Sopivaa työtä eläkeläisille – mutta miten?

SuomiAreenassa oli tänä vuonna keskusteluita eläkeiän tuntumassa olevien työnteosta. Toisaalta on hyvä löytää työpaikoilla keinoja, miten eläkeikää lähestyvät jatkaisivat työelämässä pidempään luomalla konkarikulttuuria työpaikoille. Toisaalta on hyvä löytää keinoja, miten eläkkeelle siirtyneille työkykyisille ja -haluisille saisi sopivaa työtä yhdistämällä eläkeläisiä ja työnantajia.

Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä ja hyödyttävät yksilöä, yrityksiä sekä yhteiskuntaa. Keskityn tässä kirjoituksessa siihen, miten saisi yhdistettyä työkykyisiä ja -haluisia eläkeläisiä ja työnantajia.

Ilmarinen on jo kymmenen vuoden ajan julkistanut tutkimustuloksia eläkeläisten työhaluista. Jo kymmenen vuotta sitten moni eläkeläinen koki, että voisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Vuosien varrella osuus on noussut. Helmikuussa 2023 julkistetut tulokset kertovat, että jopa kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. On hyvä muistaa, että halu työskennellä on tulkinnanvaraista, ja olen aiemmin kirjoittanut, mitä kaksi kolmesta tarkoittaa.

Tiivistettynä: kenenkään työhalu ei ole nolla tai sata. Työhalu riippuu työn yksityiskohdista ja siitä, mitkä ovat työtehtävät, mikä on palkka ja miten työ sopii muihin suunnitelmiin. Eläkkeellä kun ei ole pakko tehdä töitä Suomessa.

Eläkeläisiä ja työnantajia yhdistävälle palvelulle on kysyntää

Työtä tekevien yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut vahvasti parin vuoden ajan. Kasvua on tukenut eläkeläisten hyvä työkunto ja ajoittainen työvoimapula. Näistä etenkin työvoimapula on vauhdittanut yli 65-vuotiaiden työllisyyttä, kun monilla työpaikoilla on pyritty pitämään kokeneista konkareista kiinni ja toisaalta pyydetty eläkkeelle siirtyneitä jatkamaan osa-aikaisesti tai keikkaluontoisesti. Uskon myös, että hyvät aiemmat kokemukset eläkeläistyöläisistä kannustavat palkkaamaan eläkeläisen uudelleen.

Ilmarisen tutkimus osoittaa, että moni työskentelisi mieluusti uudella työnantajalla ja uusissa tehtävissä. Näihin kokemuksiin voi työpaikoilla vaikuttaa osoittamalla arvostusta ja käymällä keskustelua eläkkeelle siirtymisestä fiksulla tavalla.

Aina tarpeet ja toiveet eivät kaikesta huolimatta kohtaa. Siten toimenpiteet työpaikoilla eivät yksin riitä, jos haluamme löytää jokaiselle työkykyiselle ja työhaluiselle eläkeläiselle töitä. Tämä ei ole valtion tai kuntien tehtävä, vaan siihen tarvitaan muita ratkaisuita.

On ilahduttavaa, että yksityiset tahot yhdessä eläkejärjestöjen kanssa rakentavat parempaa työelämää myös eläkkeellä. SuomiAreenassa esillä ollut Omakeikka.fi-palvelu sai kesäkuisen lanseerauksensa jälkeen kahdessa päivässä noin kaksituhatta työhaluista eläkeläistä käyttäjää. Käyttäjämäärän kasvu työnantajia ja eläkeläisiä yhdistävässä palvelussa osoittaa konkreettisesti, että moni mielellään tekisi eläkkeellä työtä joustavasti joko osa-aikaisesti tai keikkaluontoisesti.

Työhalun lisäksi tarvitaan myös sopivaa osaamista

Työkyvyn ja työhalun lisäksi tarvitaan osaamista, jolle on työpaikoilla kysyntää. Yksi esimerkki on työvoimapulasta kärsivä hoiva-ala, jossa uutisten ja tilastojen mukaan eläkeläistyöllisyys on keskimääräistä yleisempää. Alan työpaikoilla tekijöitä pyritään usein saamaan jatkamaan osa-aikaisesti tai keikkaluonteisesti myös eläkkeellä. Siksi työelämässä ja sen jälkeen on tärkeää huolehtia, että työhalun lisäksi on oikeanlaista osaamista.

Osaamisen lisäksi työnteon esteeksi voi nousta korkeaksi koettu verotus. Monella näkyy nimittäin palkkakuitissa ennakonpidätysprosentti, ja marginaaliverotus on Suomessa kohtalaisen korkeaa. Osin näistä syistä työskentelyyn eläkkeellä liittyy väärinkäsityksiä. Moni ei välttämättä tiedä, että sekä palkkatulosta että eläketulosta saa molemmista hieman eri vähennyksiä. Tietyissä tilanteissa töitä tekevän eläkeläisen verotus on jopa regressiivistä. Tekemällä töitä maksat siis kokonaisuudessa vähemmän veroja euroina.

Tämän voit kokeilla myös itse Verohallinnon laskurilla (vero.fi) syöttämällä palkkatuloksi 750 euroa ja eläketuloksi esimerkiksi 20 000 euroa. Laskurin kertoma maksettava vero on pienempi kuin silloin, jos syöttäisit palkkatuloksi 0 euroa. Esimerkki on hyvä konkreettinen osoitus siitä, että töiden teko eläkkeellä kannattaa. Samalla on hyvä muistaa, että tilanne on harvinainen ja liittyy erilaisiin vähennyksiin. Omat veroasiat onkin hyvä aina hoitaa suoraan Verohallinnon kanssa.

Onko eläkkeellä töitä tekevä eläketyöläinen, kosaaja vai jotain muuta?

Tällä hetkellä suomen kielessä on satoja sanoja lumelle, mutta meiltä puuttuu sana töitä tekevälle eläkeläiselle. Sen verran yleistä eläkeläisten työnteko on, että asia ansaitsee oman sanansa. SuomiAreenassa innovoitiin sopivaksi sanaksi muun muassa tuplaajaa, kosaajaa ja eläketyöläistä.

Ja kuten lumen kohdalla, miksi tyytyä vain yhteen sanaan. Jos sinulla siis tulee mieleesi hyvä sana, jolla kutsua työtä tekevää eläkeläistä, jaa se kommenttikenttään. Mielelläni jatkan ideointia siellä. Kannattaa myös tutustua alla oleviin linkkeihin, kuten tallenteeseen paneelikeskustelusta ja artikkeliin, jossa kerrotaan, miten ottaa eläke puheeksi.

Lue lisää 

• SuomiAreenan Eläkeläiset töihin -paneelikeskustelu (mtv.fi) 
• Ilmarisen tutkimus 
• Miten ottaa eläke puheeksi? 
• Jäädäkö ansaitulle eläkkeelle?