Työnantaja, näin tuet mielenterveyttä työpaikalla

Työnantajana lakisääteinen velvollisuutesi on huolehtia työntekijöittesi turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Myös heidän mielenterveydestään. Onnistut, kun rakennat hyvät työskentelyolosuhteet ja tuet työntekijääsi, jos hän alkaa oireilla tai sairastuu.

Edistä mielenterveyttä työkykyjohtamisella

Mielenterveyden edistäminen on osa työpaikkasi työkykyjohtamista. Sinulta työnantajana se ei välttämättä vaadi uusia erillisiä projekteja. Edistät mielenterveyttä aina, kun edistät työpaikallasi hyvää johtamista, toimivaa vuorovaikutusta, henkilöstön osaamista ja sitä, että välitätte toisistanne ja kannatte vastuun sekä omista että yhteisistä asioistanne.

Lue lisää työkykyjohtamisesta

Suhtaudu mielenterveyden riskiin kuten muihinkin terveysriskeihin

Edistä työntekijöittesi mielenterveyttä aloittamalla työn sisällöstä ja työskentelyolosuhteista. Mieti ensin työn ja työympäristön psykososiaalisia kuormitustekijöitä eli niitä tekijöitä, jotka liittyvät työn sisältöön ja järjestelyihin sekä siihen, miten työyhteisönne toimii sosiaalisena yhteisönä.

Kuormitustekijät vaikuttavat työntekijäsi mielenterveyteen. Kuormitus on haitallista esimerkiksi silloin, kun työntekijäsi kokee, että hänellä on työtä liikaa tai liian vähän, kun hänellä ei ole riittäviä mahdollisuuksia työn hallitsemiseksi ja rytmittämiseksi tai kun hän kokee joutuvansa tekemään työtään hankalissa olosuhteissa.

Psykososiaalinen kuormitustekijä tarkoittaa psykososiaalisen kuormittumisen riskiä. Edelleen tämä riski on mielenterveyden riski eli terveysriski. Suhtaudu siksi psykososiaalisiin kuormitustekijöihin samalla tavoin kuin työn muihinkin terveys- ja turvallisuusriskeihin.

Tiesitkö, että...

mielenterveyden häiriöistä johtuvien eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016. Masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. (ETK 2020) 

Moni masennusta sairastava työskentelee osa- tai täysipäiväisesti. Työn muokkauksilla ja tuetulla työhön paluulla voidaan edistää masennuksesta toipumista merkittävästi. 

Hallitse psykososiaalisen kuormittumisen riskejä 

Et voi poistaa työpaikkasi kaikkia riskejä, et myöskään psykososiaalisen kuormittumisen riskejä. Muista myös, että tavoitteeksi kannattaa ottaa sopiva työkuormitus. Et todennäköisesti pysty aina rajaamaan kuormitustekijöitä tarpeeksi, joten sinun on myös hyväksyttävä, että niitä on. Tämän vuoksi sinun kannattaa keskittyä minimoimaan se, että näistä kuormitustekijöistä aiheutuvat riskit eivät realisoidu.

Onnistut, kun ensin rakennat työyhteisöösi parhaat mahdolliset työskentelyolosuhteet: kartoitat ja ymmärrät työn kuormitustekijät, edistät myönteistä vuorovaikutusta ja kannustavaa organisaatiokulttuuria, tuet sitä, että töiden sisältö on kiinnostavaa ja innostavaa ja että työtä johdetaan ja järjestellään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Vasta kun olet saanut työskentelyolosuhteet kuntoon, kannattaa sinun panostaa työntekijöittesi voimavaroihin, osaamiseen ja valmiuksiin, kuten fyysiseen kuntoon, stressin ja ajankäytön hallintaan sekä itsensä johtamiseen. Toimi nimenomaan tässä järjestyksessä, sillä jos työskentelyolosuhteet eivät ole kunnossa, ei pelkästään työntekijöiden kouluttautumisesta ole juurikaan hyötyä.

Alla olevasta kuvasta (Prima-EF eurooppalaisi linjauksia psykososiaalisten riskien hallintaan, 2008.) näet, mitkä eri osa-alueet sinun täytyy huomioida ja missä järjestyksessä sinun kannattaa toimia. Kun lähdet liikkeelle työstä ja etenet suurista asioista pieniin, minimoit sen, että psykososiaalisen kuormittumisen riskit realisoituvat työyhteisössäsi.

  1. Työn organisointi ja johtaminen: työpaikan olosuhteet, kuormituksen tunnistaminen.
  2. Työntekijän voimavarat, osaaminen ja valmiudet: ammatillinen osaaminen, itsensä johtaminen, stressinhallina ja fyysinen kunto. HUOM! Liian usein toimenpiteet kohdistetaan vain tähän.
  3. Työperäisen stressin vaikutusten hallinta ja hoito: toimintamallit haitallisten vaikutusten hallitsemiseen ja hoitamiseen. Työn muokkaukset ja joustot, työterveysyhteistyö ja kuntoutus.

Näin hallitset psykososiaalisen kuormittumisen riskejä

  • Varmista, että tiedät mikä työssä kuormittaa. Älä tyydy helpolta tuntuviin ensivaikutelmiin. 
  • Suhtaudu riskeihin eli kuormitustekijöihin vakavasti myös silloin, kun työ tulee niistä huolimatta tehdyksi. Se kenties onnistui vain rimaa hipoen. 
  • Pohdi, miten voitte muokata työskentelyolosuhteita ja töiden organisoimista niin, ettei työ kuormita tarpeettomasti. 
  • Varmista, että henkilöstöllä on riittävät valmiudet ja osaaminen tehdä työnsä. Varmista myös, että heillä on mahdollisuudet käyttää valmiuksiaan ja osaamistaan.
  • Varmista, että sinulla on tarvittavat toimintamallit työn muokkauksesta ja joustoista, esimiesten valtuuksista ja velvollisuuksista ja varhaisesta tuesta. Varmista myös, että sinä ja esimiehenne osaatte käyttää näitä malleja.  
  • Lisää työntekijöittesi ja esimiestenne valmiuksia ja osaamista itsensä johtamisesta ja stressin hallinnasta. Tue fyysistä hyvinvointia. 
  • Varmista, että sinulla on hyvä työterveyskumppani ja muut yhteistyökumppanit tilanteisiin, joissa työyhteisösi päätyy ongelmiin huolimatta siitä, että olette ymmärtäneet kuormituksen merkityksen.  

Laatikaa ohjeistukset ja toimintamallit

Kaikki mielenterveyden ongelmat tai häiriöt eivät suinkaan johdu työstä tai työolosuhteista. Varaudu siksi myös tilanteisiin, jotka johtuvat osittain tai kokonaan muista syistä, esimerkiksi yksityiselämän kriisitilanteista tai kuormituksesta. Kun luot toimintamalleja ja ohjeistuksia etukäteen, voit tukea työntekijöitäsi muutenkin kuin ohjaamalla hänet työterveyteen ja sairauslomalle.

Luo toimintamallit ja ohjeistukset yhdessä henkilöstön kanssa. Silloin saat niiden sisällöistä parhaat mahdolliset ja sellaiset, joihin jokaisen on helppo sitoutua. Saat tähän tukea työterveyskumppaniltanne.

Käynnistä keskustelu siitä, miten kohtaatte työpaikallanne hankalaan tilanteeseen joutuneen työntekijän ja miten tuette häntä. Pohdi, olisiko tällaisia tilanteita varten hyvä olla kirjatut ohjeet. Miten työntekijä voi joustaa työssään ja miten hänen työtään voidaan muokata silloinkin, kun kyseessä ei ole mielenterveyden häiriö vaan tavallinen mielen oire.

Varmista lopuksi, että jokainen osaa toimia mallien ja ohjeistusten mukaisesti. Silloin työpaikallasi on yhteinen tapa toimia, ja sinä, esimiehet ja työntekijät voitte tehdä työnne turvallisin mielin.

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö. Se on myös yleisin syy siihen, että ihminen joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennusdiagnoosi ei silti tee ihmisestä aina työkyvytöntä, päinvastoin: oikein mitoitettu työ ja työyhteisö voi olla paras tuki toipumiselle.

Masennusdiagnoosin saa vuosittain 5–7 % suomalaisista. Noin joka viides suomalainen kärsii elämänsä aikana oireista, jotka voidaan diagnosoida masennukseksi. Masennusoireet kestävät yleensä keskimäärin 3–4 kuukautta.

Se, miten suhtaudut työnantajana työntekijäsi masennukseen, vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hän pystyy jatkamaan työssään.

Mistä masennuksen näkee?

Jos työntekijäsi masentuu, hän saattaa alkaa vetäytyä ja tulla aloitekyvyttömäksi. Hän saattaa ryhtyä suhtautumaan asioihin kielteisesti ja aggressiivisesti ja ärtyä nopeasti. Masentunut työntekijäsi voi usein vaikuttaa surulliselta ja masentuneelta, olla ahdistunut, ärtyvä tai helposti kyynelehtivä.

Kannattaa muistaa, että ärtyneisyys tai kielteinen suhtautuminen asioihin ei välttämättä ole mielenterveyden häiriö, mutta jos työntekijäsi käyttäytyminen muuttuu olennaisesti aiemmasta tällaiseen suuntaan, saattaa se olla merkki siitä, että hän on masentunut.

Tue masentunutta työntekijääsi, ohjaa ammattiavun piiriin

Masennus on suurin yksittäinen syy siihen, että suomalaiset jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennusdiagnoosi ei silti aina tee työntekijästäsi työkyvytöntä. Masennusta esiintyy eriasteisena lievästä vaikeaan. Se, miten masennus vaikuttaa työntekijäsi työkykyyn, riippuu hänen masennuksensa vaikeusasteesta.

Jos hänellä on lievä masennus, autat häntä parhaiten osoittamalla, että ymmärrät ja hyväksyt hänen tilanteensa ja tuet häntä. Keskustele hänen kanssaan siitä, miten hänen työnsä voisi joustaa niin, että hän jaksaa varmasti tehdä sen. Ohjaa hänet keskustelemaan työterveyden kanssa ja pyri tarvittaessa järjestämään yhteinen työterveysneuvottelu.

Jos työntekijälläsi on vaikea masennus, on todennäköistä, että hän jää sairauspoissaololle, joka saattaa olla hyvinkin pitkä. Huolehdi että esimies pitää yhteyttä työntekijään sairasloman aikana. Pohtikaa yhdessä työhön paluuta ja tarvittavia toimenpiteitä jo ennen sairauspoissaolon päättymistä. Kun hän palaa takaisin töihin, muokkaa hänen työtään ja kevennä sitä yhteistyössä työterveyskumppaninne kanssa. Näin helpotat hänen työhön paluutaan. Samalla osoitat, että ymmärrät ja tuet häntä, mikä auttaa häntä henkisesti.

Työ ja työyhteisö voi olla paras tuki toipumiseen

Oli työntekijäsi masennus millaista tahansa, autat häntä parhaiten, kun annat hänelle mahdollisuuden tehdä työtä ja kuulua työyhteisöönne – ja kun mitoitat hänen työnsä niin, että hän jaksaa tehdä sitä. Edistät masentuneen työntekijäsi toipumista ja työkykyä, kun tuet häntä työhön paluussa. Vakava masennus vaatii työpaikalla tehtävien toimenpiteiden lisäksi myös oikea-aikaista hoitoa. Keskustele työterveyden kanssa sopivista hoitomalleista. Voit myös selvittää mahdollisuuksia esim. lyhytterapeuttisiin hoitoihin niitä tarjoavien palveluntarjoajien kanssa. Voit myös keskustella lyhytterapian korvaavasta sairauskuluvakuutuksista vakuutusyhtiösi kanssa.

Lue Suomen Mielenterveys ry:n artikkelista, mitä masennus tarkoittaa ja mistä se johtuu >

Kriisipuhelimet ovat apuna tarvittaessa!

Katso kriisipuhelimien yhteystiedot (puheet.net)