Blogit

Nyt kysytään taas: milloin kannattaa jäädä eläkkeelle?

Työeläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä vuosittain. Viime vuodenvaihteessa maksussa olevia eläkkeitä korotettiin ennätyksellisellä 6,8 prosentin indeksikorotuksella. Suuren korotuksen innoittamana moni hakeutui eläkkeelle jo edellisen vuoden puolella, jotta sai korotuksen eläkkeeseen vuoden vaihtuessa. Mediassakin aiheesta kovasti kirjoiteltiin ja saattoi välittyä kuva, että lähes kannustettiin hakemaan eläkettä. Erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke nousi hittituotteeksi.

Eläkeyhtiössä me tietysti riemuitsimme, kun eläketietous kansalaisten keskuudessa kasvoi. Asiakaspalvelussamme elettiin ruuhkaisia aikoja, ja hakemusmäärä näkyi hetkellisesti myös kasvaneina työjonoina asiantuntijoiden arjessa. Asiakkaat kiittivät vuolaasti saamistaan hyvistä neuvoista ja ohjeista sekä nopeasti saamastaan eläkepäätöksestä. Päätös eläkkeelle jäämisestä on kuitenkin aina asiakkaan oma valinta, eikä eläkeyhtiö voi varsinaisesti suositella kullekin parasta ajankohtaa.

Mikä sitten ajoi kansalaiset eläkehurmioon ja miksi eläkkeelle siirtyminen houkutti? Viime vuodenvaihde oli poikkeuksellinen siinä mielessä, että maksussa olevien työeläkkeiden indeksikorotus oli suurempi kuin palkkakerroin.

Mikä ihmeen palkkakerroin?

Kun eläkehakemusta käsitellään ja eläkettä lasketaan, työelämän aikana ansaitut ansiot korotetaan palkkakertoimella sen vuoden tasoon, jolloin eläke alkaa. Näin varmistetaan, että aikoinaan ansaitut palkat säilyttävät arvonsa eläkkeelle jäämisen hetkeen saakka.

Viime vuodenvaihteessa oli poikkeuksellista se, että palkkakerroin, jolla ansiot korotetaan vuoden 2023 tasoon, oli pienempi kuin työeläkeindeksi, jolla korotetaan maksussa olevia eläkkeitä. Tästä johtuen, jos viime syksynä joku pohti, jäisikö eläkkeelle joulukuussa vai tammikuussa, saattoi olla kannattavampaa jäädä eläkkeelle joulukuun puolella, jolloin sai nauttia 6,8 % korotuksesta heti tammikuusta alkaen. Kuitenkin jo muutaman kuukauden työskentelyllä indeksikorotuksen vaikutus oli kompensoitu, ja mitä pitempään eläkkeelle siirtymistä lykkäsi, sitä suuremmaksi eläke kasvoi. Tavallisilla palkansaajillahan palkka on yleensä suurempi kuin eläke, joten mitä aiemmin lopettaa työnteon ja jää eläkkeelle, sitä vähemmän tulee tilille euroja. Yhä edelleen siis pätee pääsääntö, mitä pidempään työskentelee, sitä suuremman eläkkeen saa.

Ottaako suunta OVElle?

Osittainen varhennettu vanhuuseläke, joka on ollut olemassa vuodesta 2017, saavutti erityisen suuren suosion viime syksynä. Kohistiin, että kun osittaisen vanhuuseläkkeen aloittaa vuonna 2022, niin siihenkin saa suuren indeksikorotuksen. Näinhän se meni ja hakemuksia tuli ovista ja ikkunoista.

Kyseinen eläkemuoto on mahdollinen, kun ikää on 61 vuotta, eikä ole vielä työeläkkeellä. Työtä voi eläkkeen rinnalla vähentää, tehdä entiseen tahtiin tai olla kokonaan tekemättä. Erityisen suositeltavaa on kuitenkin huomioida eläkkeen vaikutus verotukseen, sillä jos työskentelee entiseen malliin ja samalla nostaa eläkettä, on sillä väistämättä nostava vaikutus veroprosenttiin.

Hyvä on myös huomioida osittaisen vanhuuseläkkeen vaikutus lopulliseen vanhuuseläkkeeseen, koska osittaiseen eläkkeeseen tehtävä varhennusvähennys jää pysyväksi. Varhennusvähennys on 0,4 % kutakin kuukautta kohti, jolla eläkettä varhennetaan omasta alimmasta eläkeiästä. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa maksuun esimerkiksi kolme vuotta ennen vanhuuseläkeikää, on varhennuskuukausien määrä 36 ja varhennusvähennyksen määrä silloin 14,4 % (36 x 0,4 % = 14,4 %). Maksettavaa osittaista vanhuuseläkettä siis pienennetään 14,4 %.

Indeksikorotus 2024 - Ei ole yhtä oikeaa vastausta

Nyt kysytään taas, milloin kannattaa jäädä eläkkeelle ja miten indeksikorotus vaikuttaa 2023-2024 vuodenvaihteessa eläkkeisiin. Eläkkeiden indeksikorotuksessahan ei sinänsä ole mitään poikkeuksellista. Eläkkeitä tarkistetaan joka vuosi työeläkeindeksillä ja palkkakertoimella, jotka Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa lokakuussa. Indeksikorotuksen ja palkkakertoimen suuruuteen vaikuttavat yleisen hintatason muutos sekä palkansaajien ansiotason muutos. Eli kun hinnat ja palkat nousevat, myös eläkkeet nousevat.

Yleinen hintataso ja palkkataso ovat nousseet, joten tulevana vuodenvaihteena maksussa olevien eläkkeiden korotus tulee olemaan edelleen tavallista suurempi, tämänhetkisen arvion mukaan 5,5 %. Palkkakertoimen korotus on arvion mukaan 5,1 %. Vuosi sitten palkkakerroin oli 3,8 % ja työeläkkeiden korotus 6,8 %. Työeläkeindeksin ja palkkakertoimen ero ei siis ole yhtä merkittävä kuin vuosi sitten, eikä eläkkeen aloittaminen joulukuussa ole juurikaan sen kannattavampaa kuin tammikuussa.

Indeksikorotuksen sijaan suosittelen enemmänkin pohtimaan sitä, milloin on itselle sopiva hetki jäädä eläkkeelle: millaisella eläkkeen määrällä tulen toimeen, miten itse jaksan, mitä teen ja millä päiväni täytän eläkkeellä ollessani. Eläkkeen aikana voi myös työskennellä ja kartuttaa paitsi omaa hyvinvointia, myös lisää eläkettä. Tai sitten voi ihan vaan olla ja nauttia! Omaa eläkkeen määrää kannattaa arvioida Ilmarisen OmaEläkkeessä. Siellä voi tehdä laskelmia eri alkamisajankohdista ja erilaisilla palkkatuloilla. Jos jokin askarruttaa, kysyäkin saa - vaikkapa chatissa, jossa asiantuntijat ovat apuna ja neuvovat mielellään.

Lue lisää Eläketurvakeskuksen sivuilta (etk.fi)

Arvio työeläkeindeksin ja palkkakertoimen osalta päivitetty 15.9.2023.

  • Reiska Korpinen 30.8.2023 klo 21.27
    Heti kun pääsee. Elämä on liian lyhyt palkka-orjuuden löysässä hirressä roikkumiseen. Eläkkeellä sitten palkka juoksee niinkauan kun muistaa hengittää ja voi jatkaa siitä mihin jäi ennen kansakouluun menoa. Eli elää taas vain päivä kerrallaan ilman huolenhäivää huomisesta samalla kuin jokainen päivä pitää takuuvarmasti huolen itsestään.
    Vastaa kommenttiin
  • Markku Pekola 1.9.2023 klo 09.28
    Täytän 74-vuotta ja olen täysillä työelämässä. Suosittelen, jos sinulla on hyvä työpaikka. Elämä on pieniä hyviä hetkiä täynnä.
    Vastaa kommenttiin
    • Kari Lehtinen 2.9.2023 klo 08.32
      Olet siis ollut jo 6 vuotta pois sairauspäivärahan piiristä, eli saat sairastaa ihan omaan piikkiin.
      Vastaa kommenttiin
  • Kari Lehtinen 2.9.2023 klo 08.30
    Kukin tietysti omien tuntemustensa mukaan, mutta yksi asia kannattaa huomioida. Eli se, että kun täytät 68v., niin sairastaa saat ihan omaan piikkiin, eli et ole oikeutettu enää sairauspäivärahaan. Näin siis hallitus jatkaa ikäihmisten syrjintää. Hallitus haluaa ja jopa vähän velvoittaa, että ikäihmiset jatkaisivat työntekoa eläkkeellä tai jopa palaisivat töihin eläkkeeltä. Ja mikä erikoista, että 1994 ja jälkeen syntyneet tippuvat pois sairauspäivärahan piiristä jo ennen kuin eläkeikä alkaa. Hallitus toimii siis rasistisesti ja syrjivästi ikäihmisiä ja eläkeläisiä kohtaan.
    Vastaa kommenttiin
    • TT 27.9.2023 klo 05.58
      Ikärasismi on pahinta Suomen työelämässä. Iäkäs työtön on syrjityin ihmisryhmä töitä hakiessaan. Muuta rasismiahan ei oikeastaan edes ole, sillä kysymys on pikemminkin terveestä järjestä.
      Vastaa kommenttiin
  • Raimo Korhonen 13.9.2023 klo 16.08
    Mielellään jatkaisi nykyisiä töitä ja eläkkeen kartuttamista 64-68 vuoden välillä, mutta se riippuu jaksamisesta. Nykyisellä kiihtyvällä työtahdilla samalla kun vanhenee ja terveyspalveluja huononnetaan eläkkeelle jäämine saattaa houkuttaa enemmän. Työnantaja ei ole järjestänyt terveystarkastusta 8 vuoteen vaikka täytän kohta 64. Kaikki unohdetaan paitsi töiden lisääminen jos ei itse huolehdi.
    Vastaa kommenttiin
  • Pirjo Hertell 6.11.2023 klo 10.24
    Hyvä on myös huomioida osittaisen vanhuuseläkkeen vaikutus lopulliseen vanhuuseläkkeeseen, koska osittaiseen eläkkeeseen tehtävä varhennusvähennys jää pysyväksi. Varhennusvähennys on 0,4 % kutakin kuukautta kohti, jolla eläkettä varhennetaan omasta alimmasta eläkeiästä. Jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa maksuun esimerkiksi kolme vuotta ennen vanhuuseläkeikää, on varhennuskuukausien määrä 36 ja varhennusvähennyksen määrä silloin 14,4 % (36 x 0,4 % = 14,4 %). Maksettavaa osittaista vanhuuseläkettä siis pienennetään 14,4 %. <- pienetääkö vain osittaista vanhuuseläkettä, vaiko koko eläkettä koko siltä ajalta, jota sitä tullaan maksamaan?
    Vastaa kommenttiin
    • petri laasonen 12.2.2024 klo 09.36
      pienentää molempia!!
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 25.1.2024

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Aiemmin suurten työnantajien maksuluokkaan ja sitä kautta työeläkemaksuun vaikuttivat vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Maksuluokkamallin uudistus toi mukaan yhtälöön myös pitkittyneet kuntoutustuet. Ennakoivan ja suunnitelmallisen työkykyjohtamisen merkitys korostuu entisestään. Muutos haastaa myös työterveysyhteistyötä.

Uusi maksuluokkamalli kirittää työterveysyhteistyötä

Blogit 16.1.2024

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?

Viime vuosi oli pääomamarkkinoilla monitahoinen. Keskeiset osakeindeksit nousivat hulppeasti esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa jäätiin loppuvuoden kiitolaukasta huolimatta hiukan pakkasen puolelle. Suomen pörssilistalla on monia hyviä yhtiöitä, mutta vaimeaa menoa selitti osaksi suomalaisten listayhtiöiden toimialajakauma. Sykliset yhtiöt eivät olleet muodissa. Myös tulosrintamalla suomalaisten yhtiöiden kyyti oli kylmää.

Kohti talouden pehmeää kasvua – vai onko kojootin putous kivulias?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita