Blogit

Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.

Bussilastillinen nuoria jää joka viikko mielenterveyssyistä eläkkeelle. Se on hyvinvointiyhteiskunnallemme liikaa. Nuorilla työikäisillä esiintyy Kelan ja Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyden häiriöitä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Huoli nuorten mielenterveydestä ja työelämän vaatimuksista on aiheellinen, mutta ilmiötä paisuttaa muutama olennainen tilastoharha. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyden syynä ovat olleet laskutrendillä niin pitkään kuin tilastoja on tuotettu, vaikka muutokset ikäryhmien välillä ovatkin olleet suuria. Ilmiö on huomattu myös Kelassa. Sen tuoreen tilaston mukaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu on taittunut.

Mielenterveyden ongelmat tunnistetaan aiemmin

Mielenterveyden häiriöistä johtuvien eläkkeiden osuus on kasvanut yksinkertaisesti siksi, että muiden sairauksien takia myönnetyt eläkkeet ovat vähentyneet nopeammin. Mielenterveyden ongelmat tunnistetaan aiempaa nuorempina.

Viime vuosina nuorille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei tilastojen mukaan ole kasvanut muita ikäryhmiä enemmän, kun muutos suhteutetaan ikäluokkien kokoon. Ikäluokan kokoon suhteutettuna etuudensaajien määrät ovat vähentyneet viimeisen neljän vuoden aikana kaikissa ikäryhmissä, myös alle 35-vuotiailla.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa vuonna 2023 Kelan korvaamaa mielenterveysperusteista työkyvyttömyyseläkettä sai noin viisi tuhatta 35–55-vuotiasta vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Samalla alle 35-vuotiaiden etuudensaajien lukumäärä kasvoi noin neljällä tuhannella. Kymmenessä vuodessa myös työeläkejärjestelmässä keski-ikäisten etuudensaajien lukumäärä on laskenut noin 30 prosenttia samaan aikaan kun nuorten etuudensaajien määrä on noussut noin 20 prosenttia.

Katse työelämän ulkopuolelle

Selvitimme työeläkeyhtiö Ilmarisen tilastoista nuorten hakemusmäärien kehitystä viimeisen viiden vuoden ajalta. Huomasimme, että työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla.

Katse tulisikin siis kääntää työelämästä myös sen ulkopuolelle. Työn kuormittavuuden sijasta selitystä muutoksille pitäisi etsiä tästä elämänvaiheesta ja tarjota samalla konkreettisia ratkaisuja.

Nuorten työkyvylle tärkeintä on tuki taitekohdassa työelämään siirtymisen ja opintojen välissä.

Entistä useampi nuori, jonka ansiotulot ovat olleet alle 20 000 euroa kahden edeltävän vuoden aikana ennen sairastumista, hakee työkyvyttömyyseläkettä. Näitä hakemuksia myös hylätään aiempaa enemmän. Työkyvyttömyys pitkittyy sellaisissakin mielenterveyden häiriöissä, jotka ovat hoidettavissa. Mielenterveyttä ja työkykyä hoidetaan erillään toisistaan, jolloin työhön palaaminen viivästyy.

Työelämään kiinnittyneillä nuorilla taas sekä hakemus- että hylkäysmäärät ovat pysyneet ennallaan.

Onko työpaikkaa, mihin palata?

Onneksi valtaosa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä on määräaikaisia kuntoutustukia. Tilastojen mukaan vähintään kolmasosa kuntoutustuelle jäävistä nuorista palaa työelämään kolmen vuoden sisällä.

Paluun onnistumisen ratkaisee, onko työpaikka, johon palata. Jos työpaikka säilyy kuntoutuksen aikana, on todennäköisyys palata työhön lähes nelinkertainen. Alle 35-vuotiaan työhön paluun todennäköisyys on kaksinkertainen yli 55-vuotiaisiin verrattuna.

Mielestämme nuorten työkyvylle tärkeintä on tuki taitekohdassa työelämään siirtymisen ja opintojen välissä. Ongelmana ei ole työelämästä poistuminen, vaan työllistymisen vaikeudet. Siksi on tärkeää tukea nuorten siirtymistä työelämään.

Nuorten siirtymistä työelämään tulisi helpottaa

Parhaat ratkaisut löytyvät työelämän rakenteista ja työurien alun tuesta. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa. Jokaiselle nuorelle on taattava turvallinen ja sujuva aloitus työelämässä.

Tämä vaatii sekä resursseja että konkreettisia toimia työnantajilta ja päättäjiltä. Emme voi jättää yhä pieneneviä ikäluokkia kantamaan myös tätä taakkaa.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen

Anssi Smedlund
johtava asiantuntija, Ilmarinen

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 6.11.2026

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Tapaan työssäni Ilmarisen asiakkuusjohtajana suuren määrän yrityspäättäjiä, yrittäjiä ja työntekijöitä lukuisilta eri aloilta ja tehtävistä. Heidän kanssaan käymistäni keskusteluista löytyy lopulta yksi punainen lanka ja vastaus siihen, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy.

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Blogit 2.11.2026

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Työtahdin kiihtyminen ja työn vaatimusten kasvu herättää suurta huolta, varsinkin tietotyössä. Jos tuntuu siltä, että tilanne on karkaamassa käsistä, neuvon pysähtymään ja pohtimaan seuraavia askeleita. Voimme pyrkiä vähentämään työkuormitusta, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että suuntaamme huomiomme kuormitusta tasapainottaviin voimavaroihin.

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Blogit 29.10.2026

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä

Tekoäly muuttaa jo nyt sitä, miten työtä tehdään, mitä työssä tehdään, ja millaista osaamista tarvitaan. Olennaista ei ole se, kuinka nopeasti uusia työkaluja otetaan käyttöön, vaan se, miten ihmiset oppivat hyödyntämään niitä omassa työssään. Samalla tarvitaan rohkeutta miettiä johtamista uudella tavalla ja tarkempaa huomiota siihen, miten muutos vaikuttaa työn hallintaan, kuormitukseen ja työkykyyn.

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi