Onko kukaan toipunut masennuksesta?
”Onko tästä sairaudesta koskaan kukaan toipunut?” Tähän kysymykseen olen vastannut usean masentuneen kohdalla. Moni hoitamani nuori kysyy, voisiko nähdä jonkun ihmisen, joka on ihan oikeasti toipunut.
Masennuksen ennuste on hyvä, ja siihen on olemassa hoitoja, joiden tiedetään vaikuttavan. Sairauteen liittyy kuitenkin tavallisesti kielteisiä ajatusvääristymiä. Masentunut saattaa ajatella olevansa huono, kokea ettei toivoa ole – tai ajatella masennuksen olevan hänen omaa syytään. Nämä ajatusvääristymät saattavat vaikuttaa siihen, että edelleenkään osa masentuneista ei hae hoitoa tai hakee hoitoa vasta, kun on pakko.
Masennuksesta voi olla vaikea puhua työkaverille tai esihenkilölle, vaikka oikeasti siitä voisi olla hyötyä. Työtä voitaisiin ehkä muokata ja hoito voisi alkaa varhain. Omaa mieltä voisi huojentaa esimerkiksi tieto siitä, että esihenkilön mielestä voin hyvin olla kaksi kuukautta pois asiakaspalvelusta, kun olen toipumassa masennuksesta ja psykoterapia on vasta käynnistymässä.
Onko masentunut aina työkyvytön?
Ennen joulua läheinen ystäväni Liisa sairastui vakavaan sairauteen. Sairaus aiheuttaa fyysisiä oireita, mutta vaikeimmin hänen tilannettaan heikensivät masennus, ahdistus, unihäiriöt ja pelot. Uusi elämäntilanne – vakava sairaus – pysäytti ja ahdisti. Hän sai paniikkikohtauksia, eikä nukkunut. Kaikki tuntui toivottomalta. Hänellä todettiin keskivaikea masennus. Liisa kertoi, että kaikki ahdistaa ja että hänen mielialansa on matala. Ainoastaan työtä tehdessä olo helpompi. Hän jaksaa ja pystyy työhön. Se tuo mielihyvää, että osaamista ja työkykyä sairauksista huolimatta on – kaikki ei olekaan muuttunut.
Usein masennuksesta toipuminen voi kuitenkin vaatia sairauspoissaoloa (sairauslomaa). Vaikeassa masennuksessa sairauden hoito on ensisijaista eikä työkykyä ole. Keskivaikeassa masennuksessa työnteko voi olla mahdollista, jos työ on sopeutettu toimintakykyyn. Lievässä masennuksessa oireilu ei yleensä vaikuta työkykyyn. Työyhteisö, esihenkilö ja sopivaksi mitoitettu työ itsessään voivat olla kuntoutumista tukevia asioita. Näiden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös vaikuttavaa hoitoa.
Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen – miten ongelma ratkaistaan?
Masennus on yleinen sairaus: joka viides suomalainen sairastuu masennukseen. Päivittäin lähes kymmenen henkilöä jää työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi. Olen kuitenkin toiveikas, että hoitoon hakeudutaan tänä päivänä nopeammin. Lyhyitä ja pitkiä vaikuttavia psykososiaalisia hoitoja on tarjolla heti alkuvaiheessa ja niitä kehitetään edelleen.
Mitä varhemmin masennus tunnistetaan ja haetaan apua, sen nopeammin ja todennäköisemmin siitä toivutaan. Työkykyä voidaan tukea: työkokeilu, työn muokkaus ja ammatillinen kuntoutus voivat tulla kyseeseen mietittäessä terveydentilalle sopivaa ja kuntouttavaa työtä mielenterveydenhäiriöistä toivuttaessa. Työpaikan ilmapiiristä kannattaa rakentaa sellainen, että masennus tunnistetaan, siihen puututaan ja sitä hoidetaan. Ongelmien ratkomiseen tarvitaan sekä työpaikkaa että työterveyshuoltoa.
Hoitaviin tahoihin saat yhteyden etänäkin, ja chatissa voit esittää kysymyksen ”Onkohan tästä kukaan koskaan toipunut?” Siihen saat vastauksen: ”Todellakin on, ja sinäkin voit toipua, hienoa että lähdit hakemaan apua!”
Veera Pohjolainen
psykiatri, asiantuntijalääkäri
Ilmarinen
Lue lisää mielenterveyden tukemisesta ja varhaisesta tuesta työpaikalla
- Löydät TyökykyAreenasta tutkittua tietoa ja arjen työkaluja. Lue, miten voit tukea mielenterveyttä työpaikalla. Lue myös varhaisesta tuesta esihenkilön arjessa sekä siitä, miten ottaa puheeksi.
- Tutustu tilattaviin materiaaleihin ja hyödynnä niitä työpaikkasi arjessa.
- Lue, miten toimia sairausloman aikana ja sairausloman jälkeen
-
Topi 5.2.2022 klo 11.04
Hei, minäpä masentuneena kommentoin. Masentunut on olosuhteisiin tyytymätön, omia arvojaan vastaan toimija. Masentunutta parantaa palkinto omia arvojaan vastaavasta toiminnasta.Vastaa kommenttiin
- Juhani Heiska 6.2.2022 klo 18.12
Niinpä. Miten saisikaan nykyisille hoitoyhteisöille perille seuraavan lähtökohtamääritelmän: Masennus on toisaalta sitä, kun väsymyksestä kärsivä käyttää viimeisiä voimiaan oman tilanteensa pahentamiseen ja toisaalta tietynlaista hermoverkkojen ja hormonien tuhotanssia? Ajatusrakennelmien ja kehontoimintojen välille muodostuu sitten noidankehä.Vastaa kommenttiin
- Juhani Heiska 6.2.2022 klo 18.12
-
Lataamosta Simo terve! 8.2.2022 klo 08.36
Minä olen sairaseläkkeellä ja pysyn. Tämä on kuvottavaa, että "lääkäri" maalailee masennuksesta toipumisesta harhakuvia, rahaa saadakseen. Ihan täyttä paskaa.Vastaa kommenttiin
-
Eino 8.2.2022 klo 09.34
Kirjoitus oli hyvä. Minulla on ollut 2 kertaa lääkärien diagnisoima masennus. Olin lääkityksessä, kuntotuskursseilla ja paikallisen terveyskeskuksen mielenterveyshoitajan keskusteluissa. Olin myös mielenterveyden paikallisjärjestön vertaisryhmän keskustelupiirissä. Molemilla kerroilla paranin täysin tästä sairaudesta. Kyllä paraneminen on mahdollista. En jäänyt työstä sairauslomalle, koska halusin jatkaa eläkeikääni 63 v. asti. Se onnistui osa-aikaeläkkeen ansiosta. Muuten en olisi ehkä jaksanutkaan.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä
Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?