Artikkelit

Työelämä nähdään usein uhkana mielenterveydelle, mutta voisiko asia olla päinvastoin? – Katso video

Mielenterveydestä ja työelämästä keskustellaan paljon, mutta usein uhkakuvien kautta. Mielenterveyspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti nuorten keskuudessa. Mistä tämä johtuu? Miten työelämää voitaisiin kehittää niin, että työ olisi hyväksi mielenterveydelle? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme Ajankohtainen huominen -videolla.

Mielenterveyden ongelmat ovat viime vuosina nousseet merkitykselliseksi puheenaiheeksi työelämässä. Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkolan mukaan haasteita mielenterveydelle saattavat aiheuttaa muun muassa rakenteelliset muutokset työelämässä. Syitä on kuitenkin lukuisia.

– Havainnoimme ja keskustelemme asioista enemmän, ja luulen että kulttuurimmekin on sellaisessa vaiheessa, että olemme valmiimpia tähän keskusteluun. Pidän sitä erittäin hyvänä asiana. Tarvitsemme yhteistä pohdintaa siitä, miten yhtälöä voisi pitää kunnossa, Ilmarisessa asiantuntijalääkärinä toimiva Pirkola sanoo.

– Työelämästä on tullut henkisesti vaativampaa, mutta voi olla niin, että työelämää on saatu kehitettyä niin pitkälle, että henkisen hyvinvoinnin pohtiminen on nyt ajankohtaista, Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto huomauttaa.

Mielenterveyspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Pirkolan mukaan nuorten psyykkisen oireilun lisääntymisestä on saatu viitteitä.

– Voidaan toki lähteä miettimään, mitä nuorilla ja nuorilla aikuisilla on mielessään. Onko elämä tai ahdistus tulevaisuudesta alkanut uudella tavalla kuormittaa? Onko kytkentä tietoverkkoon ja älylaitteisiin tuonut ihmisille ihan uudenlaisen tilanteen? Pirkola pohtii.

Masennuksesta puhutaan uutena kansantautina, mutta tilastojen mukaan erityisesti ahdistuneisuus on johtava syy poissaoloihin. Mistä tämä kertoo ja mitä asialle pitäisi tehdä? Kuinka mieleltään terve ihmisen täytyy olla ollakseen työkykyinen? Entä miten työelämä voisi parhaiten tukea yksilön mielenterveyttä? Katso videolta, mitä Pirkola ja Levanto vastaavat kysymyksiin.

Lue lisää

Lisää aiheesta

Artikkelit 8.4.2026

Vaikuttava työkykyjohtaminen – totta vai tarua?

Työkykyjohtamisen vaikuttavuus on ollut haastavaa osoittaa suomalaisessa toimintaympäristössä. Kansainvälinen tutkimus antaa kuitenkin selkeän viestin: kun työkykyjohtamiseen on nähty tarvetta ja siihen on panostettu, on se tutkimuksissa näkynyt taloudellisena hyötynä.

Vaikuttava työkykyjohtaminen – totta vai tarua?

Artikkelit 26.3.2026

“Me tehdään tätä maratonvauhdilla, ei sprinttinä” –Työkykyjohtaminen on osa arjen työtä

Päivittäin 80 000 annosta ruokaa. Satoja kiloja raaka-aineita liikkeessä. Pitkiä työuria ja edessä iso eläköitymispiikki. Leijona Cateringissa ymmärrettiin, että työkykyä ei voi jättää sattuman varaan. Yhdessä Ilmarisen kanssa yritys on rakentanut arkeen mallin, jossa työkyky on osa johtamista, ei erillinen hanke.

“Me tehdään tätä maratonvauhdilla, ei sprinttinä” –Työkykyjohtaminen on osa arjen työtä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi