Blogit

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän täysin. Silti tutkimusten mukaan ikäsyrjintää esiintyy suomalaisessa työelämässä laajasti. Erityisesti sitä kokevat yli 55-vuotiaat.

Tutkimusten mukaan kielteiset ikäasenteet vaikuttavat yli 55-vuotiaiden työuraan. Kelan mukaan uudelleen työllistymisen mahdollisuudet ovat sitä heikommat mitä ikääntyneempi työtön työnhakija on. Ekonomiliiton kyselyyn vastanneista yli 55-vuotiaista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että senioreihin kohdistuva syrjintä on ongelma suomalaisessa työelämässä. Joka neljäs oli kokenut itse ikäsyrjintää. Eläketurvakeskuksen (etk.fi) alkuvuodesta julkaiseman tutkimuksen mukaan rekrytointivaikeuksia kokevat työnantajat eivät ole muita työnantajia halukkaampia palkkaamaan yli 55-vuotiaita.

Syrjintää ja arvostuksen puutetta

Yli 55-vuotiaiden kokema syrjintä työmarkkinoilla ilmenee monin eri tavoin – esimerkiksi epäedullisina rekrytointiprosesseina, heikompana palkkauksena, vähäisempinä kouluttautumistilaisuuksina ja heikentyneinä mahdollisuuksina edetä uralla. Eniten ikäsyrjintää koetaan työtä hakiessa. Vastassa voi olla ennakkoluuloja työkyvystä tai soveltuvuudesta tehtävään. Monet myös kokevat, että heidän kokemustaan ja osaamistaan ei arvosteta riittävästi. Varttuneimpien työntekijöiden kohdalla ikäsyrjintä voi johtaa työntekijöiden työsuhteiden päättämiseen, sivuun siirtämiseen tai painostamiseen ennenaikaiselle eläkkeelle.

Takaisin työelämään on vaikeampi päästä

Yli 55-vuotiaiden työttömyysaste on Suomessa pitkään ollut korkeampi kuin muissa ikäluokissa. Nämä seniorit eivät joudu nuorempia ikäluokkia useammin työttömäksi, mutta uudelleen työllistyminen on heille selkeästi vaikeampaa.

Toisaalta ikäsyrjintä työelämässä ei koske ainoastaan pitkän työuran tehneitä, vaan myös nuoria työntekijöitä, joilla on vaikeuksia kiinnittyä työmarkkinoille uran alkuvaiheessa.

Ikäasenteet ja uskomukset ikäsyrjinnän taustalla

Työmarkkinoiden ikäsyrjinnästä saattaa tulla itseään toteuttava ennustus. Ikäsyrjintä voi luoda erityisesti varttuneemmille työnhakijoille mielikuvan työmarkkinoista, joilla on vaikea työllistyä.

Työnantajilla saattaa olla virheellisiä oletuksia tai uskomuksia varttuneimpien työnhakijoiden osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä. Nämä virheelliset mielikuvat voivat ohjata myös rekrytointiprosessia. Ikäsyrjintä voi lähteä liikkeelle jo rekrytointi-ilmoituksesta, josta varttuneempi henkilö tulkitsee, että tehtävään etsitään nuorta työntekijää. Työnantaja vastaavasti saattaa karsia haastatteluun kutsuttavien joukosta tiettyjen ikäryhmien edustajat. Yhtenä selittävä tekijänä on myös nuorempien esihenkilöiden suhtautuminen itseään vanhempien työntekijöiden palkkaamiseen.

Joskus ikäsyrjinnän taustalla voi olla tiedostamatonta syrjintää. Työnantajat kertovat joukolla arvostavansa kokeneiden työntekijöiden osaamista ja kokemusta. Ekonomiliiton kyselyssä (ekonomiliitto.fi) työnantajista jopa 97 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että yli 55-vuotiailla on paljon työuran aikana kertynyttä yritykselle arvokasta osaamista. 61 prosenttia työnantajista kertoi ajattelevansa, että rekrytoidessa iällä ei ole merkitystä. Lähes kolmannes oli kuitenkin päinvastaista mieltä. Eli kokemusta arvostetaan, mutta samaan aikaa esiintyy syrjintää.

Tutkimukset todistavat, että psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky paranevat iän myötä. Työterveyslaitoksen tutkimustulosten mukaan (työterveyslaitos.fi) varttuneemmat työntekijät kokevat nuorempia enemmän työn imua ja itsenäisyyttä sekä vähemmän työn yksitoikkoisuutta. Myös Ilmarisen tuoreessa Pitkät työurat -tutkimuksessa yli 55-vuotiaat kokivat työkykynsä paremmaksi kuin suomalaiset työntekijät keskimäärin.

Tarvitsemme asenteiden muokkausta ja monimuotoisuuden tunnistamista – myös johtamisen pitää muuttua

Mitään yksittäistä keinoa ikäsyrjinnän vähentämiseksi ei ole. Tärkein muutosvoima ovat johtamiskäytäntöjen ja toimintatapojen muutokset työpaikoilla. Tarvitsemme suomalaiseen työelämään lisää keskustelua ikäsyrjinnästä, osaamista ikäjohtamisesta, laajaa asennemuutosta sekä syrjintää ehkäisevää rekrytointia. Tämän lisäksi tarvitsemme monimuotoisuuden arvostamista työpaikoilla. Monella yrityksellä on vahva tahtotila tukea monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta, mutta usein kuitenkin konkretia ja käytännön teot niiden edistämiseksi puuttuvat. Monimuotoisuus lisää työyhteisön tasa-arvoa, työhyvinvointia ja luovuutta – sekä auttaa tekemään parempia tuloksia.

Julkisessa keskustelussa tulisi kielteisen puheen sijaan nostaa esiin enemmän onnistumistarinoita, kuten tasapuolisesti rekrytoivia työpaikkoja sekä työnhaussa onnistuneita varttuneita työnhakijoita.

Lainsäätäjän tulee varmistaa tasa-arvon edistäminen ja ikäsyrjinnän torjuminen työpaikoilla. Myös jokaisella meillä on vastuu edistää yhdenvertaisuutta työelämässä ja puuttua ikäsyrjintään, jos näkee sitä tapahtuvan. Onhan sinun ikäasenteesi kunnossa?

Kristiina Halonen
työkykyjohtaja, Ilmarinen 


Tutustu myös: 

  • Reiska Korpinen 14.5.2024 klo 12.41
    Voi kun tuo saarna olisi kuultu yli 30 vuotta sitten kun firmat laittoivat yli 50 vuotiaat eläkeputkeen ja pelottelivat jäljelle jääneitä että jos ei työ maita niin nuoria on kyllä tulossa lisää. No, nyt saavat sitten sitä mitä tarjosivatkin eli ei mitään. On se vaan hienoa olla täydellä työeläkkeellä ja katsella vain kun systeemi sortuu omaan mahdottomuuteensa. Annan kuitenkin vinkin millä taatusti yli 5 kymppisten sorto työpaikoilla loppuu. Työlakiin takaisin "Aina kun vähennetään porukkaa töistä niin ensiksi lähtevät viimeeksi tulleet". Niin se oli yli 30 vuotta sitten jo, ennen kun sekin lopetettiin tähän tehokkuuden alttarille. Pyörää ei tosiaan tarvitse keksiä uudestaan.
    Vastaa kommenttiin
  • Kristina Nyman 15.5.2024 klo 09.55
    Työpaikoilla tarvitaan kaikenikäisiä, niin nuoria, keski-ikäisiä kuin eläkeikää lähentyviä ihmisiä. Työnantajien tulisi tarkkaan miettiä ketkä joutuvat kilometritehtaalle, kun on pakko irtisanoa työntekijöitä. Kustannukset ovat kovemmat, jos irtisanotaan lähellä eläkeikää oleva työntekijä. Iäkkään työllistyminen on vaikeampaa sen myötä nousee sosiaalimenot, jotka johtuvat pitkittyneestä työttömyydestä. Viimekädessä sosiaalimenojen kasvu johtaa verojen kiristymiseen. Ei nuorenkaan irtisanominen ole missään nimessä toivottavaa, mutta kuitenkin työllistyminen on todennäköisempää, mikä siis johtuu juuri puheena olleesta ikäsyrjinnästä.
    Vastaa kommenttiin
  • Anssi R 20.5.2024 klo 14.59
    Ikäsyrjintä johtuu vain ja ainoastaan viimeiseen työsuhteeseen liittyvästä yrittäjän riskistä. Lainsäädäntöä muutettava ja tilalle luotava uusi järjestely, jossa viimeisen työsuhteen liittyvä palkkauksen riski poistuu tai ainakin pienenee merkittävästi rahassa mitattuna
    Vastaa kommenttiin
    • Täysin kyllästynyt sontaan nimeltä demokratia 20.5.2024 klo 16.35
      Niin tai näin, puolueiden varaan ei kannata enää laskea yhtään mitään. Koska, 1 idiootti on yksi idiootti, kaksi idioottia on kaksi idioottia. Mutta 5 tuhatta idioottia on puolue. Ainoa mihin voi luottaa enää on se kenet näkee peilistä.
      Vastaa kommenttiin
    • XsaXsa 23.5.2024 klo 07.02
      Mikä se on se viimeisen työpaikan riski? Mitä tarkoittaa?
      Vastaa kommenttiin
      • F Aravid 23.5.2024 klo 13.33
        Oikea termi on "viimeisen työantajan riski". Täältä voit lukea lisää: https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/viimeiselle-tyonantajalle-kohtuuton-uhka-yli-55-vuotiaan-tyollistamisesta/ Sen verran tuohon tämän riskin alkuperäiseen esilletuojaan että kyllä niitä muitakin syitä vaikuttaa olevan ikääntyneiden dissaamiseen. Aivan kuten moni täällä ei tuota viimeisen työnantajan riski tiedä, niin ei sitä tiedä kaikki työnantajatkaan.
        Vastaa kommenttiin
  • Ville Vallaton 21.5.2024 klo 18.07
    Vikisemällä ei saa muuta kuin lisää vikinää vikisijälle ja hänen läheisilleen. Me mamman kanssa paiskittiin vikisemättä yhteensä 90 vuotta raakaa kokoaikaista palkkatyötä ja kasvatettiin pennut siinä samalla yhdessä vikisemättä. Nyt jälkikasvu päästelee taas vuorostaan vikisemättä elämissään eteenpäin juuri sen takia koska itse saivat kasvaa ilman vanhempiensa vikinää siinä samalla. Mitä työpaikkoihin tulee, siellä tarvittiin ainakin meidän aikoina vain tekijöitä eli työntekijöiden iöillä ei ollut niin merkitystä. Täydet pisteet Ilmariselle kun koittaa havahduttaa myös työnantajat.
    Vastaa kommenttiin
  • Olli 23.5.2024 klo 16.55
    ETK:n tilastojen perusteella ehdoton valtaosa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä on yli 55-vuotiaita: Vaikka haastattelututkimuksessa varttuneemmat työntekijät kuinka pitäisivät itseään työkykyisinä, niin todellisuus kuitenkin on, että työkyvyttömyysriski kasvaa nopeasti työuran loppua kohden. Kirjoittajan viittaamaan yhdenvertaisuuden ja syrjimiskiellon takia työnantajan on rekryvaiheessa käytännössä mahdotonta selvittää työnhakijan yksilöllistä työkykyä, joten puuttuva tieto joudutaan korvaamaan nyrkkisäännöllä: Jos hakija yli 55-vuotias, niin työkyvyttömyysriski kymmenkertainen kolmekymppiseen verrattuna. Enempää ei sitten tarvitakaan "ikäsyrjintänä" tunnettuun ilmiöön.
    Vastaa kommenttiin
    • Reiska Korpinen 27.5.2024 klo 11.29
      No, hieno juttu on ettei meitä yli 55 vuotiaita terveinä eläkkeelle päässeitä kiinnosta myöskään palata työelämään. Riski päästä montun pohjalle suoraan työelämästä nimittäin kasvaa silloin yli kymmenkertaiseksi 30-kymppisiin verrattuna. Kaikki voittaa, me ja työnantajat. Vetelykset ja muut työnvieroksujat häviävät aina.
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Blogit 2.5.2024

Uskalla puhua eläkkeestä

Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Uskalla puhua eläkkeestä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita