Sairauspoissaololaskuri
Laske nopeasti, paljonko sairauspoissaolot maksavat yrityksellesi ja kuinka paljon voit säästää kehittämällä työkykyjohtamista.
Täytä yrityksesi tiedot
Poissaolojen vaikutukset eri prosenteilla
| Sairauspoissaoloprosentti | Sairauspoissaolopäiviä vuodessa yhteensä | Sairauspoissaolokustannukset vuodessa yhteensä |
|---|
Näe nopeasti, mitä sairauspoissaolot maksavat
Sairauspoissaolot maksavat usein enemmän kuin arvaat. Tällä laskurilla saat nopeasti käsityksen siitä, mitä poissaolot maksavat yrityksellesi ja kuinka pienikin muutos voi näkyä euroina.
Näin laskuri auttaa sinua:
- Näet sairauspoissaolojen kustannukset minuuteissa
- Saat suuntaa mahdollisesta säästöpotentiaalista
- Helppo käyttää ilman erillisiä taustatietoja
Mikä on sairauspoissaoloprosentti?
Sairauspoissaoloprosentti on keskeinen työkykyjohtamisen mittari. Se kertoo, kuinka suuri osa yrityksen työajasta menetetään sairauspoissaoloihin.
Miten sairauspoissaoloprosentti lasketaan?
Sairauspoissaoloaika ÷ teoreettinen säännöllinen työaika × 100
-
Sairauspoissaoloaika: Kaikki ne työtunnit, jolloin työntekijä on ollut poissa sairauden tai tapaturman vuoksi.
-
Teoreettinen säännöllinen työaika: Työaika, joka työntekijöiden olisi tullut olla töissä työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaan (ilman ylitöitä tai lomia).
Esimerkki laskelmasta
Jos yrityksen työntekijöiden yhteenlaskettu säännöllinen työaika kuukaudessa on 1 600 tuntia ja sairauspoissaoloja kertyy yhteensä 80 tuntia, lasku menee näin: (80/1600) x 100 = 5 %
Tällöin yrityksen sairauspoissaoloprosentti on 5 %.
Paljonko sairauspoissaolo maksaa työnantajalle?
Yhden sairauspoissaolopäivän menetetyn työpanoksen arvoksi voidaan EK:n laskelman mukaan arvioida noin 370 euroa. Summa ei tarkoita vain työnantajan maksamaa palkkaa, vaan koko vaikutusta, joka syntyy useasta eri tekijästä.
Laskennallisesti sairauspoissaolon kokonaisvaikutus on usein noin 2,1-kertainen työntekijän palkkaan verrattuna.
Mistä sairauspoissaolon kustannus muodostuu?
Sairauspoissaolon kustannus ei synny vain maksetusta palkasta, vaan siihen sisältyy myös välillisiä kustannuksia sekä menetettyä työpanosta. Kokonaisuus muodostuu kolmesta osasta: suorista kustannuksista, välillisistä kustannuksista ja menetetystä työpanoksesta.
1. Suorat kustannukset
Suorat kustannukset ovat sairauspoissaolon näkyvin osa. Työnantaja maksaa sairausajan palkan sekä siihen liittyvät lakisääteiset sivukulute, kuten eläke- ja vakuutusmaksut siltä ajalta kun työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, eli tyypillisesti vähintään sairastumispäivän ja sitä seuraavat 9 arkipäivää, jos työsuhde on kestänyt yli kuukauden.
- Keskimääräisellä kuukausipalkalla (3 500 - 3 800 €) päivän palkkakustannus sivukuluineen on noin 200–250 euroa.
2. Välilliset kustannukset
Kun työntekijä on poissa, työ on silti tehtävä. Tämä aiheuttaa lisäjärjestelyjä ja ylimääräisiä kuluja, kuten:
- sijaisjärjestelyt tai ylityökorvaukset muille työntekijöille
- esihenkilötyö, kuten työvuorojen uudelleenjärjestely ja perehdytys
Nämä kustannukset eivät aina näy suoraan laskelmissa, mutta ne kuormittavat arkea ja kasvattavat kokonaiskuluja.
3. Menetetty työpanos
Usein suurin vaikutus syntyy menetetystä työpanoksesta. Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvien arvioiden mukaan yksi työtunti tuottaa keskimäärin yli kaksi kertaa enemmän arvoa kuin siitä maksetaan palkkaa. Kun työntekijä on poissa, yritys menettää sen arvon, jonka työpanos olisi tuottanut.
Menetetyn työpanoksen suuruus vaihtelee työn luonteen ja vaativuuden mukaan, mutta se on tyypillisesti noin 200–500 euroa päivässä. Vaativissa tehtävissä arvo voi nousta jopa noin 930 euroon päivässä.
Miksi näitä lukuja kannattaa seurata?
Sairauspoissaolojen vähentäminen ei ole vain välittämistä ihmisistä – se on myös suora sijoitus yrityksen tulokseen.
Esimerkiksi 20 hengen yrityksessä jo yhden prosenttiyksikön lasku sairauspoissaoloprosentissa voi tarkoittaa kymmeniä tuhansia euroja säästöä vuodessa.
Vinkki: Käytä sivun yläreunan laskuria ja katso heti, mitä tämä tarkoittaisi teidän yrityksessänne euroina.
Mistä sairauspoissaolon kustannus muodostuu?
Sairauspoissaolojen kokonaiskustannus koostuu useista osista:
- suorat palkkakustannukset ja sosiaalivakuutusmaksut
- sijaiskustannukset tai ylityökorvaukset
- tuottavuuden menetys ja viivästyneet toimitukset
- hallinnollinen työ, kuten palkanlaskenta ja esihenkilötyö
Esimerkki:
Kuvitellaan 50 hengen asiantuntijayritys, jossa sairauspoissaoloprosentti on 4 %.
Kun poissaolot saadaan laskettua 3 prosenttiin, yritykselle kertyy vuoden aikana tuntuvia säästöjä. Ne voidaan käyttää esimerkiksi työhyvinvoinnin kehittämiseen – asioihin, jotka tukevat jaksamista ja ennaltaehkäisevät uusia poissaoloja.
Näin pienennät sairauspoissaolojen kustannuksia
Varhainen tuki
Sairauspoissaolot kehittyvät usein vähitellen. Varhaisella tuella tunnistat työkyvyn muutokset ajoissa ja voit tarttua niihin ennen kuin poissaolot pitkittyvät ja kustannukset kasvavat. Selkeät toimintamallit ja ajoissa käyty keskustelu auttavat työntekijää jatkamaan työssä ja vähentävät sairauspoissaoloista syntyviä kustannuksia.
Työterveysyhteistyö
Toimiva työterveysyhteistyö auttaa ehkäisemään sairauspoissaoloja ja lyhentämään niiden kestoa. Kun työnantaja, työntekijä ja työterveys toimivat yhdessä, työkykyyn liittyviin haasteisiin voidaan tarttua ajoissa ja löytää ratkaisuja, jotka tukevat työssä jatkamista ja pienentävät poissaoloista syntyviä kustannuksia.
Työkykyjohtaminen
Hyvä työkykyjohtaminen auttaa ennakoimaan sairauspoissaoloja ja hallitsemaan niistä syntyviä kustannuksia. Kun työkykyä seurataan systemaattisesti ja sitä tuetaan arjen johtamisessa, ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja työssä jatkamista tukea pitkäjänteisesti.
Usein kysyttyjä kysymyksiä:
-
Sairauspoissaoloprosentti ei ole vain tilasto, vaan se heijastaa suoraan yrityksen tulosta ja henkilöstön hyvinvointia:
-
Kustannusten hallinta: Mitä korkeampi prosentti, sitä suuremmat ovat tekemättä jääneestä työstä, sijaisten palkkaamisesta ja ylitöistä koituvat kulut.
-
Toimialakohtainen vertailu: Keskimääräiset prosentit vaihtelevat toimialoittain (esim. asiantuntijatyössä prosentti on usein matalampi kuin raskaassa teollisuudessa tai hoitoalalla). Omaa lukua on hyvä verrata alan keskiarvoon.
-
Työkykyjohtamisen työkalu: Nouseva trendi on hälytysmerkki, joka vaatii varhaisen tuen toimia. Laskeva trendi taas kertoo onnistuneista panostuksista työhyvinvointiin.
Huomioi: Pelkkä prosentti ei kerro koko totuutta. On tärkeää analysoida myös poissaolojen kestoa: ovatko ne lyhyitä kausiflunssia vai pitkiä, työkyvyttömyysuhkaa ennakoivia jaksoja?
-
-
Monilla asiantuntija-aloilla sairauspoissaoloprosentti on tyypillisesti 2–4 %. Tärkeämpää kuin yksittäinen luku on seurata kehitystä ja puuttua muutoksiin ajoissa.
-
Sairauspoissaolon kustannus on usein enemmän kuin pelkkä maksettu palkka. Todellinen kokonaiskustannus syntyy monesta tekijästä, joista suuri osa jää helposti huomaamatta.
Keskeisimpiä piilokustannuksia ovat esimerkiksi:
- Sijaisjärjestelyt: Poissa olevan työntekijän työt pitää hoitaa. Tämä voi tarkoittaa vuokratyövoimaa, uuden työntekijän palkkaamista tai ylitöitä nykyiselle henkilöstölle.
- Tuottavuuden lasku: Sijaisen perehdytys vie aikaa ja työteho voi olla alussa matalampi. Myös vajaalla miehityksellä työskentelevän tiimin työ hidastuu.
- Menetetty työpanos: Sairausajan palkka maksetaan, mutta työstä syntyvä arvo jää saamatta.
- Esihenkilötyö ja hallinto: Poissaolojen seuranta, sijaisjärjestelyt ja yhteydenpito työterveyteen vievät aikaa muulta työltä.
- Laatu ja asiakaskokemus: Kiire ja muutokset voivat lisätä virheitä, mikä voi näkyä reklamaatioina tai asiakastyytyväisyyden laskuna.
Sairauspoissaolon kokonaiskustannus voi nousta merkittäväksi. Keskimäärin yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi arvioidaan noin 370 euroa, mutta todellinen vaikutus vaihtelee yrityksen tilanteen mukaan.
Piilokustannuksia voi pienentää panostamalla työkyvyn johtamiseen, kuten varhaiseen tukeen, esihenkilöiden valmiuksiin ja työolojen joustoihin.
-
Keskimäärin yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle noin 370 euroa, mutta vaativissa asiantuntijatehtävissä kustannus voi olla selvästi suurempi.
-
Kyllä. Varhainen tuki, toimiva työterveysyhteistyö ja suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ovat tehokkaita keinoja vähentää poissaoloja ja niiden kustannuksia.
Riippumatta siitä, kuinka paljon sinulla on työntekijöitä, tehtävämme on tukea sinua näissä asioissa ja auttaa poissaolojen hallinnassa.