Artikkelit

Tekoäly vie rutiinit – Jääkö ihmiselle vain vaikeat tehtävät?

Tekoäly muuttaa asiantuntijatyötä vauhdilla. Mitä muutoksesta seuraa työkyvylle? Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto keskusteli aiheesta EY:n HR Enablement Lead Mirjami Ojan kanssa. Teemoina olivat työn kuormittavuus, osaamisvaatimusten muutos ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet.

Yksi suurimmista pohdinnoista tekoälyn tuomassa muutoksessa liittyy työn sisältöön.

– Jos tietynlaiset bulkki- ja rutiinityöt voidaan hoitaa entistä helpommin ja nopeammin, se muokkaa väistämättä työnkuvia. Samalla herää kysymys: jos rutiinitehtävät katoavat, jääkö jäljelle pelkästään vaativaa ja kuormittavaa työtä? Missä vaiheessa aivot silloin pääsevät lepäämään, pohtii Mirjami Oja.

Työ voi tehostua, mutta myös tulla intensiivisemmäksi

Tekoälyltä odotetaan ennen kaikkea tehokkuutta. Vaikutukset näkyvät kuitenkin paljon laajempina muutoksina työn tekemisen tavoissa. Kun tiedon käsittely nopeutuu, ihmiselle jää enemmän tulkintaa, arviointia ja päätöksentekoa. Samalla työn tahti voi kiihtyä. Toisaalta tekoäly voi toimia merkittävänä voimavarana.

– On valtavan hienoa, kun jossain jumitilanteessa saa ensimmäisen version sisällöstä jonkun toisen tekemänä. Näin voi validoi omaa ajatteluaan ja saa apurin siihen työhön. Microsoftin tekoälyavustajan nimihän on Copilot, eli se tukee sinua työssä. 

Tulevaisuuden avaintaito ei ole tekoäly, vaan kriittinen ajattelu

Jatkossa korostuu yksi taito ylitse muiden: kyky arvioida tiedon luotettavuutta. Tekoäly tuottaa vakuuttavan näköisiä vastauksia, mutta niiden oikeellisuutta ei voi ottaa annettuna. Siksi kriittinen ajattelu, medialukutaito ja hyvä arviointikyky ovat entistä tärkeämpiä työelämätaitoja.

– Kun tulee valtavan hienoa ja valmiilta näyttävää materiaalia, pitää kuitenkin pystyä olemaan kriittinen. Koko tekoäly on sitä, että kaikkeen pitää suhtautua kriittisesti ja ajatella myös itse, sanoo Mirjami Oja.

Mirjami Oja kertoo, että nuorten EY:llä aloittavien työnkuva on jo muuttunut tekoälyn myötä: tiedon keräämisen sijaan nuorilta asiantuntijoilta odotetaan aiempaa enemmän kykyä tulkita tietoa, käydä keskusteluja ja kohdata asiakkaita.

Ihmistaidot nousevat arvoonsa

Tekoälyn yleistyessä ihmisten välisten kohtaamisten merkitys voi kasvaa. Kun analysointia ja tiedonkäsittelyä automatisoidaan, asiantuntijatyössä korostuvat yhä enemmän vuorovaikutus-, esiintymis- ja yhteistyötaidot.

– Ei enää riitä se, että osaat lukea kirjoja ja tehdä niistä analyysejä. Pitää pystyä esittämään asiat, keskustelemaan niistä ja toimimaan erilaisissa tilanteissa. Veikkaan, että tekoälyn myötä tämä vain korostuu, sanoo Oja.

Vapautuuko aikaa myös ajattelulle?

Ehkä tärkein kysymys ei lopulta ole se, mitä tekoäly osaa tehdä, vaan vapauttaako se aidosti aikaa muulle tekemiselle? Jos kyllä, niin mitä ihmiset tekevät tällä ajalla? Käytetäänkö aika entistä suurempaan työmäärään vai syvempään ajatteluun, oppimiseen ja palautumiseen?

Mirjamin Ojan mielestä juuri tässä piilee tekoälyn suurin mahdollisuus.

– Meidän pitäisi pystyä ajattelemaan ja ratkaisemaan asiakkaiden ongelmia, mutta ajattelutyöhön käytettävä aika on usein hirveän vähäistä. Jos tekoäly mahdollistaa meille lisää sitä aikaa, niin väitän, että se on sen hienoin saavutus.

Simo Levanto kiteyttää tekoälyn työkykyvaikutusten ehkä tärkeimmän kysymyksen: vahvistaako teknologia ihmisten välistä vuorovaikutusta vai korvaako se sitä?

Parhaassa tapauksessa tekoäly ei vähennä inhimillisyyttä työelämässä, vaan antaa sille enemmän aikaa ja tilaa.

Lue lisää

HuomisenTyokyky_Stamp2_rgb.png

 

Lisää aiheesta

Artikkelit 22.10.2026

Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?

Toimistoa ei kannata suunnitella seinien väri, kahvikone tai näyttävä ensivaikutelma edellä. Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppaisen mukaan hyvä työympäristö rakentuu ihmisistä ja työn tekemisen todellisista tarpeista. Hybridityön aikana toimistolta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kohtaamiseen, keskittymiseen ja sujuvaan arkeen.

Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?

Artikkelit 19.10.2026

Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea

Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.

Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi