Tiedote 12.3.2024

Tutkimus: Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä – eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla liian vähän

Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä, selviää Ilmarisen tutkimuksesta. Tutkimuksessa tunnistettiin keinoja, joilla voidaan edistää työssä jatkamista mahdollisimman pitkään. Tutkimuksen mukaan eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla aivan liian vähän. Vain joka neljäs yli 60-vuotias on keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilönsä kanssa. 

Kun väestö vanhenee ja työvoimasta on pulaa, ikäjohtamisen merkitys korostuu. Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin työntekijän ja työpaikan voimavarojen vaikutusta yli 55-vuotiaiden eläköitymissuunnitelmiin ja aikeisiin jatkaa työntekoa eläkkeellä. 

Tutkimuksessa tunnistettiin keinoja, joilla voidaan edistää työntekijöiden halua jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään joko myöhentämällä eläköitymistä tai jatkamalla työntekoa eläkkeellä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 352 yli 55-vuotiasta työntekijää.

Pitkä työura ei edellytä täydellistä terveyttä 

Moni laittaa ajatuksissaan terveyden ja työkyvyn välille yhtäläisyysmerkin. Tutkimus kuitenkin osoitti, että työelämässä jatkaminen ei edellytä täydellistä terveyttä.  

– Joka neljännellä myöhempää eläköitymistä tai eläkkeen ohella työskentelyä suunnittelevista oli lääkärin toteama sairaus tai vamma. Se ei kuitenkaan vähentänyt heidän työhalujaan tai estänyt suunnitelmia tehdä töitä myös jatkossa, Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto kertoo.   

Tutkimuksen vastaajilla arvio omasta työkyvystä oli parempi kuin yli 55-vuotiailla suomalaisilla keskimäärin. Myös yli 60-vuotiaat vastaajat arvioivat oman työkykynsä varsin hyväksi. Näin siitä huolimatta, että valtaosa heistä työskenteli fyysisesti kuormittavissa töissä, joissa työkyvyn oletetaan heikkenevän iän myötä. 

– Tulos on vahva viesti työnantajille, jotka pohtivat, uskaltaako yli kuusikymppisiä palkata. Mitään dramaattista työkyvyn laskua ei näytä tapahtuvan, vaan pikemminkin tässä ikäryhmässä työkyky on keskimäärin varsin hyvä, Levanto sanoo. 

Eläkesuunnitelmista ei puhuta työpaikoilla riittävästi 

Vain 13 prosenttia vastaajista oli keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilönsä kanssa. Yli 60-vuotiaista osuus oli suurempi, mutta heistäkin vain neljännes oli keskustellut eläkesuunnitelmistaan esihenkilönsä kanssa. Lisäksi vain 16 prosenttia vanhuuseläkkeellä työskentelyä harkitsevista oli ottanut asian puheeksi.  

– On selvää, että eläkeajankohdasta ja -suunnitelmista keskusteleminen tulisi ottaa johdonmukaiseksi käytännöksi työpaikoilla. Samoin olisi hyvä puhua mahdollisuudesta jatkaa työskentelyä eläkkeellä. 

Työtä ei muokata tarpeeksi  

Kahdella kolmesta vastaajasta, jolla oli työntekoa haittaava sairaus tai vamma, oli työtä muokattu terveydentilalle sopivammaksi. Viidennes vastaajista kertoi, ettei heidän työtään ole muokattu mitenkään, vaikka sille olisi terveydentilan puolesta tarvetta. Heti eläköitymistä suunnittelevissa työn muokkausta kaipaavien osuus oli yli kaksinkertainen verrattuna myöhempää eläköitymistä suunniteleviin. 

– Työn muokkaaminen tarpeen mukaan sekä joustavien työaikojen tarjoaminen ovat selkeästi yhteydessä pitkiin työuriin. Niitä tulisi hyödyntää työpaikoilla nykyistä enemmän, Simo Levanto sanoo. 

Ei tukea vain eläkeiän kynnyksellä 

Tutkimuksen mukaan myöhempää eläköitymistä ja aikeita työskennellä eläkkeellä selittävät voimakkaimmin ikä, halu olla työelämässä ja arvio omasta työkyvystä kahden vuoden kuluttua. 

Erityisesti 55–59-vuotiaiden ikäryhmässä selittäväksi tekijäksi osoittautui ammatillinen minäpystyvyys eli usko ja luottamus omaan kykyyn pärjätä ja saada asioita aikaiseksi. Ammatillista minäpystyvyyttä voidaan työpaikoilla vahvistaa tukemalla terveyttä, työn merkityksellisyyttä, motivaatiota ja osaamista. 

– Jos näitä asioita aletaan työpaikalla miettiä vasta ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla, ollaan auttamattomasti myöhässä. Työpaikoilla pitäisikin kehittää kokonaisvaltaisemmin koko työuran aikaista johtamista. Keskustelkaa eläkesuunnitelmista ajoissa ja muokatkaa työtä tarpeen mukaan. Rakentakaa ja tukekaa lisäksi pystyvyyden ja osallisuuden tunnetta, Levanto summaa. 

Pitkät työurat -tutkimus 

• Ilmarisen Pitkät työurat -tutkimuksessa tavoitteena oli löytää keinoja, joilla voidaan edistää työkykyisten ja -haluisten ikääntyvien työntekijöiden pysymistä työelämässä. 
• Aineisto kerättiin sähköisesti loka-marraskuussa 2023. 
• Kyselyyn vastasi yhteensä 1 352 yli 55-vuotiasta työntekijää. Vastaajat olivat seitsemästä Ilmarisen asiakasyrityksestä, kaupan, hoivan, pankki- ja vakuutusalan sekä ympäristö- ja kiinteistöpalvelujen toimialoilta. 

Kolme suositusta kestäviin työuriin ja ikäjohtamiseen  

1. Keskustelkaa eläkesuunnitelmista ajoissa. Työpaikoilla tulisi käydä avointa keskustelua eläkesuunnitelmista ja mahdollisuuksista jatkaa työskentelyä eläkkeellä. 
2. Muokatkaa työtä tarpeen mukaan. Työn muokkaaminen tarpeen mukaan ja joustavien työaikojen tarjoaminen voivat edistää ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista ja työkyvyn ylläpitämistä. 
3. Rakentakaa ja tukekaa pystyvyyden tunnetta. Työpaikkojen tulisi panostaa työntekijöiden minäpystyvyyden tunteen vahvistamiseen ja heidän osallisuutensa lisäämiseen hyvissä ajoin ennen alinta eläkeikää. 

Lue lisää: 

• Tutustu tutkimusraporttiin (pdf) 

Lisätiedot: 

• Simo Levanto, asiantuntijapsykologi, Ilmarinen, p. 050 535 4460, simo.levanto@ilmarinen.fi
• Annukka Lalu, viestintäpäällikkö, Ilmarinen, p. 050 563 4211, annukka.lalu@ilmarinen.fi