Tutkimus: Kolme neljästä eläkeläisestä kokee, että heidät nähdään yhteiskunnassa taakkana
Lähes kolme neljästä eläkeläisestä (74 %) kokee, että eläkeläiset nähdään yhteiskunnassa taakkana. Hieman yli puolet (52 %) ajattelee, että vanhuutta pidetään melko tai erittäin kielteisenä asiana. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin ikäasenteisiin, eläkeajan talouteen ja varautumiseen liittyviä asioita, kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä ajatuksia pitkäikäisyydestä. Kyselyyn vastasi 1 404 eläkeläistä helmi-maaliskuun aikana.
Kokemus ja odotukset omasta vanhuudesta jakavat vastaajia
Oma vanhuus koetaan pääosin melko tai erittäin turvalliseksi (46 % vastaajista). Kolmannes suhtautuu vanhuuteensa neutraalisti, ja viidennes kokee sen melko tai erittäin pelottavaksi.
Vastaajista 72 prosenttia oli sitä mieltä, ettei yhteiskunta huomioi iäkkäiden tarpeita riittävän hyvin. Huoli liittyy erityisesti sote-palveluihin, kun lähes kaksi kolmesta kokee, etteivät iäkkäät saa tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Kun kysyttiin odotuksia 10 vuoden päähän, vain viidennes (20 %) uskoo saavansa helposti tarvitsemiaan palveluita, jos oma toimintakyky heikkenee.
– On hätkähdyttävää, että näin moni epäilee, saako vanhana tarvitsemansa tuen. Se kertoo luottamuksen säröstä, kykeneekö yhteiskunta pitämään iäkkäistä huolta, toteaa Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.
Arjen rytmin katoaminen yllättää eläkkeellä
Vastaajilta kysyttiin myös, millaisena he kokivat eläkeläisen rooliin asettumisen ja yllättikö eläkkeelle siirtymisessä jokin. Useimmalle (61 %) eläkeläisen rooliin asettuminen oli luontevaa. Eläkkeelle jäädessä eniten yllätti tarve luoda uusi rytmi ja rutiinit arkeen (39 %), yhteyden katkeaminen työkavereihin (34 %) ja taloudellinen tiukkuus (31 %).
Viidennes vastaajista yllättyi, ettei eläkkeelle jäätyään enää kokenut kuuluvansa mihinkään yhteisöön. Arki näyttäytyi tyhjänä eläköitymisen jälkeen 14 prosentille vastaajista.
– Vaikka useimmilla eläkeläisen roolin asettuminen on ollut luontevaa, yllättävän monelle suurin muutos on ollut se, etteivät arjen rytmi ja rutiinit enää tulee valmiina, vaan ne on rakennettava itse. Tämä on kiinnostava havainto, koska eläkkeelle siirtymistä yleensä pohditaan pitkään, Vatanen toteaa.
Toimeentulon varmuus vaikuttaa odotuksiin eläkeajasta
Vastaajilla toimeentulon varmuus vaikuttaa odotuksiin omasta eläkeajasta. Toimeentulon varmuus ei kuitenkaan yksin selitä elämänmuutoksen kivuttomuutta, sillä myös heistä, jotka kokevat eläkkeensä riittämättömäksi, yli puolet (55 %) koki siirtymän helpoksi ja luontevaksi. Vain 8 prosenttia vastasi, että siirtyminen eläkkeelle oli yllättävän vaikeaa.
Kun kysyttiin odotuksia 10 vuoden kuluttua, neljä viidestä (81 %) odottaa asuvansa yhä kodissaan ja liikkuvansa itsenäisesti sen ulkopuolellakin (79 %). Noin puolet uskoo osallistuvansa edelleen harrastuksiin ja yhteisöjensä toimintaan (52 %) ja että heillä on elämässään yhä tavoitteita ja mielekästä tekemistä (50 %).
Hieman vajaa puolet (47 %) odottaa saavansa tarvittaessa apua, vaikka uskookin pystyvänsä hoitamaan asiansa pääosin itse. Liki puolet (49 %) ajattelee kokevansa olonsa itsenäiseksi ja turvalliseksi yhä 10 vuoden kuluttua.
Eläkeläiset ovat moninainen voimavara yhteiskunnassa
Vastaajista peräti 89 prosenttia kokee, että iäkkäämmillä on kokemuksen tuomaa näkemystä, jota on tärkeä kuulla ja tuoda näkyväksi. Kuitenkin vain noin joka kymmenes näkee, että muut pitävät heitä voimavarana.
– On surullista, etteivät eläkeläiset koe heitä arvostettavan. Todellisuudessa heillä on monia rooleja ja tehtäviä yhteiskunnassa, jotka jäävät helposti huomaamatta. He kantavat usein vastuuta lapsenlapsistaan, toimivat omaishoitajina, pyörittävät yhdistyksiä ja ovat tärkeä kuluttaja- ja veronmaksajaryhmä, Vatanen listaa.
Vastaajat eivät kokeneet ikäänsä ongelmana vielä työelämässä ollessaan. Työelämän aikana ikäsyrjintää ei koettu, näin vastaa kolme neljästä. Omakohtaista kokemusta ikäsyrjinnästä oli 12 prosentilla vastaajista, samansuuntainen joukko (11 %) kertoi havainneensa ikään perustuvaa syrjintää työympäristössään.
FAKTA: Ennakoiden eläkkeelle 2026 -tutkimus
- Ilmarisen tutkimus selvitti ikäasenteisiin ja eläkeajan ennakointiin liittyviä asioita kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä kokemuksia eläkkeelle jäämisestä.
- Kyselyyn vastasi helmi–maaliskuussa 1 404 Ilmarisen eläkkeensaajaa, ja vastausprosentti oli 39 %. Osa vastaajista oli ollut eläkkeellä 2–4 kuukautta, osa yli vuoden ja osa yli viisi vuotta.
- Tulokset kuvaavat hyvin alle 75-vuotiaita yksityisen sektorin eläkkeensaajia.
- Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreena-webinaarissa 18.3.2026. Ilmarinen toteutti kyselytutkimuksen eläkeläisille jo 15. kerran.
Lisätietoja:
Jouni Vatanen, tutkija, Ilmarinen, p. 050 571 2309, jouni.vatanen[at]ilmarinen.fi
Ajankohtaista
Tärkeä tieto osittaisesta vanhuuseläkkeestä: Jo aiemmin myönnetty OVE ei vaikuta Kelan uuteen yleistukeen
Hallitus suunnittelee peruvansa tukileikkauksen työttömiltä, jotka ovat alkaneet nostaa varhennettua eläkettä ennen kuin Kelan uusi yleistuki oli hyväksytty eduskunnassa. Siirtymäaika koskee noin 3 000 osittaisen vanhuuseläkkeensaajaa. Esityksen on tarkoitus edetä eduskunnan käsittelyyn toukokuussa.
iAreenassa pureuduttiin pitkäikäisten yhteiskuntaan
Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto järjestivät eilen suositun ja pidetyn, järjestyksessään kuudennentoista iAreena-seminaarin. Vuotuinen ajankohtaisfoorumi keskittyy ikääntyvien asioihin ja ikääntymisen teemoihin. Tällä kertaa pohdittiin, mitä haasteita ja mahdollisuuksia pitkäikäisyyteen liittyy.
Ulkomailla asuva eläkkeensaajamme, vastaathan ajoissa kyselyyn
Tarkistamme vuosittain ulkomailla asuvien eläkkeensaajiemme tiedot, kuten osoitteen, koska muuttuneilla tiedoilla voi olla vaikutusta eläkkeen maksamiseen.