Blogit

Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä

Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.

Vaikka yksittäiset tehtävät helpottuvat, työ voi kuormittaa enemmän

Kielimallit nopeuttavat tiedon analysointia ja tekstin tuottamista, mutta samalla ne kasvattavat arvioitavan tiedon määrää. Ihmisten tehtäväksi jää tarkistaa tuotosten paikkansapitävyys, tunnistaa virheitä, yhdistellä näkökulmia ja tehdä päätöksiä tilanteissa, joissa varmaa vastausta ei ole. Työn kuormitus ei silloin vähene vaan muuttaa muotoaan ja jopa lisääntyy.

Tekoälyn nopeatahtisuus voi myös altistaa työn intensifikaatiolle. Jos tekoälyn myötä vapautuvalle ajalle asetetaan heti uusia tavoitteita, työnteon kokonaistahti kiristyy. Jos työkalujen tuottaman aineiston läpikäyntiin ei varata aikaa, laadunvarmistus muuttuu näkymättömäksi lisätyöksi ja jos vielä vastuu tekoälyn virheistä jää yksinomaan työntekijälle, voi hallinnan tunne kadota tyystin.

Työn muutos aiheuttaa epävarmuutta

Työn muuttumiseen sopeutumisesta seuraava kuormitus yhdistyy monilla epävarmuuteen työpaikan tai jopa oman ammattikunnan tulevaisuudesta. Tällöin maaperä ole kovin suotuisa tekoälymurroksessa onnistumisen edellytyksenä oleville yhteiselle oppimiselle ja tekoälyn eettisen käytön pohdinnalle.

Kuten kaikkea työnteon kehittämistä, myös tekoälyn käyttöönottoa tulee johtaa organisaation ylimmältä portaalta, kaikki tasot osallistaen. Näin vältetään rajallisten voimavarojen hukkaaminen yksittäisten työntekijöiden väliseen kilpailemiseen ja osaoptimointiin. Organisaatiotasolla tulee luoda rakenteet, joihin nojaten esihenkilöt voivat auttaa tiimejä kehittämään yhteisiä käytäntöjä muutosten keskellä suunnistamiseen. Tavoitteen tulisi olla tuottava organisaatio, ei nopeampia pikavoittoja napsiva yksittäinen työntekijä.

Viisi ohjetta tekoälyn käyttöön työpaikoille

Tässä työkykyjohtamisen näkökulmasta kirjoitetut viisi ohjetta tekoälyä käyttöön ottaville työpaikoille:

1. Asettakaa tavoitteet
Tekoälymurroksessa johtaminen, samoin kuin muukin johtaminen, edellyttää tavoitteita, joiden mukaisesti toimenpiteitä sitten suunnataan. Aloittakaa työn tarpeesta, älkää tekoälysovelluksista. Määritelkää, mitä työssä halutaan saada aikaiseksi ja miltä onnistunut lopputulos näyttää työn sujuvuuden, laadun, asiakkaan, työkyvyn ja liiketoiminnan kannalta. Tavoitteiden ja pelisääntöjen selkeys ja niistä aktiivinen muistuttaminen auttaa pohtimaan, mitä niiden saavuttaminen edellyttää ihmisiltä.

2. Välttäkää osaoptimointia, kehittäkää työtä kokonaisuutena
Parasta lopputulosta ei saavuteta jättämällä yksittäisiä työntekijöitä arvioimaan, mitkä yksittäiset työtehtävät kannattaisi heittää tekoälyn ratkaistavaksi työntekijäkohtaisten kehotteiden evästyksellä. Tarkastelkaa sen sijaan koko prosessia: mistä käsiteltävä tieto tulee, mitä tekoäly tekee, kuka arvioi tuotoksen, kuka päättää virheiden käsittelystä ja milloin asia siirretään ihmiselle. Kokeilkaa yhteisiä käytäntöjä ja jakakaa osaamista.

3. Sopikaa yhteiset pelisäännöt
Sopikaa yhdessä, missä tekoälyä kokeillaan ja missä puolestaan ei. Pohtikaa myös, kuinka kokeilujen onnistumista arvioidaan. Kehittäkää rakenteet tekoälyn eettisen käytön pohtimiselle ja varatkaa aikaa sekä ongelmallisten tilanteiden pohdiskelulle että toimenpiteille jos eettisistä periaatteista poiketaan.

4. Varatkaa oppimiselle työaikaa ja luokaa sille rakenteet
Työpaikan kannattaa rakentaa oppimista yhteisten kokeilujen, esimerkkien, rakenteiden merkityksestä tekoälymurroksessa voit lukea lisää työkykyjohtamisen kehittämispäällikkömme Johanna Laitilan tekstistä (ilmarinen.fi) vertaisoppimisen ja käytännön työtilanteiden ympärille. Osaamisen tuen Muistakaa, että uuden oppiminen edellyttää psykologista turvallisuutta (ilmarinen.fi).

5. Seuratkaa sekä työn tuottavuutta että kuormitusta
Työkykyjohtamisen helmasynti on johtaminen vain taaksepäin katsovien mittareiden avulla. Tekoälykokeilusta kannattaa seurata ainakin työn laatua, sujuvuutta, kuormitusta, osaamisen kehittymistä, vaikutusmahdollisuuksia ja yhteistyötä. Mittareista olisi hyvä keskustella jo ennen käyttöönottoa, jotta muutoksen lähtötilanne ja tavoite ovat näkyviä. Näiden lisäksi seurattavat työkykymittarit tarjoavat hyödyllisen kokonaisnäkymän johtamisen tueksi. Voit lukea lisää tiedolla johtamisesta TyökykyAreenassa (ilmarinen.fi)

Riski ei ehkä olekaan ihmisten korvautuminen vaan inhimillisyyden kadottaminen

Eräs tekoälytyökalujen toisteltu markkinointivaltti on, että kun kone tekee puolestamme yksitoikkoiset ja suoraviivaiset tehtävät, meille jää aikaa luovuuteen, vuorovaikutukseen ja monimutkaiseen ongelmanratkaisuun. Kuitenkin niin luovuus kuin vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojenkin kehittyminen edellyttää harjoittelua, eli juuri niiden yksitoikkoisten tehtävien tekemistä, joiden nakkaaminen tekoälyn ratkaistavaksi on niin houkuttelevaa.

Meidän on siis syytä vaalia edelleen ihmisille erityisiä vahvuuksia. Päätähuimaavista ominaisuuksistaan huolimatta tekoäly ei opetusmateriaalinsa kahlitsemana kykene korvaamaan inhimillistä aidosti uutta luovaa tai kriittistä ajattelua tai ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kun tekoälytyökalut alkavat olla jo kaikkien käytössä, todellinen kilpailuetu syntyy lopulta tekoälyn ja sitä hyödyntävien ihmisten erityisten vahvuuksien yhdistämisestä. Ja kun tämän ottaa työtä tekevien ihmisten tavoitteeksi, myös tekoälyä kannattaa hyödyntää toimivimpien keinojen etsimisessä.

Muutoin vaarana on, että häntä päätyy heiluttamaan koiraa. Itse ainakin koen helpoksi yhtyä kirjailija Joanna Maciejewskan sosiaalisessa mediassa esittämään toiveeseen siitä, kuinka hän haluaa tekoälyn hoitavan tiskit ja pyykkäyksen, jotta hän voi keskittyä taiteeseen sen sijaan, että tekoäly tuottaa taiteen hänen pyykätessään ja tiskatessaan.

Juho Mertanen
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen

HuomisenTyokyky_Stamp_rgb.png

 

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 6.11.2026

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Tapaan työssäni Ilmarisen asiakkuusjohtajana suuren määrän yrityspäättäjiä, yrittäjiä ja työntekijöitä lukuisilta eri aloilta ja tehtävistä. Heidän kanssaan käymistäni keskusteluista löytyy lopulta yksi punainen lanka ja vastaus siihen, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy.

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Blogit 2.11.2026

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Työtahdin kiihtyminen ja työn vaatimusten kasvu herättää suurta huolta, varsinkin tietotyössä. Jos tuntuu siltä, että tilanne on karkaamassa käsistä, neuvon pysähtymään ja pohtimaan seuraavia askeleita. Voimme pyrkiä vähentämään työkuormitusta, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että suuntaamme huomiomme kuormitusta tasapainottaviin voimavaroihin.

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Blogit 29.10.2026

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä

Tekoäly muuttaa jo nyt sitä, miten työtä tehdään, mitä työssä tehdään, ja millaista osaamista tarvitaan. Olennaista ei ole se, kuinka nopeasti uusia työkaluja otetaan käyttöön, vaan se, miten ihmiset oppivat hyödyntämään niitä omassa työssään. Samalla tarvitaan rohkeutta miettiä johtamista uudella tavalla ja tarkempaa huomiota siihen, miten muutos vaikuttaa työn hallintaan, kuormitukseen ja työkykyyn.

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi