Blogit

Saanko esihenkilönä kysyä, koska jäät eläkkeelle?

Eläkkeelle siirtyminen on luonnollinen osa työuraa ja elämää. Silti eläkkeelle siirtymisen suunnitelmista ei jostain syystä juurikaan puhuta ennakkoon. Vallalla on myös käsitys, ettei esihenkilö saisi edes kysyä henkilön eläköitymissuunnitelmista, koska kyse on henkilökohtaisesta päätöksestä. Tämä ei pidä paikkaansa.

Koska on oikea hetki ottaa eläkkeelle siirtyminen puheeksi?

Suomessa on joustava eläkeikä. Meillä jokaisella on oikeus itse valita ajankohta, koska siirrymme vanhuuseläkkeelle alimman eläkeiän täytyttyä. Päätös on sinun. Työnantajasi saa siis käytännössä tiedon aikeistasi viimeistään irtisanoutuessasi työsuhteesta siirtyäksesi eläkkeelle.

Jos sinulla on vielä totuttelemista ajatukseen eläköitymisestä, et ehkä vielä mielellään puhu aikeistasi avoimesti. Eläkeiän lähestyessä voit myös tuntea olevasi ”puun ja kuoren” välissä oman tahtotilasi ja ulkopuolelta tulevien odotusten suhteen. Asian keskeneräisyys omassa mielessäsi voi aiheuttaa sen, että et ole valmis suunnittelemaan eläköitymistä, saati sitten puhumaan siitä. Tällöin esihenkilön on tärkeää kunnioittaa tahtoasi olla vielä puhumatta aiheesta.

Esihenkilölle eläköitymisen puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, etenkin jos luontevaa keskusteluyhteyttä työntekijän kanssa ei ole. Puheeksi ottamattomuuden taustalla voi olla pelko, että asia aiheuttaisi vahvan tunnereaktion. Kyse on kuitenkin normaalista elämään kuuluvasta vaiheesta, josta on voitava keskustella.

Esihenkilö, kysy rohkeasti toiveista ja suunnitelmista

Esihenkilönä vastuullasi on aina oman ryhmäsi töiden suunnittelu ja tulos. Voidaksesi organisoida tiimisi työarjen resurssien, tuottavuuden ja kuormittavuuden näkökulmasta parhain mahdollisin tavoin, on ratkaisevaa, että tiedät, kuinka monta henkilöä työtä on tulevina kuukausina ja vuosina tekemässä. Asiantuntijaroolissa vastuualueet ovat usein kapeita ja syväosaamista vaativia.  Osaamisen jakamiselle onkin varattava riittävästi aikaa, jotta työt rullaavat myös nykyisen asiantuntijan siirryttyä eläkkeelle.

Kun eläkkeelle siirtymisestä tai siitä haaveilusta puhuminen on osa normaalia keskustelua, voi kumpikin osapuoli totutella tulevaan muutoksen rauhassa. Jos käy ilmi, ettei asia ole vielä edes suunnitelmissa, voidaan asiaan palata myöhemmin.

Jos eläkeikään liittyvät keskustelut lakaistaan vain maton alle, hukkaamme arvokkaita resursseja ja mahdollisuuksia puolin ja toisin. Esihenkilönä sinun on ilman keskusteluja mahdotonta tietää, haluaako tiimiläisesi keventää työtä vai onko hän mahdollisesti halukas jatkamaan työtä täydellä teholla ylimpään eläkeikäänsä saakka. Älä siis oleta, vaan kysy toiveista sekä suunnitelmista ja huomioi ne mahdollisuuksien mukaan.

Arvostusta, motivoivat tehtävät ja onnistumisen kokemuksia

Eläkkeelle jäävänä saatat itseksesi pohtia, miten tehtäväsi organisoidaan jäätyäsi eläkkeelle ja pitäisikö osaamistasi vielä opettaa jollekin. Epätietoisuus voi kuormittaa sinua. Kun asiasta on puhuttu yhdessä, on tilanne selkeä ja helpompi molemmille osapuolille. Puheeksi ottaminen ja kiinnostus suunnitelmiasi kohtaan on myös arvostuksen osoittamista.

Joten kyllä, sinä esihenkilönä saat ja sinun kannattaa kysyä työntekijäsi eläköitymissuunnitelmista. Muista kuitenkin, että sanavalinnoilla on suuri merkitys. Sen sijaan, että kysyisit ”Koska ajattelit jäädä eläkkeelle?” voisi olla hedelmällisempää kysyä ”Millaisia ajatuksia tai suunnitelmia sinulla on tulevien työvuosien ja eläkkeelle siirtymisen suhteen?”

Voit myös tukea eläköitymistä suunnittelevaa henkilöä muistuttamalla missä hänet on eläkevakuutettu ja vinkata tutustumaan hyvissä ajoin omaan tämänhetkiseen eläkekertymään. Ilmarisen ja muiden työeläkeyhtiöiden sivuilta löytyvien eläkelaskureiden avulla pääsee myös arvioimaan tulevan eläkkeen määrää. Siitäkin voi olla apua tulevien suunnitelmien hahmottumisessa.

Yhteisissä keskusteluissa ette lukitse aikatauluja, vaan suunnitelmat ja ajatukset saavat vielä muuttua. Tavoitteena on puhua tilanteesta avoimesti matkan varrella, jotta tuleva muutos voidaan suunnitella ja samalla tukea siirtymistä eläkkeelle parhain mahdollisin tavoin. Yhdessä varaudumme hyvään huomiseen.

Eija Kärenaho
henkilöstöpäällikkö, Ilmarinen

Lue myös:

 

  • Reiska Korpinen 14.3.2024 klo 12.55
    Täytyä höpöä. Ei kannata kertoa työnantajalle omista suunnitelmistaan, vaan tehdä vain töitä työnantajan direktiivioikeuden alla hamaan omaan eläkkeelle lähtöpäätökseen saakka. Sitten vain ilmoittaa työpaikan ohjeissa annettujen eläkkeelle lähtöraamien sisällä että nyt se on loppu. Ei työnanjatkaan kerro vuosia etukäteen omista suunnitelmistaan vaan pitää ne omana tietonaan kunnes on aika ilmoittaa niistä ja maksavat palkkaa siihen asti.
    Vastaa kommenttiin
    • Eija Kärenaho 15.3.2024 klo 10.23
      Jokainen toki valitsee itse avoimuuden tasonsa. Kun henkilö kertoo avoimesti suunnitelmistaan, mahdollistaa se henkilön työuran viimeisten vuosien järjestelemisen mahdollisimman motivoiviksi ja henkilön voimavarojan vastaaviksi.
      Vastaa kommenttiin
      • Reiska Korpinen 17.3.2024 klo 22.33
        Eija voisi nyt näyttää esimerkkiä avoimuudesta ja sen tasosta kertomalla mistä lähtien Ilmarisen tehtäväksi on tullut muita hommia kuin työeläkevarojen hallinnointi ja niiden jako työeläkkeinä työeläkeläisille?
        Vastaa kommenttiin
        • Ilmarinen / viestintä 18.3.2024 klo 07.10
          Eri eläkevaihtoehdoista keskusteleminen, eläkkeen hakeminen sekä työkykyjohtaminen kuuluvat Ilmarisen toimintaan. Voit lukea lisää toiminnastamme ja palveluistamme näiltä sivuiltamme.
          Vastaa kommenttiin
          • Reiska Korpinen 28.3.2024 klo 22.16
            Se siitä avoimuudesta ja sen tasosta.
            Vastaa kommenttiin
  • Terttu Lehtinen 15.3.2024 klo 12.58
    Olisi hyvä jos esimiehen kanssa voisi keskustella, kun eläkeikä lähestyy. Työn keventämisellä voisi jatkaa pidempään ja kerätä itselleen paremman eläkkeen.
    Vastaa kommenttiin
  • Reiska Korpinen 15.3.2024 klo 15.03
    Viimeiset työuran vuodet ovat erittäin motivoivia kun itse sen tietää hyvissä ajoin että on viimeiset työuran vuodet menossa. Ei siitä muille kannata kailottaa vasta kun sitten on ilmoittanut itse siitä että nyt tuli lähtö. Ja olihan ne nuoret esimiehet -90 laman jälkeen kokoajan kimpussa kyselemässä kaikenlaista, onneksi vaihtuivat parin vuoden välein burnouttiensa takia. . Pidin vain mölyt mahassa ja noudatin työnantajan direktio oikeutta loppuun saakka. Ja kun kakku tuli lusittua, ei muuta ku adjö juuri kun oli aika. Hullut tappakoot itsensä työllä, viisaat pääsee aina vähemmällä.
    Vastaa kommenttiin
    • Ville Vallaton 15.3.2024 klo 20.35
      Saahan sitä kysyä. Meidän firmassa töissäollessa kysyivätkin niiltä jotka eivät oikein jaksaneet enää. Yleensä vastaus oli että "Ei ole kuitenkaan muutakaan tekemistä". Siinä sitten tehtiin töitä puolikuntoisten kanssa vuosia. No, kun 42 vuotta tuli itselle täyteen raakaa kokoaikaista palkkatyötä vikisemättä sanoin itse pomolle hyvissä ajoin että lähden eläkkeelle. Olisivat kyllä tarjonneet lisää palkkaa jos olisin jäänyt. Mutta ku mammakin jäi samaanaikaan 48 vuoden raaan kokoaikaisen palkkatyön eläkkeelle ja muksut oltiin jo kasvatettu ajat sitten täyspäisiksi aikuisiksi niin ei ollu enää mitään järkevää syytä jatkaa kummallakaan. Nyt terveinä täysillä työeläkkeillä kumpikin. Hienoa että Ilmarinen koittaa tsempata noita vajaakuntoisia ja lyhyitä työuria tehneitä jatkamaan sorvin äärellä👍
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 27.11.2024

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa

Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?

Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Lisää ajankohtaisia artikkeleita