Artikkelit

Onnistunut työterveysneuvottelu vaatii luottamusta ja hyvää tahtoa

Kun työkyky on alentunut terveydellisistä syistä, työn ja työolosuhteiden muokkauksella voidaan oleellisesti vaikuttaa työntekijän mahdollisuuksiin jatkaa työssä. Työterveysneuvottelussa eli työkykyneuvottelussa pohditaan näitä muokkausmahdollisuuksia yhdessä kaikkien asianomaisten kesken. Onnistunut työkykyneuvottelu vaatii osallistujilta keskinäistä luottamusta ja hyvää tahtoa ratkaista asiat kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Kysymyksiin työterveys- eli työkykyneuvottelusta vastaa Ilmarisen työkykyriskien ennakoinnista ja tutkimuksesta vastaava johtaja, LT, dos., työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo.

Mikä on työterveysneuvottelu?

– Kun työntekijän työkyky on alentunut, työterveysneuvottelussa on mahdollista sopia eri osapuolten kanssa, millä suunnitelmalla ja keinoilla työssä jatkaminen olisi työntekijälle mahdollista. Työterveysneuvottelusta ei säädetä laissa, joten sitä toteutetaan hyvin vaihtelevilla tavoilla. Työterveyslaitos tarjoaa pikaoppaan työterveysneuvotteluun (ttl.fi).

– Työterveysneuvottelun sijaan yhteisestä palaverista voisi mielestäni käyttää kuvaavampaa termiä työkykyneuvottelu, joka suuntaisi osallistujia keskittymään työntekijän terveyden sijaan työkykyyn ja sen tukemiseen työpaikan keinoin.

Koska työterveysneuvottelu tulisi pitää?

– Työterveyshuollon ja työnantajan tulisi tukea työntekijää, kun hänen työkykynsä on heikentynyt tai työkyvyttömyys pitkittyy. Sairausloman pitkittyessä työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja selvitettävä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työhön paluun mahdollisuudet. Kelaan lähetettävä arvio (lääkärinlausunto B) on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 päivää. Ilman tätä työntekijä ei saa Kelan sairauspäivärahaa, jos työkyvyttömyys jatkuu. Työterveysneuvottelu on hyvä tapa keskustella työnteon edellytyksistä huomioiden myös työpaikan mahdollisuudet ja rajoitukset.

– Työterveysneuvottelu voidaan hyvin pitää myös ilman pitkittynyttä sairauslomaa, jos neuvottelulle koetaan tarve ja sen kautta halutaan löytää keinoja muokata työtä ja tukea siten työkykyä. Vaikka kokousten pitäminen etäyhteydellä on kovasti yleistynyt, suosittelen näiden tapaamisten järjestämistä kasvokkain. Keskustelu voi herättää monenlaisia tunteita, joiden käsittelyyn on hyvä varautua kokouksen aikana ja jälkeen.

Ketkä osallistuvat työterveysneuvotteluun?

– Työterveys- eli työkykyneuvotteluun osallistuvat työntekijän lisäksi työnantaja (yleensä esihenkilö) ja työterveyshuollon edustajat (yleensä ainakin työterveyslääkäri). Tarvittaessa neuvotteluun voidaan kutsua muitakin kaikkien osallistujien siihen suostuessa. Työntekijä voi pyytää neuvotteluun tuekseen luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun. Työterveyshuollosta on joskus järkevää ottaa mukaan työterveyshoitaja, sosiaalialan asiantuntija, työterveyspsykologi tai työfysioterapeutti riippuen työntekijän toimintakyvyn rajoitteista ja kaavailluista ratkaisuista. Esihenkilön lisäksi mukaan voi tulla myös henkilöstöhallinnon edustaja, joka voi esihenkilöä laajemmin kartoittaa isossa työpaikassa henkilön työkyvylle sopivia tehtäviä.

Mikä on työterveysneuvottelun ja kuntoutuksen suhde?

– Jos henkilön sairausloma pitkittyy, työterveyslääkärin edellytetään ottavan kantaa henkilön jäljellä olevaan työkykyyn ja mahdollisuuksiin palata töihin. Jälkimmäiseen tarvitaan myös esihenkilön näkemys. Jos todetaan, että hoidettunakin sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyseläkkeen riskin, työeläkeyhtiön ammatillinen kuntoutus on yksi vaihtoehto, joka otetaan huomioon työterveysneuvotteluissa. Muokatun työn ohella ammatillinen kuntoutus voi tarjota työkykyä tukevia keinoja, kuten työkokeilu sopivampaan työhön, työhönvalmennus ja ammatillinen uudelleenkoulutus. Jos pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa ei ole, työterveyslääkäri voi tuoda harkittavaksi osasairauspäivärahan tai työterveyshuollon päätöksellä tehtävän työkokeilun, jonka ajalta Kela maksaa kuntoutusrahan. Eikä pidä unohtaa myöskään muita Kelan kuntoutusmahdollisuuksia.


Kari-Pekka Martimo

Miten työntekijän terveystietoja käsitellään neuvottelussa?

– Ennen neuvottelua työterveyslääkärin tulee sopia työntekijän kanssa, miten paljon hän haluaa terveystietojaan käsiteltävän. Silti keskustelussa saattaa tulla tilanteita, joissa on vaarana rikkoa ennalta sovittuja rajoja. Vastuullisessa neuvottelussa puheenjohtajan (usein työterveyshuollon edustaja) tehtävä on pitää keskustelu työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen liittyvissä teemoissa ja ratkaisuissa. Työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen suhteen kaikki työterveysneuvotteluun osallistuvat ovat salassapitovelvollisia. Kaiken kaikkiaan neuvottelussa on hyvä välttää liian lääketieteellistä näkökulmaa. Käytännössä työkyky tarkoittaa työntekijän kykyä suoriutua työstään omien ja työnantajan odotusten mukaisesti.

Minkälainen on työterveysneuvottelun kulku?

– Ennen kokousta kannattaa sopia, kuka johtaa puhetta ja kuka kirjaa asiat ylös. Työterveyshuollon edustaja on usein puheenjohtaja. Esihenkilö on hyvä vaihtoehto neuvottelun muistion tekijäksi, koska hänen pitää pystyä sitoutumaan neuvottelussa sovittuihin toimenpiteisiin. Kaikkien neuvotteluun osallistuneiden täytyy kuitenkin muistio hyväksyä. Muistio voidaan tehdä yhdessä jo kokouksen aikana.

Pääpaino neuvottelussa kannattaa pitää näissä kysymyksissä:

  1. Mitä työtehtäviä työntekijälle kuuluu?
  2. Mistä työtehtävistä hän suoriutuu ongelmitta?
  3. Missä työtehtävissä aiheutuu ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia?
  4. Esimiehen näkökulma työtehtäviin ja niissä suoriutumiseen?
  5. Löytyykö yhteistyössä ehdotuksia yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen ongelmiin?
  6. Mitkä tilapäiset tai pysyvät ratkaisut valitaan, kuka vastaa niiden toteutumisesta ja missä aikataulussa?
  7. Miten seuranta järjestetään?

Keneltä tulee aloite työterveysneuvottelusta?

– Aloite neuvotteluun tulee useimmiten työterveyshuollosta. Aloitteen voi tehdä myös esihenkilö, henkilöstöhallinnon edustaja tai työntekijä itse.

Miten neuvotteluun pitäisi valmistautua?

– Työntekijän on hyvä keskustella ennen neuvottelua työterveyslääkärin kanssa neuvottelun tavoitteista ja rakenteesta. Esihenkilölle tärkein ohje on kuunnella työntekijää ja pohtia ratkaisuja rakentavasti. Esihenkilön kannattaa ennen neuvottelua kerrata oman työpaikan ohjeistuksiin kirjatut asiat työkyvyn tuesta ja esimerkiksi varhaisesta tuesta. Tarvittaessa hän voi olla yhteydessä henkilöstöhallintoon lisäohjeiden saamiseksi. Työterveyshuollon edustajan tehtävä on muodostaa käsitys työntekijän toimintakyvyn rajoitteista ja sopia työntekijän kanssa, mistä työkykyyn liittyvistä asioista työterveysneuvottelussa voidaan puhua.

– Mielestäni on erityisen tärkeää, että neuvottelussa mennään työntekijän ehdoilla, koska hänen työkyvystään ja työntekemisen mahdollisuuksistaan neuvottelussa on kyse. Vastoin kenenkään omaa tahtoa ei työkykyneuvottelua kannata pitää, eikä sellainen ole työterveyshuollon toimintaperiaatteiden mukaista.

Mikä on työterveysneuvottelun tavoiteltu lopputulos?

– Työterveysneuvottelun jälkeen työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto pistävät toimeen neuvottelun muistiossa sovitut tehtävät ja toimenpiteet. Lopputulosta ei kannata kuitenkaan kiirehtiä. Kyse on sekä työntekijän kuntoutumista että työntekemistä koskevasta muutosprosessista, joka voi onnistuakseen viedä aikaa ja jossa voi olla erilaisia vaiheita. Tarvittaessa voidaan käydä useampia neuvotteluja ja arvioida, ovatko toimenpiteet riittäviä.

Onko työterveysneuvottelu uhka vai mahdollisuus?

– Ehdottomasti mahdollisuus, koska neuvottelussa voidaan yhdessä räätälöidysti ratkaista henkilön työssä jatkamisen ongelmia. Uhka se voi olla, jos neuvottelua käytetään vääriin tarkoituksiin. Työterveysneuvottelua ei näkemykseni mukaan saisi käyttää työsuhdetta koskevien päätösten toimeenpanemiseen tai työyhteisökonfliktien ratkaisuun. Hyvän työterveys- eli työkykyneuvottelun perusta on kaikkien osapuolten välinen luottamus ja yhteinen tahto ratkaista työkykyyn vaikuttava ongelmat.

Katso lisätietoja

Lisää aiheesta

Artikkelit 16.5.2024

VeliMarkissa ammattitaitoa pidetään yllä oppimisympäristön kursseilla – ”Harva on synnynnäinen esihenkilö”

VeliMarkissa henkilöstöasioita hoidetaan pienellä porukalla, ja siksi työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen on otettu avuksi Ilmarisen tarjoamia työkykypalveluita. Nyt henkilöstöjohtaja ja esihenkilöt pysyvät paremmin ajan tasalla esimerkiksi työntekijöiden kuormittuneisuudesta ja voimavaroista. Oppimisympäristö antaa yrityksessä tukea ja turvaa ammatilliseen osaamiseen.

VeliMarkissa ammattitaitoa pidetään yllä oppimisympäristön kursseilla – ”Harva on synnynnäinen esihenkilö”
Lisää ajankohtaisia artikkeleita