Osta Kirjaudu

Tutkimukset rakentavat huomisen työkykyä

Tuotamme omaa ja sovellamme muiden tekemää tutkimusta, jotta työkyky ja työkyvyn johtaminen kehittyvät työpaikoilla ja tietopohja karttuu työeläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi. Tutkimuksemme vastaavat ajankohtaisiin asiakastarpeisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Pitkän aikavälin tavoitteemme on kirkas

Tutkimuksen avulla rakennamme parempia, pidempiä ja enemmän työuria – huomisen työkykyä.

Tätä tutkimme

Tutkimustemme keskiössä ovat työkykyriskit ja niiden hallinta työpaikkojen, työeläkejärjestelmän ja työelämän tasoilla. Työkykyriskien hallinnan lisäksi tutkimme eläkkeellä oleviin liittyviä kysymyksiä ja seuraamme talouden suhdanteita.

Julkaistut tutkimustuloksemme kertovat työelämästä työkyvyn ja työurien näkökulmasta, työkyvyn johtamisesta, ammatillisesta kuntoutuksesta, työkyvyttömyyseläkkeistä sekä eläkkeensaajista ja suhdanteista.

Julkaisemme tuloksia raportteina, jatkuvasti päivittyvinä indekseinä, vertaisarvioituina artikkeleina ja muina asiantuntijateksteinä. Tuomme esiin tutkimuksia asiakastapaamisissa sekä sidosryhmäkohtaamisissa päättäjien, tutkijoiden ja kehittäjien kanssa.

Teemme yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja opinnäytetyöntekijöiden kanssa.

Työelämä

  1. Monisairastavuus vaikuttaa negatiivisesti työkykyyn, vaikeuttaa työelämään pääsyä ja lyhentää työuraa. Monisairastavuus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita heikkoa työkykyä, vaan vaikeastikin sairas voi olla täysin työkykyinen juuri hänelle sopivaan työhön. Monisairaan potilaan työkyvyn tuki edellyttää onnistuakseen eri toimijoiden moniammatillista yhteistyötä.

    Lue artikkeli:

    Lisätietoja:


    Heidi Furu, työelämäprofessori, johtava asiantuntija
    p. 010 284 2562, heidi.furu@ilmarinen.fi 
    LinkedIn

  2. Vuonna 2025 julkaistussa Nuorten työkyky -tutkimuksessa tarkasteltiin alle 35-vuotiaiden nuorten työkykyä, työelämävalmiuksia ja -odotuksia. Tutkimuksessa hyödynnettiin tilastoja, esihenkilöiden haastatteluja ja kyselyaineistoa.

    Lue raportti:

    Levanto, S. ym (2025) Nuorten työkyky. Helsinki: Ilmarinen.

    Lisää luettavaa aiheesta:

    Lisätietoja



    Simo Levanto, asiantuntijapsykologi
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358505354460
    https://www.linkedin.com/in/simolevanto/

  3. Kahdesti vuodessa päivittyvä Työuraindeksi kertoo työnteosta ja työeläkkeistä. Se tarjoaa tietoa työntekijöiden ikääntymisestä eri toimialoilla, toimialojen välisistä eroista ammattijakaumissa sekä toimialoista, joilla vanhuuseläke aloitetaan alimman eläkeiän jälkeen.

    Ilmarisen työuraindeksi lisätietoineen

    Lisätietoja



    Anssi Smedlund, johtava asiantuntija 
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358405337452
    https://www.linkedin.com/in/anssi-smedlund/

  4. Pitkät työurat -tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja, joilla voidaan edistää työkykyisten ja -haluisten ikääntyvien työntekijöiden pysymistä työelämässä. Tutkimus perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin yli 55-vuotiailta työntekijöiltä.

    Lue raportti

    Levanto, S. ym (2024) Pitkät työurat. Helsinki: Ilmarinen. 

    Lisäluettavaa

    Lisätietoja


    Simo Levanto, asiantuntijapsykologi
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358505354460
    https://www.linkedin.com/in/simolevanto/

  5. Toteutimme Ilmarisessa hackathon-tulevaisuusprosessin, jossa tavoitteena oli löytää uusia ratkaisuja siihen, miten tulevaisuuden työelämä tukisi mielenterveyttä. Raportissa esitetyt ratkaisut herättävät ajatuksia ja auttaisivat kehittämään inhimillisempää työelämää ja arjen käytäntöjä mielenterveyden edistämiseksi. 

    Lue raportti

    Ilmarinen (2023) Miten tulevaisuuden työ tukisi mielenterveyttä? 

    Lisätietoja



    Kari-Pekka Martimo, johtaja, Ennakointi ja tutkimus
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358505665797
    LinkedIn

  6. Ilmarisen rahoittama ja Työterveyslaitoksen toteuttama tutkimus vahvistaa tietoperustaa, joka auttaa edistämään vuorotyöntekijöiden työkykyä. Tarkastelun kohteena ovat lentoaseman turvatarkastajat, jotka keskimäärin melko nuoria ja tekevät turvallisuuskriittistä työtä, jossa työajat vaihtelevat voimakkaasti. 

    Lue raportti

    Sallinen, M., Pehkonen, I., Hirvonen, M., Horppu, R., Koskinen, A., Sihvola, M. & Ropponen, A. (2023) Työkyvyn edistäminen vuorotyössä. Keskeiset kehittämiskohteet ja vaikuttavat hallintakeinot. Helsinki: Keskinäinen Työeläkevakuuttaja Ilmarinen & Työterveyslaitos. (pdf)

    Lisäluettavaa

    Tutkimus: Vuorotyö haastaa terveyttä – työkykyä tuettava monin keinoin

    Lisätietoja


    Kari-Pekka Martimo, johtaja, Ennakointi ja tutkimus
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358505665797
    LinkedIn

Työkyvyn johtaminen

  1. Vuonna 2026 julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan esihenkilöiden kokemuksia työkyvyn varhaisen tuen toteuttamisesta ja valmiuksia siihen suomalaisissa keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Kyselyyn vastasi 1 264 esihenkilöä eri toimialoilta.

    Lue raportti

    Tutustu tiedoteeseen:

    Lisätietoja


    Juho Mertanen, asiantuntijapsykologi
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh. +358 50 5779 233

  2. Tutkimusartikkeli kertoo työkykyjohtamisesta suomalaisissa suurissa ja keskisuurissa yrityksissä vuonna 2023. Eri operatiivisen tason työkykyjohtamisen toimenpiteet, kuten työhön paluun käytännöt, muokattu ja osa-aikainen työ, olivat yleisesti dokumentoituja ja käytössä suurimmassa osassa yrityksistä. Sen sijaan toiminnan suunnittelu ja tulosten seuranta olivat harvinaisempia. Alle puolessa yrityksistä johdolla oli yhteinen käsitys työkykyjohtamisesta ja sen tavoitteista, ja vain noin kolmanneksella oli kirjallinen työkykyjohtamisen suunnitelma. Työkykyjohtamisen tuloksia arvioitiin alle 60 prosentissa yrityksistä, ja vain puolessa näistä tavoitteet kuuluivat ylimmän johdon agendalle.

    Lue artikkeli

    Lisätietoja


    Heidi Furu, työelämäprofessori, johtava asiantuntija
    p. 010 284 2562, heidi.furu@ilmarinen.fi 
    LinkedIn

     

  3. Ilmarisen kyselytutkimus kartoitti työkykyjohtamisen tilaa keskisuurissa ja suurissa suomalaisyrityksissä. Tutkimus tehtiin marras-joulukuussa 2025, ja siihen vastasi 513 yrityspäättäjää 453 yrityksestä eri toimialoilta. Vastaajat olivat pääosin henkilöstö- ja liiketoimintajohtoa. Selvitimme, millä tasolla työkykyjohtaminen on yrityksissä: mitkä ovat vahvuudet ja kehityskohteet ja miten tilanne on muuttunut kolmessa vuodessa. Tutkimus tarjoaa tuoretta tutkimustietoa ja ainutlaatuisen vertailuaineiston yrityksille, jotka haluavat kehittää työkykyjohtamistaan.

    Raportti ja päähuomiot

    Lisää luettavaa aiheesta

    Lisätiedot


    Heidi Furu, työelämäprofessori, johtava asiantuntija
    p. 010 284 2562,     heidi.furu@ilmarinen.fi 
    LinkedIn

  4. Tutkimuksessa selvitettiin, millä tasolla suomalaiset yritykset johtavat työkykyä ja missä on vielä kehitettävää vuonna 2023. Tutkimusaineistona hyödynnettiin yli 300 yrityspäättäjän kyselyvastauksia.

    Lue raportti

    Furu, H. ym (2023) Työkykyjohtamisen tila 2023. Helsinki: Ilmarinen. (pdf)

    Lisäluettavaa

    Tutkimus: Harva yritys on työkykyjohtamisessa strategisella tasolla – heikoimmissa kantimissa ovat suunnittelu ja seuranta 10.10.2023 

    Lisätietoja



    Heidi Furu, johtava asiantuntija
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    p. 010 284 2562
    LinkedIn

Työkyvyttömyys

  1. Kahdesti vuodessa päivittyvä Työkyvyttömyyseläkeindeksi antaa kattavan kuvan siitä, miten työkyvyttömyys kehittyy Suomessa eri toimialoilla. Se tarjoaa ennusteen uusien etuuksien määrästä sekä tietoa myönnettyjen etuuksien diagnooseista.

    Ilmarisen työukyvyttömyyseläkeindeksi lisätietoineen 

    Lisätietoja



    Anssi Smedlund, johtava asiantuntija 
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358405337452
    https://www.linkedin.com/in/anssi-smedlund/

  2. Kelan rekisteritutkimus tarkastelee, miten masennukseen liittyviä lääkehoitoja ja kuntoutuspalveluita on käytetty ennen Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakemista Suomessa. Tulokset viittaavat siihen, että masennuksen hoito ennen eläkehakemusta ei usein ole ollut riittävän tehokasta tai kattavaa. Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Kelan tutkijoiden kanssa.

    Lue artikkeli

    Lisätietoja

    Veera_Pohjolainen_600png.png

    Veera Pohjolainen, apulaisylilääkäri
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    LinkedIn (linkedin.com)

  3. Pääkirjoituksessa käsitellään tekijöitä mielenterveysperusteisten ammatillisen kuntoutusten hakemusten lisääntyneiden hylkäysten taustalla.

    Lue kirjoitus

    Lisätietoja

    Veera_Pohjolainen_600png.png

    Veera Pohjolainen, apulaisylilääkäri
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    LinkedIn (linkedin.com)

  4. Kelan rekisteritutkimuksessa selvitetään millaisia muutoksia vuosien 2019-2019 aikana masennuksen hoidossa ja kuntoutuksessa tapahtui, ennen Kelan työkyvyttömyyseläkkeen hakemista. Artikkeli on kirjoitettu yhdessä Kelan tutkijoiden kanssa.

    Lue artikkeli

    Kujanpää, T., Jäppinen, S., Rantanen, M., Suominen, K., Pohjolainen, V. & Luoto, R. (2023). Medication and rehabilitation of persons applying for disability pension due to depression: a register-based retrospective study from Finland (tandfonline.com) Nordic Journal of Psychiatry, 77(7): 731–736. 

    Lisätietoja

    Veera_Pohjolainen_600png.png

    Veera Pohjolainen, apulaisylilääkäri
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    LinkedIn (linkedin.com)

  5. Pääkirjoituksessa nostetaan esiin syitä depressiosta johtuvien sairauspoissaolojen takana ja tuodaan esiin keinoja niiden vähentämiseksi.

    Lue kirjoitus

    Suominen, K., Pohjolainen, V., Heikman, P., Martimo, K-P. & Haanpää, M. (2020). Miten depressiosta johtuvia sairauslomia voidaan vähentää? (laakarilehti.fi) Lääkärilehti, Pääkirjoitus, Tiede, 75:39, 1969.

    Lisätietoja

    Veera_Pohjolainen_600png.png

    Veera Pohjolainen, apulaisylilääkäri
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    LinkedIn (linkedin.com)

Muut tutkimukset 

  1. Tutkimuksessa selvitettiin ikäasenteisiin, eläkeajan talouteen ja varautumiseen liittyviä asioita, kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta, työntekoa eläkkeellä sekä ajatuksia pitkäikäisyydestä. Kyselyyn vastasi 1 404 eläkeläistä helmi-maaliskuun 2026 aikana.

    Eläkeajan talous

    Ikäasenteet

    Työnteko eläkkeellä 

    Lisätietoja


    Jouni Vatanen, tutkija
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358505712309
    https://www.linkedin.com/in/jvatanen/

  2. Selvitimme eläkeajan ennakointiin liittyviä asioita kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä talous- ja digitaitoja vuonna 2025. Tulokset perustuvat eläkeläisten kyselyvastauksiin. 

    Lue raportti

    Lue myös

    Lisätietoja



    Jouni Vatanen, tutkija
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358505712309
    https://www.linkedin.com/in/jvatanen/

  3. Ilmarisen suhdanneindeksi tarjoaa kuukausittain ajantasaista tietoa Suomen talouden kehityksestä. Suhdanneindeksi tarjoaa hyvän pohjan arvioida, miten työllisyys ja tuotannon määrä ovat kehittyneet koko kansantalouden tasolla ja ennakoi samalla tulevaa kehitystä.

    Ilmarisen suhdanneindeksi lisätietoineen 

    Lisätietoja



    Jouni Vatanen, tutkija
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358505712309
    https://www.linkedin.com/in/jvatanen/

  4. Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeajan ennakointiin ja varautumiseen liittyviä asioita, kuten eläkeläisten hyvinvointia, taloudellista tilannetta ja ajatuksia asumisesta vuonna 2024.

    Lue raportti

    Lisätietoja


    Jouni Vatanen, tutkija
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358505712309
    https://www.linkedin.com/in/jvatanen/

  5. Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeläisten taloudellista tilannetta, työntekoa ja hyvinvointia vuonna 2023. Tulokset perustuvat yli 1300:n eläkeläisten kyselyvastauksiin.

    Lue raportti täältä

    Lisäluettavaa

    Lisätietoja


    Jouni Vatanen, tutkija
    etunimi.sukunimi@ilmarinen.fi
    puh +358505712309
    https://www.linkedin.com/in/jvatanen/

Sivu päivitetty viimeksi