Töitä eläkeläisille ja konkareita yrityksille

Ilmarisen helmikuun alun iAreenassa julkistamien tutkimustulosten perusteella kaksi kolmesta haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Moni työhaluinen eläkeläinen ei kuitenkaan tee ansiotöitä, joten meillä yhteiskunnassa ja yrityksissä jää hyvää osaamista hyödyntämättä. Tämä on harmillista varsinkin tilanteessa, jossa monella alalla on suorastaan työvoimapulaa.

Olen jo syksyisessä blogissani aiemmin selventänyt, haluavatko eläkeläiset tehdä eläkkeellä töitä vai eivät. Kirjoituksen johtopäätös oli, että kyllä osa-aikaisesti ja jossain vaiheessa eläkeaikaa, mutta ei täysipäiväisesti eikä kaiken aikaa. Tällä kertaa keskityn siihen, miten asenteet työpaikoilla vaikuttavat eläkeläisten työhaluihin ja onko meillä Suomessa ikäsyrjintää. Vedän joitain johtopäätöksiä myös työnantajien asenteista. Niistä ainakin Eläketurvakeskus on julkistanut suhteellisen tuoreita tuloksia (etk.fi), joiden mukaan asenteet iäkkäämpiä työntekijöitä kohtaan ovat parantuneet 2000-luvulla.

Eläkeläiset ovat hyvin moninainen joukko, jonka jokainen ymmärtää hieman eri tavoin. Tässä tapauksessa eläkeläisinä tarkoitan alle 75-vuotiaita vanhuuseläkeläisiä eli ikänsä puolesta eläkkeelle jääneitä. Jos Ilmarisen tutkimuksen kohderyhmä tai tulokset kiinnostavat tarkemmin, kannattaa tutustua tiedotteeseen aiheesta.

Eläkeläiset ovat hyvässä kunnossa ja haluavat tehdä töitä

Kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä. Osuus on jopa hämmentävän suuri, kun tietääkseni eläkeläiset eivät rynni joukolla jokaisen avoimen työpaikan perässä. Töitä haluavien eläkeläisten suuri osuus johtuu pitkälti siitä, että useimmat haluavat työskennellä jossain vaiheessa eläkeaikaansa, mutta ei juuri nyt. Todennäköisesti moni ei myöskään halua nähdä suurta vaivaa löytääkseen sopivaa työtä. Jos joku sen sijaan tarjoaisi sopivaa työtä joustavilla työajoilla, moni mielellään tarttuisi tilaisuuteen. Lisäksi yllättävän moni olisi valmis tekemään ansiotyötä uudelle työnantajalle ja uusissa tehtävissä. Eläkkeelle jääneillä olisi siis paljon annettavaa kaikenlaisissa tehtävissä ja uuden oppiminen tuo myös eläkeläisille virtaa. Työhalujen lisäksi keskeistä on työkyky.

Ilmarisen tutkimustulosten mukaan eläkeläiset ovat hyvässä kunnossa ja suurin osa jaksaisi tehdä ansiotöitä fyysisen kuntonsa ja henkisten voimavarojensa puolesta. Viime vuosina tulokset ovat kuitenkin laskeneet. Aivan yhtä moni ei jaksaisi fyysisen kuntonsa puolesta kuin vielä viitisen vuotta sitten. Syy voi liittyä arkiliikuntaan, työn vaatimuksiin, jaksamisen kokemukseen tai siihen, että samaan aikaan myös eläkkeellesiirtymisikä on viime vuosina myöhentynyt.

Konkreettisen esimerkin työskentelyyn eläkkeellä tuo Japani, jossa väestön ikääntyminen on Suomea pidemmällä. Japanissa eläkeläiset ovat aktiivisia työelämässä ja jopa kuusi kymmenestä 65‒74-vuotiaasta miehestä tekee ansiotöitä. Syy liittyy usein liian pieneen eläkkeeseen, ja siitä Suomen ei toki kannata ottaa mallia. Japanin tilanne kuitenkin osoittaa, että suurin osa pystyisi työskentelemään eläkkeellä.

Asenteet työpaikalla vaikuttavat työhaluihin ja liian moni on kohdannut ikäsyrjintää

Eläkeiän saavuttaneella on aina vaihtoehto työnteolle. He voivat jäädä eläkkeelle. Siksi jos ei ole taloudellista pakkoa, työpaikalla on epäkohtia tai terveydentila estää työntekoa, moni jää mieluummin eläkkeelle. Kyselytulosten perusteella vain joka kuudes työskenteli pidempään taloudellisten syiden vuoksi. Useimmilla työnteon jatkaminen on siis pakon sijaan mahdollisuus. Siten työpaikan käytännöt ja oma terveydentila korostuvat, kun eläkeiän saavuttanut päättää, jatkaako ansiotöiden parissa vai ei.

Keskeisin syy aikaistaa eläkkeelle jäämistä oli oma terveydentila ja se oli odotettavaa. Sen sijaan yllättävää oli, että joka neljäs aikaisti eläkkeelle jäämistään työilmapiirin vuoksi. Kun lisäksi joka kymmenes on kokenut ikäsyrjintää töissä, työpaikoilla näyttäisi olevan käytäntöjä, jotka estävät eläkeläisiä jatkamasta ansiotöissä. Vastanneet kertovat ikäsyrjinnän näkyvän muun muassa annetuissa tehtävissä, työyhteisön puheissa ja irtisanomistilanteissa. Ilmapiiriongelmat voi toisaalta nähdä myös potentiaalina. Jos työpaikoilla haluttaisiin saada lisää osaavaa työvoimaa, kannattaa panostaa konkarimyönteiseen ilmapiiriin. Siten on mahdollista saada toisaalta eläkeiässä olevia jatkamaan töissä pidempään ja toisaalta joustavia tekijöitä eläkkeelle siirtyneistä. Joka tapauksessa tulokset kertovat, että työpaikoilla on eläkeläisten näkökulmasta vielä kehitettävää työkykyjohtamisen käytännöissä.

Työnantajat arvostavat konkareita ja suurin osa voisi palkata myös eläkeläisiä

Eläketurvakeskus on selvittänyt työnantajien näkemyksiä ikäjohtamiseen ja ikääntyvien palkkaamiseen. Tulokset ovat töitä haluavien eläkeläisten näkökulmasta pääosin ilahduttavia. Kaksi kolmesta voisi palkata myös eläkeläisen ja lähes yhtä moni työnantaja kokee, että työpaikalla työntekijöitä myös tuetaan jatkamaan työssään vanhuuseläkeikään asti. Siten useimmissa paikoissa tehdään jo nyt paljon hyvää.

Työnantajat näkevät myös yli 55-vuotiaat tärkeänä voimavarana ja monissa asioissa keskivertotyöntekijöitä parempina, kuten luotettavuudessa ja ongelmanratkaisukyvyssä. Asenteet ovat 2000-luvulla parantuneet, josta kertoo yli 60-vuotiaiden työllisyysasteen lähes kaksinkertaistuminen viimeisen 15 vuoden aikana.

Yksi mielenkiintoinen ero eläkeläisten mielipiteisiin oli, että työnantajat huomattavasti mieluummin tarjoaisivat töitä entiselle työntekijälle kuin rekrytoisivat uuden henkilön. Eläkeläiset ovat tässä suhteessa työnantajia muutosmyönteisempiä, kun moni eläkeläinen oli valmis tekemään töitä uudelle työnantajalle. Tulokset kertovat siitä, että eläkeläisten työhalukkuutta tulisi ajatella nykyistä avarakatseisemmin, ja että meillä Suomessa on tarve konkarityöntekijöitä välittäville palveluille.

Miten saada konkareiden täysi panos hyödynnettyä?

Lopuksi tarjoan vinkkejä, miten saisimme konkareiden täyden panoksen hyödynnettyä. Tärkein vinkkini on luoda luottamuksellinen yhteistyösuhde ja välittävää ilmapiiriä tiimiin. Siinä auttaa välittävä asenne, toisen näkökulman huomioiminen ja rehellisyys, kun keskustelet ja annat palautetta. Välittävään ilmapiiriin voimme kaikki osaltamme vaikuttaa ja se johtaa yleisesti parempaan työelämään.

Toinen vinkkini on unohtaa ennakko-odotukset. Jokaisella eläkeikää lähestyvällä on omat halut, haaveet ja huolet. Ei kannata olettaa, että kaikki haluavat heti jäädä eläkkeelle tai että jokainen haluaa tehdä eläkkeellä ansiotöitä. Kun eläkeikää lähestyvä kokee arvostusta ja että omista odotuksista voi aidosti keskustella, niin ei jää sellaisia tilanteita, joissa töitä ja työhaluja olisi, mutta keskustelun puutteen vuoksi työ jää vaille tekijää.

Kun perusasiat ovat ensin kunnossa, niin kolmas vinkkini on, että nosta eläkeasiat keskusteluun hyvissä ajoin. Pari vuotta ennen eläkeikää moni saattaa pohtia, mitä työnantaja eläkkeelle jäämisestä ajattelee ja olisi pyydettäessä valmis joustamaan omissa suunnitelmissaan. Lähellä eläkeikää suunnitelmat voivat olla jo niin pitkällä, että niihin on vaikeampi enää vaikuttaa. Sopiva paikka asian nostamiseen on esimerkiksi kehityskeskustelussa.

Jos olet itse lähellä eläkeikää ja työpaikallasi on luottamuksellinen ja välittävä ilmapiiri, kannustan sinua puolestasi kertomaan esihenkilöllesi odotuksistasi ja toiveistasi. Voit yllättyä myönteisesti.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen
@JouniVatanen (Twitter.com)

Lue lisää:

• Eläkkeellä töissä