Perustietoa mielenterveyden häiriöistä ja niiden vaikutuksesta työkykyyn

Mielenterveyden häiriöissä oireet ovat pitkäkestoisia ja ne vaikuttavat toimintakykyyn, ihmissuhteisiin sekä työkykyyn. Olemme koonneet tälle sivulle yhteenvedon yleisimmistä työikäisten mielenterveyden häiriöistä ja niiden vaikutuksesta työkykyyn.

Lue perustietoa näistä mielenterveyden häiriöistä

  1. Masennus 
  2. Työuupumus 
  3. Ahdistuneisuushäiriö 
  4. Päihdehäiriö 
  5. Kaksisuuntainen mielialahäiriö 
  6. Persoonallisuushäiriö 
  7. Psykoosi 

Masennus

Jokainen meistä voi kokea masennuksen tunnetta tai muita masennukseen liittyviä oireita tilapäisesti. Varsinainen masennus on kuitenkin lääkärin diagnosoima oireyhtymä, jossa oireet ovat pidempikestoisia ja vaikuttavat merkittävästi toimintakykyyn. Masennus eli depressio on yleinen sairaus. Suomalaisista 5–7 % kärsii siitä vuoden aikana. 

Masennuksen eli depression syntyyn vaikuttavat monet tekijät, mm. perinnöllinen ja hankittu biologinen alttius, altistavat persoonallisuuden piirteet ja laukaisevat tekijät, esimerkiksi elämänmuutokset. Toipumisennuste on hyvä, kun tehokas hoito aloitetaan varhain.

Masennuksen oireet esiintyvät päivittäin yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan ja oireet ovat merkittäviä. 

Oireita tulee olla vähintään neljä seuraavasta listasta:  

  • mielialan lasku 
  • kyvyttömyys nauttia asioista 
  •  poikkeuksellinen väsymys 
  • itseluottamuksen väheneminen  
  • kohtuuttomat itsesyytökset 
  • toistuvat kuolemanajatukset tai itsemurha-ajatukset 
  • keskittymisvaikeudet  
  • hidastuneisuus tai kiihtyneisyys  
  • unihäiriöt sekä  
  • ruokahalun muutokset.

Vaikeimmillaan oireiluun voi liittyä todellisuudentajun häiriintymistä ja itsetuhoisuutta.

Masennuksen hoidossa käytetään psykoterapiaa, lääkitystä sekä neuromodulaatiohoitoja, kuten ECT-hoito, tasavirtastimulaatio tai magneettistimulaatio.

Lue alta masennuksen vaikutuksesta työkykyyn.

  1. Masennus vaikuttaa paitsi mielialaan, myös tiedon käsittelyyn. Muistiin ja uuden oppimiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Valtaosa masennukseen sairastuneista jatkaa työelämässä ilman pitkiä sairauspoissaoloja.

    Masennuspotilaan sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen vaikuttavat

    • toimintakyky 
    • työn vaatimukset 
    • työpaikan mahdollisuudet työhön liittyviin tukitoimiin tai työjärjestelyihin.

    Masennuksen vaikutus työkykyyn riippuu myös sairauden vaikeusasteesta

    • Lievässä masennuksessa sairauspoissaolo ei yleensä ole tarpeen.  
    • Keskivaikeassa masennuksessa jäljellä olevan toimintakyvyn riittävyys riippuu työn vaatimuksista ja mahdollisuuksista työssä jatkamista tukeviin työjärjestelyihin. 
    • Vaikeassa ja psykoottisessa masennuksessa jäljellä oleva toimintakyky ei yleensä riitä minkään työn vaatimuksiin.

Työuupumus

Työuupumus eli burnout on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila.  Siihen kuuluvat voimakas kokonaisvaltainen väsymys, kyynisyys ja vähentynyt sitoutuneisuus työhön.  Stressi sinällään ei ole vaarallista, kunhan siitä on riittävät mahdollisuudet palautua. Työstressi on ihmisen yritys sopeutua kuormitukseen. Työuupumuksessa sopeutumista ei enää tapahdu, eikä palautuminen onnistu. Stressitila pitkittyy ja johtaa uupumukseen.

Stressiä aiheuttavat tyypillisesti työn vaatimukset, kuten liiallinen työmäärä, ristiriitaset tai epäselvät roolit tai tavoitteet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet ja sosiaalinen tuki, koettu epäoikeidenmukaisuus sekä epävarmuus.

Stressiä voivat aiheuttaa lisäksi työntekijän ominaisuudet, kuten itselle tai työlle asetetut vaatimukset sekä voimakas velvollisuudentunto.  Myös työyhteisön vähäiset tai haitalliset keinot stressin hallitsemiseksi, kuten taukojen laiminlyönti ja työpäivän jatkuva venyttäminen, voivat aiheuttaa stressiä.

Työuupumusta ei luokitella varsinaiseksi sairaudeksi. Uupumus ja sen oireet ovat kuitenkin yhteydessä riskiin sairastua mm. masennukseen, unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. 

Lue alta työuupumuksen vaikutuksesta työkykyyn.

  1. Työuupumuksen vaikutus työkykyyn näkyy muun muassa väsymyksenä, johon lepo ei auta, haluna vetäytyä ihmissuhteista sekä keskittymisen ja muistin ongelmina.

    Työuupumuksen hoitaminen vaati usein aluksi jonkinlaisen irtioton työstä, esimerkiksi lomaa aikaistamalla tai saldovapaita käyttämällä. Jos työuupumukseen liittyy vakavampia oireita, kuten masennusta tai pitkään kestäneitä unihäiriöitä, voi työterveyslääkäri arvioida myös, tarvitaanko sairausloma.

    Koska työuupumus kehittyy työntekijän ja työn vuorovaikutuksessa, edellyttää työkyvyn tukeminen aina sekä työn muokkaamista että työntekijän omien toimintatapojen tarkastelemista.

     

Ahdistuneisuushäiriö

Ahdistus on monissa tilanteissa asianmukainen reaktio mahdollisiin uhkatilanteisiin tai epävarmuuteen.  Ahdistuneisuushäiriö sen sijaan on lääkärin diagnosoima sairaus.Siinä oireilu on voimakasta, pitkäkestoista sekä psyykkistä että sosiaalista toimintakykyä rajoittavaa. Ahdistuneisuushäiriön esiintyvyys on 1–2 % suomalaisessa väestössä. Ahdistuneisuushäiriöt ovat sairauksia, joiden syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. 

Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy poikkeavan voimakas kohtauksittainen tai jatkuva uhan ja ahdistuksen tunne, jota saatetaan säädellä välttämiskäyttäytymisen avulla. Lisäksi oireistoon liittyy usein fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta tai vapinaa.

Ahdistuneisuushäiriöt, kuten julkisten paikkojen pelko, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, aiheuttavat toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä. Sitä voidaan vähentää asianmukaisella hoidolla.  Hoitona käytetään psykoterapiaa, lääkehoitoa tai molempia.  

Lue alta ahdistuneisuushäiriön vaikutuksesta työkykyyn.

  1. Lievät ahdistuneisuusoireet eivät useinkaan heikennä työkykyä. Vaikeat, toimintakykyä lamaavat ahdistuneisuushäiriöt voivat sen sijaan vaikuttaa merkittävästi työsuoritukseen.  

    Ahdistuneisuushäiriöt ovat kuitenkin pääsääntöisesti hoidettavissa olevia sairauksia eivätkä ainakaan yksinään aiheuta pidempiaikaista työkyvyttömyyttä tai työkyvyttömyyden uhkaa. 

    Ahdistuneisuushäiriöissä työkykyä voidaan tukea työtä sopivasti muokkaamalla. Oireilusta huolimatta työssä jatkaminen voi jopa tukea toipumista.

Päihdehäiriö

Päihdehäiriöillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön päihteiden käyttö aiheuttaa hänelle haittoja terveydellisesti ja/tai sosiaalisesti. Päihdehäiriöihin liittyy sietokyvyn lisääntyminen sekä vieroitusoireet. Päihteiden käyttö itsessään voi aiheuttaa tai siihen voi liittyä erilaisia psyykkisia oireita. Näitä voivat olla esimerkiksi mielialan vaihtelu, ahdistus, unihäiriöt ja masennus. Ensisijaisesti pitää hoitaa päihdehäiriöitä.

On myös mahdollista, että henkilöllä on vaikea psykiatrinen sairaus, esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja vaikea päihdehäiriö. Tällöin tilanne edellyttää molempien häiriöiden samanaikaista hoitoa.

Lue alta päihdehäiriön vaikutuksesta työkykyyn.

  1. Päihdehäiriö voi näkyä työpaikalla muuttuneena työsuorituksena, vetäytymisenä tai lyhyinä toistuvina poissaoloina. Henkilö saattaa myös olla töissä päihtyneenä. Lähtökohtaisesti alkoholiriippuvuus, päihtymystila tai laittomien päihteiden käyttö ei ole työkyvyttömyysetuuden peruste.

    Esimiehen tulisi toimia työpaikan päihdeohjelman mukaisesti.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita. Manialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö on erittäin toimelias, vauhdikas, rauhaton, puhelias, energinen ja vähäuninen. Henkilö ei itse tunnista tilansa poikkeavuutta ja saattaa maniavaiheessa tehdä ratkaisuja, jotka johtavat monenlaisiin ongelmiin.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastutaan yleensä nuorena, mutta siihen voi sairastua missä iässä tahansa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön esiintyvyys on noin 1 %.

Lue alta kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikutuksesta työkykyyn.

  1. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön saattaa liittyä tiedon käsittelyyn, kuten muistiin ja uuden oppimiseen, liittyviä ongelmia. Tämä on syytä ottaa huomioon henkilön työkykyä arvioitaessa.

    Valtaosa kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneista on työelämänsä jossain vaiheessa sairauspäivärahalla tai kuntoutustuella. Hyvässä hoitotasapainossa oleva sairaus ei estä työntekoa eikä ammatillista kuntoutusta. Sairauden vuoksi on kuitenkin suositeltavaa, että työ on säännöllistä päivätyötä ja että stressin määrä pysyy kohtuullisena.

    Meneillään olevan sairausjakson vaikeusaste vaikuttaa siihen, tarvitaanko sairauslomaa ja jos, niin kuinka pitkästi. Lievä masennus ja hypomania aiheuttavat harvoin työkyvyttömyyttä, kun taas keskivaikeassa masennuksessa työn luonne ja motivaatio ratkaisevat. Hypomania saattaa näennäisesti jopa parantaa työssä suoriutumista, mutta hiipuvien voimavarojen kustannuksella. Maniassa ja psykoottisessa masennuksessa potilas on aina työkyvytön ja vaikeassa masennuksessa lähes aina.

    Sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen vaikuttavat myös  

    • toimintakyky
    • työn vaatimukset
    • työpaikan mahdollisuudet tehdä tarvittavia työhön liittyviä tukitoimia tai työjärjestelyjä.

Persoonallisuushäiriöt

Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ongelmia. Arvioiden mukaan 5–10 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä. Persoonallisuuden häiriöiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen sekä erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat.

Persoonallisuushäiriöiden olennainen piirre on jo nuorella iällä ilmennyt ja itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa, joka aiheuttaa henkilölle kärsimystä tai on hänelle muuten haitallinen. Eri persoonallisuushäiriöissä ongelmana voivat olla tapa havainnoida tai tulkita omia tai toisten tunteita ja ajatuksia, tunneilmaisujen voimakkuus tai häilyvyys, alttius impulsiiviseen käytökseen tai vaikeudet vuorovaikutuksessa.

Lue alta persoonallisuushäiriön vaikutuksesta työkykyyn.

  1. Persoonallisuushäiriö ei pääsääntöisesti yksinään aiheuta pidempiaikaista työkyvyttömyyttä. Oireiden vaikutus työkykyyn on yksilöllistä ja riippuu mm. työn sisällöstä, työyhteisöstä ja työntekijän omien sosiaalisten verkostojen tarjoamasta tuesta. Persoonallisuushäiriöön saattaa liittyä muitakin häiriöitä, kuten masennusta tai ahdistusta. Tällaiset ns. rinnakkaishäiriöt heikentävät usein työkykyä enemmän kuin persoonallisuushäiriö.

Psykoosi

Psykoosi on mielenterveyden häiriö, jossa ihmisen todellisuudentaju on heikentynyt ja hänellä on vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei. Todellisuuden erottaminen oman pään sisäisistä mielikuvista on ajoittain hankalaa. Psykoosioireet ovat tyypillisesti aistiharhoja ja harhaluuloja.

On olemassa erilaisia psykooseja, esimerkiksi määrittämätön psykoosi, reaktiivinen psykoosi, päihteisiin liittyvä psykoosi tai pitkäaikainen psykoosi eli skitsofrenia. Psykoosi voi olla lyhytkestoinen, ohimenevä eikä aina vaikuta kaikkeen toimintaan. Pitkäaikaisella psykoosilla tarkoitetaan puolestaan erilaisia psykoosisairauksia, kuten skitsofreniaa.

Skitsofrenia on nuorella aikuisiällä alkava monimuotoinen psyykkinen sairaus. Sen pahenemista voidaan ehkäistä varhaisella tunnistamisella ja varhain aloitetulla hoidolla. Skitsofrenian esiintyvyys on noin 1,3 %, joka on noin 36 % kaikista psykooseista.

Skitsofrenian ennakko-oireita ovat usein ahdistus, masennus ja toimintakyvynheikkeneminen. Ne voivat kestää päivistä vuosiin ennen skitsofrenian puhkeamista. Kun ensioireet kehittyvät psykoosiksi, henkilöllä on voimakkaita ajattelun ja havaintokyvyn vääristymiä, harhaluuloja ja aistiharhoja sekä poikkeavaa tunneilmaisua, kuten hajanaista puhetta, outoa käytöstä tai kiihtyneisyyttä.

Skitsofrenian synty voidaan ymmärtää stressi-haavoittuvuusmallin pohjalta. Mallin mukaan skitsofrenia puhkeaa siihen alttiilla henkilöillä joko sisäisen tai ulkoisen stressin seurauksena. Alttius voi olla perinnöllistä, varhaiskehityksen aikana syntynyttä tai molempia.

Lue alta psykoosin vaikutuksesta työkykyyn.

  1. Kuntoutuminen lyhytkestoisista psykoosioireista osittain tai täysin työkykyiseksi on hyvin mahdollista. Lievien oireiden kanssa työskenteleminenkin voi onnistua. Psykoosisairaus, kuten skitsofrenia, puolestaan usein alentaa työkykyä joko osittain tai täysin.

    Kognitiivisen kuntoutuksen yhdistäminen työkuntoutukseen tai tuettuun työllistymiseen voi parantaa skitsofreniapotilaiden työllistymismahdollisuuksia ja työssä suoriutumista. Aina tulisi selvittää, voiko skitsofreniapotilasta tukea ammatillisen kuntoutuksen keinoin tai onko tuettu työnteko mahdollista.