Työterveyshuollon toiminta

Yhdessä työterveyskumppanisi kanssa laatimasi toimintasuunnitelma määrittää yhteistyönne rajat. Työterveyshuollon toiminnan pääpaino on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Kun hyödynnät kumppanisi asiantuntemusta, saat tukea sinun ja työntekijöittesi työkykyyn ja terveyteen. Tälle sivulle on kerätty tietoa sellaisista yleisistä työterveysyhteistyön käytännön toiminnoista, joista työnantajilla on ollut usein kysyttävää.

Ennalta ehkäisevän toiminnan sisältö

Työterveyskumppanisi huolehtii nimensä mukaisesti sinun ja työntekijöittesi työkyvystä ja terveydestä. Siksi sen toiminta painottuu työkyvyttömyyden ja sairauksien ennalta ehkäisyyn.

Työterveyskumppaniltanne sinä ja työntekijäsi saatte tukea työkykyynne ja terveyteenne monin eri tavoin.

  • Työpaikkaselvitykset. Työterveyskumppaninne selvittää työpaikkakäynneillä ja muilla menetelmillä yrityksessäsi tehtävän työn voimavaroja, kuormittavuutta, vaaratekijöitä sekä sitä, miten nämä vaikuttavat teidän kaikkien työkykyyn ja terveyteen.  Ajantasaiset työpaikkaselvitykset ovat yrityksesi Kelalta saaman korvauksen edellytyksenä.   
  • Terveystarkastukset. Työterveyskumppaninne seuraa ja tukee työntekijöittesi työkykyä ja terveyttä terveystarkastusten avulla. 
  • Työkykyä ylläpitävä toiminta. Työterveyden tuella voit huolehtia työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Saat tukea ja neuvoja varhaisen tuen käytäntöjen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä sairauspoissaolojen seurantaan. Saat myös tukea työntekijöiden palatessa pitkältä sairauslomalta sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin ja seurantaan. 
  • Työkykyarviot ja lausunnot. Jos työntekijäsi työkyky huolettaa sinua, voit pyytää työterveydestänne sen arviointia. Työterveyslääkärinne tekee työkykyarvion sekä muut tarvittavat lausunnot ja esittää näkemyksensä siitä, millä keinoin työntekijäsi voi jatkaa työssään.  
  • Seuranta ja kuntoutus. Työterveys tukee vajaakuntoista työntekijääsi selviytymään työssään ja seuraa hänen työssä suoriutumistaan. Työterveydestä saatte tietoa kuntoutuksen vaihtoehdoista ja neuvoja siitä, miten työntekijäsi voi hakeutua kuntoutukseen.  
  • Neuvonta ja ohjaus. Kun työterveyden ammattilaiset neuvovat ja ohjaavat teitä, osaatte yrityksessäsi lisätä voimavarojanne, vähentää kuormitustanne ja tukea kaikkien työkykyä. Neuvontaa ja ohjausta saavat sekä yksittäiset työntekijät ja tiimit, osastot tai yksiköt. Neuvonta ja ohjaus kuuluu kaikkeen työterveystoimintaan ja lisäksi työterveyskumppaninne tekee sitä suunnitellusti yrityksenne tarpeiden mukaan.  
  • Ensiapuvalmiuden arviointi ja suunnittelu. Työterveyden ammattilaiset arvioivat ja suunnittelevat yrityksesi ensiapuvalmiutta. He antavat toimenpideohjeita ja neuvontaa esimerkiksi ensiapukaappien sisältöön ja ensiapukoulutustarpeisiin liittyen. 
  •  

Työterveyshuollon toiminnan sisällön kuvauksen löydät työterveyshuoltolaista ja valtioneuvoston asetuksessa hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä.

Terveystarkastukset perustuvat tarpeeseen

Työterveyden tekemät terveystarkastukset perustuvat aina työpaikalla todettuihin tarpeisiin. Kaikista terveystarkastuksista sovit yhdessä työterveyskumppaninne kanssa. Sinun on lain mukaan velvollisuus järjestää tietyt terveystarkastukset työntekijöillesi, ja osa tarkastuksista on vapaaehtoisia.

  • Altistelähtöiset terveystarkastukset ovat lakisääteisiä, eli ovat pakollisia sekä työnantajalle että työntekijälle, jos yrityksessäsi on raja-arvot ylittäviä vaaratekijöitä, kuten melua, kemikaaleja, pölyjä, biologisia altisteita, tärinää, yötyötä tai väkivallan uhkaa. Niissä muun muassa seurataan, etteivät työntekijäsi sairastu näistä vaaratekijöistä sekä arvioidaan heidän soveltuvuuttaan vaaralliseen työhön. Saat työterveydestä yhteenvedon altistelähtöisistä terveystarkastuksista. Se auttaa sinua tekemään tärkeitä, työntekijöittesi turvallisuutta tukevia muutoksia työpaikalla. Näiden terveystarkastusten perusteella tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuudesta on vankkaa tutkimusnäyttöä.​ 

  • Myös työn terveysvaatimuksiin perustuvat terveystarkastukset ovat pakollisia. Sinun tulee ne järjestää ja työntekijän velvollisuus on osallistua niihin. Näitä tarkastuksia tehdään töissä, jotka asettavat työturvallisuuden kannalta erityisvaatimuksia terveydelle. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa palomiehet, lentäjät ja poliisit.​ 

  • Terveyden ja työkyvyn edistämiseen liittyvät terveystarkastukset ovat molemmille vapaaehtoisia. Niitä ovat esimerkiksi ikäkausitarkastukset ja työhöntulotarkastukset töissä, jotka eivät sisällä erityisiä vaaratekijöitä. Näidenkin tarkastusten sisältö suunnitellaan yrityksesi tarpeiden perusteella.

Suuntaamattomilla terveystarkastuksilla ei ole tieteellisesti osoitettua vaikuttavuutta. Sen sijaan,  jos terveystarkastusten tavoitteena on esimerkiksi sairauspoissaolojen väheneminen, ne tulee suunnata oikein seulonnan avulla. Seulontaa työterveys voi tehdä esimerkiksi sähköisen terveyskyselyn tai sairauspoissaolotietojen perusteella. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että terveysriskeihin voi vaikuttaa yksilö- ja ryhmäohjauksella.​ 

Työkyvyn tuki on johtamista

Päivittäisessä työssäsi johdat suunnitelmallisesti kaikkia yrityksesi toimintoja ja investointeja. Arvioit yritystoimintasi riskejä ja niiden hallintaa. Koska henkilöstö on yrityksesi tärkein pääoma, olennainen osa johtamistasi on se, että huolehdit henkilöstösi hyvinvoinnista ja tuet heidän työkykyään. Työkyvyn tukeminen koostuu työterveyskumppanisi kanssa yhteistyössä tehtävästä varhaisen tuen toiminnasta, sairauspoissaolojen seurannasta, työntekijän työhön paluun tuesta ja kuntoutustarpeen arviosta. Sovi, mitä teette työkyvyn tukemiseksi ja miten viestit näistä käytännöistä henkilöstösi kanssa.

Työterveys on kumppanisi työkyvyn tuessa. Työterveyskumppaninne tekemät työpaikkaselvitykset auttavat sinua tekemään hyödyllisiä toimenpiteitä työn ja työympäristön kehittämiseksi yrityksessäsi. Heidän tuellaan pystyt arvioimaan tekemänne työn kuormitus- ja vaaratekijät sekä kehittämään työtä työkykyä ja terveyttä tukevaksi. Heiltä saat myös kattavat raportit ja sairauspoissaolojen seurannan, mikä auttaa sinua seuraamaan toiminnan vaikutuksia.

Kun suunnittelet työterveyskumppanisi kanssa, miten tuette ja hallitsette työkykyä ja miten seuraatte sitä, kuvatkaa työnantajan, esimiesten ja työntekijöitten sekä työterveyden roolit ja vastuut mahdollisemman selvästi ja käytännönläheisesti. Kyse on siitä, että luotte yrityksessäsi toimintakulttuurin ja selkeän toimintamallin, joiden avulla pystytte huomaamaan työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja osaatte järjestelmällisesti puuttua niihin. Mitä aikaisemmin puututte ongelmiin, sitä enemmän voitte niihin vaikuttaa.

Huolehdi siitä, että esimiehillänne on riittävästi osaamista tukea työkykyä ja tunnistaa heidän työntekijöittensä varhaisen tuen tarve. Huolehdi myös siitä, että esimiehet osaavat seurata tekemistensä vaikutuksia.

Lue lisää työnantajan varhaisen tuen toiminnasta.

Työkykyarvion tavoitteena on auttaa työntekijääsi, hänen esimiestään, sinua ja työterveystiimiä suunnittelemaan työntekijäsi työtä ja työympäristöä niin, että hänen työkykynsä säilyy tai paranee. Työntekijäsi pystyy jatkamaan työssään terveysongelmista huolimatta, kun muokkaatte työn kuormituksen hänelle sopivaksi tai otatte käyttöön muita työkyvyn tuen keinoja.

Jos epäilet, että työntekijäsi työkyky on alentunut terveydentilan vuoksi, voit ohjata esimiestä pyytämään työterveydestä arvion työntekijän työkyvystä. Tämä on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijällesi on maksettu 90 arkipäivän ajan sairauspäivärahaa. Nämä 90 päivää voivat kertyä työntekijäsi yhtäjaksoisesta tai useista lyhyemmistä sairauspoissaoloista. Samalla selvitätte yhdessä työterveyden ja työntekijän kanssa mahdollisuudet työhön paluuseen.

Pyydä työkykyarviota kirjallisesti ja täytä sitä koskeva lomake. Teillä voi yrityksessäsi olla oma tai voitte käyttää työterveyskumppaninne lomaketta.

Kirjaa lomakkeeseen 

  • tilanne tai tapahtumat, jotka ovat herättäneet huolesi  
  • mitä olet keskustellut työntekijäsi kanssa tilanteesta 
  • työntekijäsi näkemys tilanteesta. 

Pyyntösi saatuaan työterveyslääkärinne tekee laajan arvion työntekijäsi työkyvystä ja terveydentilasta. Usein arvio käynnistyy sillä, että työterveyshoitaja haastattelee työntekijää ja tilaa asiakirjoja paikoista, joissa työntekijäsi on ollut tutkimuksissa ja hoidossa. Työkykyarvion tekee aina työterveyslääkäri. Joskus arviointi sujuu parissa viikossa, mutta toisinaan tarvitaan erikoislääkäreiden ja muiden ammattilaisten näkemystä, jolloin arviointi kestää pidempään. Työterveyshuollosta saat halutessasi tiedon arvion valmistumisen ajankohdasta.

Kun työkykyarvio on valmis, työterveyslääkäri antaa tulokset ensin työntekijällesi, jonka luvalla hän saa toimittaa sen myös suoraan sinulle. Kirjallinen arvio sisältää ainoastaan johtopäätökset työkyvystä suhteutettuna hänen työhönsä sekä mahdollisesti kuvauksen tuen tai työn muokkauksen tarpeesta, ei hänen terveydentilastaan tai sairauksistaan.

Tavallinen käytäntö on, että keskustelette työkykyarvion tuloksesta ja tarpeellisista toimenpiteistä työkyky- eli työterveysneuvottelussa (joskus käytetään myös kolmikantaneuvottelu) yhdessä työntekijäsi ja työterveystiimin edustajan kanssa. Työterveydestä neuvotteluun osallistuu tavallisesti työterveyslääkäri, joskus myös –hoitaja tai -psykologi tai työfysioterapeutti. Työntekijä saa halutessaan ottaa mukaan tukihenkilön. Työterveysneuvottelussa pääpaino on siinä, millaisin työjärjestelyin voidaan tukea työntekijän työkykyä työpaikalla. Työntekijän terveydentilasta voidaan keskustella vain, jos hän itse antaa siihen luvan.

Voitte järjestää työkykyneuvotteluja muissakin tilanteissa. Neuvotteluja järjestetään esimerkiksi silloin, kun työntekijä tarvitsee apuvälineitä työssä tai hän palaa pitkältä sairauspoissaololta takaisin töihin. Aloitteen työterveysneuvottelun pitämiseen voi tehdä työntekijä itse, esimies tai työterveys.

Katso video tyypillisestä tilanteesta, jossa työterveysneuvottelu käydään (youtube.com) >

Työterveyshuoltoneuvoo ja ohjaa  

Neuvonta ja ohjaus on työterveyshuollon tärkeimpiä tapoja vaikuttaa työntekijöittesi työkykyyn ja terveyteenSinun on hyvä osata myös pyytää sitä yrityksesi tarpeiden perusteella. 

Työterveyskumppanisi neuvoo ja ohjaa laajasti sekä yksilöitä että ryhmiä näistä aiheista: 

  1. Työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä​   
  2. Työterveysyhteistyöstä ja työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön järjestämisestä​  
  3. Työhön ja työolosuhteisiin liittyen
    • työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveysvaaroista ja -haitoista, niiden merkityksestä sekä niiltä suojautumisesta ja ensiapujärjestelyistä 
    • työmenetelmiin, työjärjestelyihin, työaikoihin, työpaikan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin liittyvistä terveysvaaroista ja -haitoista sekä niiden hallinnasta 
    • terveyttä ja työkykyä ylläpitävien ja edistävien työn voimavarojen merkityksestä 
    • terveellisistä ja turvallisista työmenetelmistä  
    • ammattitaudeista ja työtapaturmista sekä niiden ehkäisystä  
    • työperäisistä sairauksista ja muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta  
    • työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisestä  
    • työhön liittyvän fyysisen väkivallan sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemisestä ja hallinnasta 
  4. Työhön ja työolosuhteisiin liittyen
    • työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä sekä työkyvyttömyyden ehkäisemisestä työuran eri vaiheissa​  
    • päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta​  
    • työttömyyden uhatessa​  
    • henkilöstön terveyserojen kaventamisessa

Sairaanhoito on työterveyspainotteista

Voit ostaa työntekijöillesi myös sairaanhoidon palvelut. Nekin saat työterveyshuollostanne. Päätät itse, miten laajat palvelut ostat. Yleisin vaihtoehto on hankkia yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja sen lisäksi sopivan laajuiset, perustellut laboratoriokokeet ja kuvantamistutkimukset. Voit ostaa myös erikoislääkärien palveluita. Viime vuosina myös erilaiset vakuutusmuotoiset palvelut ovat yleistyneet. 

Hyvä työterveyshuollon sairaanhoito on työterveyspainotteista. Se tarkoittaa, että sairaanhoidossakin keskitytään sairauksiin, joiden varhaisella toteamisella ja hyvällä hoidolla on merkitystä työ- ja toimintakyvyn säilyttämisessä ja edistämisessä. Työterveyskumppanisi tarjoama sairaanhoito tukee työntekijöittesi työkykyä tehokkaimmin, kun työterveystiiminne ammattilaiset tuntevat tilanteenne ja kun he hyödyntävät vastaanotoillaan kertyvän tiedon muussa työterveysyhteistyössänne. 

Seuraavaksi: Arvioi ja kehitä

Arvioi työterveysyhteistyön tuloksia ja vaikuttavuutta työterveyskumppanisi kanssa.

Lue lisää

Työterveysyhteistyön vaiheet

  1. Valitse työterveyskumppani
  2. Tee työterveyshuoltosopimus
  3. Toteuta työpaikkaselvitys
  4. Laadi toimintasuunnitelma
  5. Käynnistetään työterveysyhteistyö
  6. Arvioidaan yhdessä onnistuminen
    ja korjataan suunnitelmaa