Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulisi ymmärtää paremmin työelämässä

Ilmastonmuutos vaikuttaa kielteisesti luontoon, ympäristöön ja ihmisiin ympäri maailmaa jo nyt. Se heijastuu myös työelämään, työn tuottavuuteen ja työkykyyn – Suomessakin.

Keskustelemmeko tästä vielä riittävästi? Ilmastonmuutoksen on ennustettu voimistavan työkykyyn liittyviä riskejä maailmanlaajuisesti. Seuraukset ulottuvat pitkälle aikavälille, mutta näkyvät osittain jo nyt. Päästöjen hillitsemisen rinnalla on tärkeää tiedostaa ilmastonmuutoksen vaikutukset työkykyyn ja huomioida ne työpaikoilla.

Ilmastonmuutos vaikuttaa suoraan terveyteen ja työkykyyn

Ilmaston lämpeneminen heikentää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja sitä kautta työkykyä. Ilmastonmuutos on lisännyt erityisesti mielenterveysongelmia.

Jo pelkkä ilmastonmuutoksen uhka aiheuttaa nykyisin lukuisille ihmisille henkistä kuormitusta ja ahdistusta. Erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille ilmastoahdistus on osa tulevaisuuteen liittyvää pelkoa ja huolta, jotka ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi.

On myös tunnistettu, että pilvisyyden, sateiden ja lumettomuuden lisääntyminen aiheuttaa masennusoireita Suomessa asuville talvikuukausina. Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii noin prosentti suomalaisista ja joka kymmenellä on kaamosmasennuksen kaltaisia oireita talviaikana. Auringonvalon vähäisyys ja lumen puute voivat heikentää unen laatua ja vaikuttaa vireystilaamme sekä ruokailutottumuksiimme.

Kun hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät, kuumarasituksen tuomat terveyshaitat todennäköisesti lisääntyvät ja heikentävät työkykyä ja tuottavuutta. Erityisesti vaikutukset näkyvät fyysisesti raskaissa ulkotöissä, mutta lämpötilan nousu tulee kasvattamaan kuormitusta myös sisätiloissa tehtävissä töissä. Kuumarasituksella on yhteys myös tapaturmien todennäköisyyteen.

Myös rakennusten kosteus- ja homevauriot saattavat lisääntyä ilmaston lämpenemisen myötä. Erilaiset sisäilmaongelmat lisäävät hengitystieoireilua, ja riski sairastua astmaan voi kasvaa.

Oireilu, sairaudet ja niiden tutkiminen, työkyvyn heikkeneminen ja menetys maksavat pahimmillaan yhteiskunnalle satoja miljoonia euroja.

Tulevaisuudessa talven nollakelit todennäköisesti yleistyvät ja lisäävät työ- ja työmatkatapaturmia. Liukastumistapaturmat kasvattavat sairauspoissaoloja. Nykyisin lääkärissä käyntiä vaativista liukastumistapaturmista suurin osa sattuu työikäisille.

Työpaikoilla kannattaa varautua ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää, että lisäämme työpaikoilla ymmärrystä ja tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista työkykyyn. Tarvitaan sekä resilienssiä eli sopeutumis- ja hallintakykyä että toiminnan uudistamista.

On tärkeää, että ilmastonmuutos huomioidaan työpaikoilla riskienhallinnassa osana organisaation johtamista. Ennakointi edellyttää suunnitelmaa muutoksiin varautumiseksi ja niihin sopeutumiseksi.

Työterveyshuolto ja työeläkeyhtiö kannattaa haastaa oppimismatkalle mukaan!

Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen

Kirjoituksen alkuperäinen versio julkaistiin ensin Työ, terveys ja turvallisuus -julkaisussa (tttlehti.fi)