Työnantaja

Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.

Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä vauhdilla. Mitä muutoksesta seuraa työkyvylle? Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto keskusteli aiheesta EY:n HR Enablement Lead Mirjami Ojan kanssa. Teemoina olivat työn kuormittavuus, osaamisvaatimusten muutos ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet.

Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.

Nuorten tulevaisuususko puhuttaa juuri nyt hyvästä syystä. Epävarmuus työmarkkinoilla, mielenterveyden haasteet ja huoli omasta toimeentulosta varjostavat monen nuoren näkymiä tulevaisuuteen. Silti sekä työelämässä että yhteiskunnassa on paljon syitä uskoa parempaan.

Entä jos tuleva vuosi olisi sellainen, että ensi kesänä loma ei tulisikaan välttämättömään tarpeeseen?

Kesätyöntekijät pitävät pyöriä pyörimässä monissa työpaikoissa parhaillaan. Uuden työntekijän kannalta tärkeintä on saada kunnon perehdytys työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.

Ensin oli varastorakennus, josta tuli rock-kulttuurin kotiluola. Sitten tuli uusi toimistorakennus, jota kansainvälinen IT-jätti ei koskaan ottanut käyttöönsä. Sitten tuli Ilmarinen, mittava saneeraus, huippumodernit tilat yrityksille sekä pääkaupunkiseudun suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala. Mutta yksi on pysynyt koko ajan: Lepakko-nimi.

Moni työpaikka haluaa panostaa henkilöstön hyvinvointiin liikuntaa ja liikkumista tukemalla. Ilmiö on pelkästään positiivinen, sillä fyysisen aktiivisuuden tiedetään tukevan jaksamista, vireyttä, palautumista ja työkykyä. Keinoja on olemassa lukuisia, mutta mihin olisi syytä panostaa ja mitä näkökulmia kannattaa huomioida?