Työperäinen maahanmuutto haastaa työnantajia – avuksi webinaarisarja
Globaali työvoiman liikkuvuus yli kansainvälisten rajojen on lisääntynyt. Pääasiallinen syy tähän on hybridi- ja etätyön räjähdysmäinen kasvu. Muutokset työnteon luonteessa haastavat perinteitä ja vaativat organisaatioilta uudenlaista osaamista muun muassa teknologiassa, lainsäädännössä, verotuksessa ja perheasioissa. Digitalisaation myötä monia työtehtäviä voi nykyisin hoitaa olinpaikasta riippumatta. Vielä vuosituhannen alussa ulkomaantyöllä tarkoitettiin lähinnä parin vuoden työkomennuksia ulkomailla.
Lisääntynyt ulkomaan etätyö ja työperäinen maahanmuutto ovat viime vuosina haastaneet meitä ulkomaantyön vakuuttamisen asiantuntijoita työskentelemään yhä verkostomaisemmin ja vaatinut meitä ymmärtämään alaa monisyisemmin. Tarvitaan paljon muutakin kuin neuvontaa siitä, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan ja mihin maahan sosiaalivakuutusmaksut maksetaan.
Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset määräävät, mitä maksuja työnantajaan ja työntekijään sovelletaan ja mitä dokumentteja vaaditaan, jotta työntekijä voi aikanaan nostaa eläkkeensä oikeasta maasta ja oikean maan sosiaaliturvaan perustuen. Viime vuonna ulkomailta tuli Suomeen töihin ennätykselliset yli 20 000 henkilöä. Ennuste loppuvuodelle on, että kokonaismäärä ylittää viime vuoden.
Haluamme palvella asiakkaitamme kokonaisvaltaisemmin
Myös vuosi sitten tekemämme tutkimus lisääntyvästä ulkomaantyöstä osoitti, että ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden määrä on kasvanut merkittävästi ja että se tuottaa työnantajille uusia haasteita. Työeläkevakuuttamisen rinnalla on ratkaistava myös muun muassa työluvat, viranomaisasiat, toimeentulo ja sopeutuminen uuteen maahan. Tulee hakea työlupa, hoitaa lakisääteinen vakuutus, sosiaaliturvatunnus sekä verokortti. On myös osattava avata pankkitili palkanmaksua varten ja tiedettävä, miten verotus hoidetaan ja mihin maahan sosiaaliturvamaksut sekä eläke maksetaan.
Kun itse työntekijän asiat on saatu valmiiksi, on työnantajan etu pohtia myös, miten työntekijän perhettä voisi parhaiten auttaa sopeutumaan uuteen maahan ja sen tapoihin. Eniten työnantajia tutkimuksemme mukaan haastoi ajantasaisen tiedon löytäminen ja työperäisen maahanmuuttoprosessin kokonaisuuden hahmottaminen. Kun moniportaiseen prosessiin saa hyvät ja ajantasaiset neuvot, on helpompi lähteä liikkeelle ja tietää, mistä aloittaa.
Työnantajan on otettava huomioon liuta uusia asioita, kun työntekijä saapuu ulkomailta Suomeen. Tätä tiedontarvetta täyttämään ja paikkaamaan piti keksiä jotakin uutta. Olemme vuosien ajan järjestäneet säännöllisesti webinaareja koskien ulkomaantyötä. Nyt halusimme laajentaa tietoiskujen sisältöä kattamaan käytännön neuvoja muiltakin tahoilta, jotka liittyvät kiinteästi työperäisen maahanmuuton sujuvaan starttiin.
Toimijat yhdistivät voimansa
Pistimme asiakkaittemme avuksi pystyyn neliosaisen webinaarisarjan, joka on ensimmäinen laatuaan. Ylpeänä voimme kertoa, että olemme onnistuneet kokoamaan puhujiksi ennennäkemättömän asiantuntijajoukon kaikilta niiltä tahoilta, joita työperäisen maahanmuuton mahdollistamiseen tarvitaan.
Mukana puhumassa ovat lisäksemme Maahanmuuttovirasto, Digi- ja väestörekisterikeskus, TE-keskus, Eläketurvakeskus, International House Helsinki, Business Finland, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kela, Elinkeinoelämän keskusliitto, Vialto Partners, Helsingin seudun kauppakamari, Ulkoministeriö, OP Uusimaa, Mehiläinen ja OP Pohjola.
Webinaarisarja tavoittanut jo yli 450 tiedonjanoista
Ensimmäinen webinaari 26.9. käsitteli työntekijän oleskelulupaprosessia ja Suomeen muuttoa. Tallenne on muuten katsottavissa verkkosivuillamme! Keskustelu webinaarin chatissa oli erittäin vilkasta, kun kuulijoilta tuli tarkkanäköisiä lisäkysymyksiä, joihin asiantuntijat parhaansa mukaan vastailivat puheenvuorojen lomassa.
Saamamme palaute webinaarista oli ilahduttavaa luettavaa. Sisältö koettiin hyödylliseksi, kokonaisuus selkeäksi ja puhujia kiiteltiin asiantuntevuudestaan. Tästä on hyvä jatkaa 21.10., jolloin pääsemme edelleen syventämään työnantajien ymmärrystä töihin Suomeen muuttavien asioiden järjestämisestä.
Webinaarin toisessa osiossa puhumme mm. kansainvälisen työntekijän vakuuttamisesta Suomessa ja ulkomaan etätyön vakuuttamisesta. Neuvomme samalla, miten ulkomaalainen avaa pankkitilin Suomeen ja miten työeläke maksetaan ulkomaille. Tämä on yksi lempiaiheistani, sillä moni työnantaja unohtaa kertoa Suomeen saapuvalle työntekijälleen eläkejärjestelmästämme. Ja moni ulkomaalainen puolestaan ilahtuu, kun lähtiessään takaisin kotimaahansa kuulee saavansa nostaa aikanaan eläkettä Suomessa tekemästään työstä.
Jo 700 kiinnostunutta on ilmoittautunut mukaan webinaarisarjan toiseen tietoiskuun. Jäljellä on siis vielä kolme osiota – ehdit hyvin vielä mukaan!
-
Asiantuntija 16.10.2024 klo 19.54
Parempi ehdotus olis rajat kiinni kunnioitetun Eila Kännön tyyliin ja kotimaisuus takaisin etusijalle. Lisäksi "vanhapiika- ja poika vero" takaisin tukemaan lapsiperheellisten elämää. Aloitettaisi kaupan käynti taas kaikkien halukkaiden kanssa ja asetettaisi kunnon tuontitullit turhakkeille ulkomailta. Viimenen parannus olisi oman valuutan takaisin otto jolla saataisi hitsattua taas yhteisöllinen Suomi tämän velkahelvetin tilalleVastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.