Johtaminen

Kesäloma tarjoaa monelle meistä hartaasti odotettuja mahdollisuuksia työkevään kuormituksista palautumiseen, rentoutumiseen ja virkistymiseen. Tässä auttaa työajatuksista irtautuminen. Elämää ei kuitenkaan kannata elää vain lomia odotellen. Viimeistään loman lopulla voikin olla hyvä pohtia, miten myös arki voisi olla palauttavaa.

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Tilastot ovat tärkeä tietolähde, mutta niiden tulkitseminen voi olla yllättävän haastavaa. Olemme luonnostamme tarinankertojia, ja tilastot haastavat meidän intuitiivisen ajattelumme. Tarjoan blogissani ohjeita tilastojen kriittiseen tarkasteluun ja esittelen esimerkkejä siitä, miten tarinankerronta voi hämärtää tilastojen objektiivista tarkastelua.

Suomi tarvitsee pidempiä työuria. Tässä on jo osittain onnistuttukin, kun vanhuuseläkkeen alaikärajaa on nostettu. Tällä hetkellä puolet konkareista jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Itse kuulun siihen toiseen puoleen eläkeiän ylittäneistä, jotka jatkavat työssä. Pakottavien tekijöiden rinnalle tarvitaan myös kannustimia jatkaa työssä mahdollisimman pitkään.

Puhelin soi. Ruudulla näkyy, että pomo soittaa. Mikä on ensimmäinen ajatuksesi – ilahdutko vai ahdistutko?

Alkoholi aiheuttaa edelleen suomalaisille työnantajille puolen miljardin euron kustannukset vuosittain. Alentuneeseen tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin uppoavalle rahalle olisi takuulla muutakin käyttöä.

Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.