Työelämä

Tilastot osoittavat, että Suomessa tuhannet työnantajana toimivat yritykset saavat vuosittain uuden omistajan*. Omistajanvaihdos on merkittävä käännekohta, joka vaikuttaa sekä luopujaan että jatkajaan. Muutos vaikuttaa myös työntekijöihin. Työeläke jatkaa karttumista muutoksista huolimatta, kunhan vakuutusasiat on hoidettu oikein.

Työkykyjohtamisen vaikuttavuuden osoittaminen on noussut keskusteluun alan toimijoiden ja organisaatioiden keskuudessa. Haastava taloustilanne ja tuottavuutta koskevat puheet kiihdyttävät keskustelua entisestään. Henkilöstön työkyvyllä ja sen johtamisella on yhteiskunnallista merkitystä: jotta työurat pitenevät, on löydettävä keinoja, joilla ihmisten työkyky säilyy.

”Mitäs sitten, kun työntekijällä on tällainen sairaus sekä ongelmia kotona ja vapaa-ajalla, eihän me voida asialle mitään!”

Monilla työpaikoilla on jo pitkään ollut käytössä varhaisen tuen toiminta, jonka avulla pyritään havaitsemaan työntekijöiden työkyvyn haasteita ja puuttumaan niihin mahdollisimman varhain. Mutta entä jos kiinnittäisimme huomiota myös työn sujuvuuteen liittyviin varhaisiin merkkeihin? Millaisia ne voisivat olla?

Uutisia ja somekeskustelua seuratessa saa helposti kuvan, että työelämämme on kriisissä. Työ uuvuttaa, mielenterveys murenee ja eläkeaikaan on entistä vaikeampi jaksaa. Hans Rosling (2018) kutsui tällaista ilmiötä ylidramaattiseksi maailmankuvaksi. Media luo poikkeuksista sääntöjä ja yksittäisistä tarinoista muodostuu koko todellisuus. Kun pysähdymme tarkastelemaan tilastoja pidemmältä ajalta, kuva muuttuu yllättävän paljon. Monella keskeisellä mittarilla mitattuna suomalaisessa työelämässä menee nyt paremmin kuin koskaan.

Millä perusteella joku pääsee (tai joutuu) työkyvyttömyyseläkkeelle? Kysymys voi herätä silloin, kun kuulet jonkun tutun siirtyneen eläkkeelle. Asia ei ole ihan yksinkertainen, sillä jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti.

Kirjallisen ja allekirjoitetun työsopimuksen lisäksi työnantajan ja työntekijän välillä vallitsee sanattomia odotuksia, joihin vastaaminen määrittää työhyvinvointia ja työhön sitoutumista. Työelämän muuttuessa tämä psykologinen sopimus on murroksessa. Jotta voimme rakentaa enemmän, parempia ja pidempiä työuria, meidän täytyy löytää tapoja neuvotella myös sanattomat sopimukset uusia olosuhteita vastaaviksi.

Schneider Electric on valittu kahdesti maailman vastuullisimmaksi yritykseksi, eikä titteli ole sattumaa. Yhtiö rakentaa systemaattisesi vahvaa vastuullisuuskulttuuria, jossa strategia muuttuu käytännön teoiksi. Tärkeintä on varmistaa, että kaikki tulevat töiden jälkeen terveinä kotiin.

Monimuotoisuus on kaikkea, mikä tekee meistä yksilöitä. Se on sekä näkyvää että näkymätöntä: ikä, sukupuoli, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen, syntyperä, ajattelutavat ja arvot. Tätä kaikkea kannattaa hyödyntää yrityksen eduksi.