Miksi masennus vie eläkkeelle?

Masennus vie Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle yhdeksän ihmistä päivässä. Masennuksen ennuste on kuitenkin hyvä: hoidot vaikuttavat ja ihmiset toipuvat. Miten mielenterveyden haasteisiin kannattaa työpaikalla tarttua?

Mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä työkyvyttömyyseläkkeiden syynä ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Myös mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat ja kuntoutustuet ovat jatkaneet kasvuaan. Yleisin työkyvyttömyyden aiheuttaja on masennus.

– Masennus on sairaus, jonka ennuste on hyvä. Hoidot vaikuttavat ja ihmiset toipuvat. Jos ensimmäisellä kerralla aloitetaan vaikuttava hoito riittävän ajoissa, suurin osa toipuu oireettomaksi, kertoo Ilmarisen asiantuntijalääkäri, psykiatrian erikoislääkäri Veera Pohjolainen.

Toisaalta tiedetään, että vain osa masentuneista ihmisistä hakee apua.

– Omassa työssäni psykiatrina kohtaan edelleen tilanteita, joissa ihmiset hakevat apua vasta silloin, kun on ihan pakko. Toimintakyky on romahtanut ja hoito saattaa alkaa sairaalahoidolla. Kyllä se pohdituttaa, miksi edelleen on vaikea hakea apua, vaikka vaikuttavaa ja tehokasta hoitoa on olemassa, Pohjolainen kuvailee.

Työpaikalla pitäisi olla matala kynnys kysyä ja pohtia, miten voit. Arjen esihenkilötyössä on tosi tärkeää miettiä, miten mieli jaksaa. Lieviin oireisiin pitää puuttua matalalla kynnyksellä.

Veera Pohjolainen, asiantuntijalääkäri, Ilmarinen

Ennakoi ja puutu ennen kuin asiat eskaloituvat

Puolet aikuisista suomalaisista kohtaa mielenterveyden häiriöitä jossain vaiheessa elämäänsä. He joko sairastuvat itse tai seuraavat vierestä läheisen sairastumista. Siksi on todennäköistä, että lähes jokaisen työpaikalla kohdataan niin mielenterveyden oireita kuin häiriöitä. Veera Pohjolainen korostaa ennakoinnin ja puuttumisen tärkeyttä oireiden ilmetessä, jotta asiat eivät eskaloidu. 

– Työpaikalla pitäisi olla matala kynnys kysyä ja pohtia, miten voit. Arjen esihenkilötyössä on tosi tärkeää miettiä, miten mieli jaksaa. Lieviin oireisiin pitää puuttua matalalla kynnyksellä, Pohjolainen sanoo.

– Matala puuttumiskynnys mahdollistaa ihmisten saamisen mahdollisimman aikaisin hoitoon, jotta tilanteet eivät pahenisi. Mitä nopeammin masentunut saa vaikuttavaa hoitoa, sitä parempi on teho.

Usein jo tieto siitä, että apua on tarjolla, voi kannatella. Mielenterveyden häiriöiden taustasyihin ei aina voida vaikuttaa. Silti työpaikoilla on paljon mahdollisuuksia tukea, edistää ja suojata työntekijöitten mielenterveyttä.

Työn muokkaus tukee työhön paluuta

Pitkän sairauspoissaolon sijaan työ voi monesti olla kuntouttava elementti ja pitää kiinni arjessa. 

– Jos esimerkiksi masennus on lievää tai keskivaikeaa, on työkykyä usein jäljellä. Työyhteisö, työkaverit ja sopivaksi mitoitettu työ voi auttaa kuntoutumisessa, Pohjolainen sanoo.

Työtä muokkaamalla voi mitoittaa työtä terveydentilalle sopivaksi. Esimerkiksi kiireinen, erittäin kuormittava työtehtävä voidaan poistaa työstä väliaikaisesti ja näin helpottaa kuntoutujan työkuormaa.

Matalan kynnyksen avulle on tarvetta – tiivis yhteistyö tärkeää

Julkisuudessa käydään paljon keskustelua siitä, onko mielenterveysongelmiin saatavilla vaikuttavaa hoitoa tarpeeksi helposti ja riittävän ajoissa.

– Näen tässä monenlaista haastetta – erityisesti siinä, miten yhteistyötä rakennetaan, kun ollaan erikoissairaanhoidon parissa. Olennaista on, että työpaikka, työterveys ja erikoissairaanhoito tukevat yhdessä mielenterveyden häiriöitä sairastavia ihmisiä. Asia on nykyisin entistä enemmän esillä ja sen tärkeyteen on herätty, joten olen toiveikas alkuvaiheen hoidon suhteen, Pohjolainen sanoo.

Tutustu tarkemmin:

• Esihenkilö, näin tuet mielenterveyttä työpaikalla 
• Työn muokkaus mielenterveyden häiriöissä 
• Depressio aiheuttaa yhä enemmän työkyvyttömyyttä – onko syyllinen muuttunut työelämä?
• Katso video: Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satuli ja Ilmarisen asiantuntijalääkäri, psykiatri Veera Pohjolainen keskustelevat siitä, miten mielenterveyden haasteisiin kannatta työpaikalla tarttua.