Miksi tekoäly ei näy Ilmarisen suhdanneindeksissä?

Tekoälystä puhutaan juuri nyt tavalla, josta voisi päätellä työelämän menneen jo kokonaan uusiksi. Uutisotsikoissa tekoäly uhkaa asiantuntijatyötä, korvaa tehtäviä ja mullistaa toimistot. Silti Ilmarisen suhdanneindeksissä tämä murros ei ainakaan vielä näy sillä tavalla kuin moni ehkä odottaisi.

Asiantuntijapalvelut on hyvä esimerkki alasta, johon generatiivisen tekoälyn vaikutusten on ajateltu osuvan varhain. Kyseisen alan työntekijämäärä on kehittynyt varsin tasaisesti myös viimeisten kuukausien ajan. Jos tekoäly kerran kirjoittaa, tiivistää, analysoi, hakee tietoa ja tuottaa luonnoksia, miksei se näy jo selvemmin työntekijämäärissä?

Hype liikkuu nopeammin kuin yritysten arki

Ensimmäinen vastaus on arkinen. Hype liikkuu nopeammin kuin yritysten arki. Uusi teknologia voi herättää valtavasti huomiota jo silloin, kun käytännön hyöty on vielä epävarma, käyttö hajanaista ja toimintatavat vanhoja.

Yrityksissä tekoälyn käyttöönotto ei (toivottavasti) tarkoita vain uuden työkalun avaamista selaimessa. Se tarkoittaa usein prosessien muuttamista, vastuiden selkeyttämistä, tietosuojan varmistamista, osaamisen kehittämistä ja ennen kaikkea sen opettelua, missä tekoäly oikeasti tuottaa arvoa ja missä ei. Tämä kaikki vie aikaa.

Siksi on aivan mahdollista, että osa tekoälyn mahdollistamasta tehostumisesta on kulunut vielä opetteluun. On kokeiltu, koulutettu, testattu ja ihmetelty. On ehkä saatu apua yksittäisiin tehtäviin, mutta ei vielä muutettu liiketoimintaprosessia tavalla, joka näkyisi henkilöstömäärissä. Työn tekemisen tapa voi muuttua ilman, että työn määrä tai henkilöstön tarve muuttuu heti paljon.

Työntekijämäärä ei kerro kaikkea

Toinen tärkeä asia on se, mitä suhdanneindeksi ylipäätään mittaa. Se kuvaa työntekijämäärän muutosta. Se ei mittaa suoraan tuottavuutta, työn sisältöä eikä sitä, kuinka paljon yksittäisen työntekijän arki on muuttunut.

Tästä seuraa olennainen huomio. Tekoäly voi vaikuttaa jo nyt työn sisältöön ilman, että se näkyy vielä työntekijämäärissä. Raportin ensimmäinen versio syntyy nopeammin. Muistio valmistuu aiempaa pienemmällä vaivalla. Taustatietoa löytyy hetkessä. Mutta jos yrityksen tavoitteena on samaan aikaan kasvaa, palvella enemmän asiakkaita tai vain selvitä tiukassa kilpailussa paremmin, tehostuminen ei automaattisesti tarkoita henkilöstön vähentämistä.

Se voi tarkoittaa myös sitä, että samalla porukalla tehdään enemmän, paremmin tai nopeammin. Juuri tästä syystä olisi liian suoraviivaista katsoa tekoälyä vain työpaikkojen katoamisen näkökulmasta. Ainakin toistaiseksi parempi kysymys voi olla tämä: muuttaako tekoäly ensin työn tekemisen tapaa enemmän kuin työntekijöiden määrää?

Oman arvioni mukaan vastaus on kyllä.

Asiantuntijapalvelut ovat kiinnostava esimerkkitapaus

Ilmarisen suhdanneindeksin tuore kehitys tekee havainnosta erityisen kiinnostavan. Yksityisen sektorin työntekijämäärä kääntyi maaliskuussa hienoiseen kasvuun ensimmäistä kertaa lähes kolmeen vuoteen. Asiantuntijapalveluissa kehitys oli vielä tätäkin hieman vahvempaa. Nämä tulokset ovat kaukana siitä, mitä kaikkein kärkkäin tekoälypuhe antaa ymmärtää.

Juuri asiantuntijapalvelut ovat hyvä esimerkki, koska niiden on usein ajateltu olevan generatiivisen tekoälyn ensimmäisiä vaikutusalueita. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö laajempia vaikutuksia voisi tulla myöhemmin. Päinvastoin. Juuri nyt voi olla menossa vaihe, jossa yritykset opettelevat käyttämään generatiivista tekoälyä, mutta eivät ole vielä ehtineet uudistaa prosessejaan kunnolla. Kun käyttö kypsyy, vaikutukset voivat näkyä myöhemmin selvemmin. Ne voivat näkyä rekrytointien hidastumisena, työnjaon muutoksina, uusina osaamisvaatimuksina tai aidosti parempana tuottavuutena. Ja tuottavuuden nousua Suomi todella tarvitsisi.

On myös olennaista ymmärtää, että asiantuntijapalvelut ovat alana moninainen joukko insinööri-, laki-, markkinointi- ja konsultointitoimistoja sekä eläinlääkäreitä. Näitä ammattiryhmiä tarkastellessa huomataan, että liikkeenjohdon konsultointi on noussut viime aikoina kohtalaisesti ja insinööritoimistot ovat myös aloittaneet työntekijöiden palkkauksen pitkään jatkuneesta rakennusalan alhosta huolimatta. Sen sijaan markkinointitoimistoissa työntekijämäärä on parin vuoden ajan jatkanut selvää useamman prosenttiyksikön vuosittaista laskua. Nämä erisuuntaiset vaikutukset ovat kumonneet toisiaan. Siksi asiantuntijapalveluiden kehitys on ollut kohtalaisen vakaata.

Data kertoo toistaiseksi varovaisempaa tarinaa

En lukisi alkuvuoden havaintoja niin, että tekoäly olisi pelkkää kohinaa tai ohimenevä muoti-ilmiö. Lukisin ne pikemminkin niin, että työelämän perusluonne muuttuu yleensä hitaammin kuin siitä käytävä keskustelu. Uutisotsikot rakastavat äkkikäänteitä. Yritysten todellisuus on usein paljon hitaampi, tahmeampi ja arkisempi.

Ehkä tärkein havainto onkin tämä: vaikka generatiivinen tekoäly on jo tullut työelämään, se ei ainakaan vielä näy Ilmarisen suhdanneindeksissä selkeänä asiantuntijatyön henkilöstömäärien murroksena. Tekoälystä on tullut puheenaihe nopeammin kuin henkilöstötilastoista näkyvä rakennemuutos.

Se ei ole tae tulevasta. Mutta se on hyvä muistutus tästä hetkestä. Otsikot puhuvat työpaikkojen katoamisesta, kun taas data kertoo ainakin toistaiseksi varovaisempaa tarinaa. Todellinen muutos voi olla tulossa, mutta ainakaan vielä se ei näy työntekijämäärissä samalla voimalla kuin julkisessa keskustelussa.

Seuraa Ilmarisen suhdanneindeksiä, niin pysyt ajan tasalla. Julkistamme joka kuun 15. päivä edellisen kuukauden työntekijämäärien kehitystä eri aloilla. Indeksin kautta saat hyvin reaaliaikaisen näkymän suhdannekehityksestä.

Jouni Vatanen
tutkija, Ilmarinen