Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.
Maailmanjärjestys ympärillä rakoilee, ja vastuullisuutta haastetaan monesta suunnasta. Keskustelut niin kahvipöydissä kuin tiedotusvälineissäkin pyörivät lähinnä kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Yhdysvaltojen presidentti kyseenalaistaa puheillaan ja teoillaan ihmisoikeuksia, ja yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ajavasta DEI-politiikastakin tuli melkeinpä yhdessä yössä kirosana. Euroopan unionissa ilmastoon ja ihmisiin liittyvää raportointivelvoitetta kevennettiin, kun vasta käyttöön otettu kestävyysraportointidirektiivi laimeni koskemaan vain suuryrityksiä.
On pakko kysyä: onko vastuullisuudella kaiken tämän keskellä enää mitään väliä?
Jos suomalaisilta yrityksiltä kysyy, vastaus on selvä. Ainakin jos ilmiötä katselee työkykyjohtamisen näkökulmasta. Yritykset ovat yhä valmiita panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin ja työkykyyn osana omaa sosiaalista vastuullisuuttaan. Tuoreessa Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksessamme sosiaalinen vastuullisuus nousi jopa tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi johtaa työkykyä. 48 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä koki, että maailmantalouden epävarmuus korostaa työkykyjohtamisen merkitystä entisestään.
Arvojen merkitys punnitaan epävarmuuden ajassa
Kyselyymme vastanneista yrityksistä 44 prosenttia näki sosiaalisen vastuullisuuden olevan osa yrityksen strategiaa. Luku voi tietysti olla hieman yläkanttiin, sillä omaa tekemistä katsoo helposti todellisuutta positiivisemmassa valossa. Mutta uskallan väittää, että vastuullisuus tunnistetaan jo paremmin liiketoiminnalle relevantiksi näkökulmaksi, eikä irralliseksi tempaukseksi.
Sinisilmäinen ei kuitenkaan kannata olla. Yrityksissä käydään varmasti tiukkojakin keskusteluja siitä, mihin resurssit tiukassa taloudellisessa tilanteessa kohdennetaan. Mutta juuri siinä piilee myös tämänhetkisen tilanteen mahdollisuus.
Vastuullisuutta on helppo kannattaa niin kauan kuin se on helppoa. Nyt eletään aikaa, jolloin todelliset teot erottuvat tyhjistä sloganeista. Yritys, joka pitää kiinni arvoistaan myös epävarmuuden hetkellä, rakentaa työnantajamainetta, jota ei voi ostaa. Ammattitaitoisten ja työhönsä sitoutuneiden työntekijöiden merkitys monelle liiketoiminnalle on kiistaton. Panostamalla ihmisiin yritys panostaa myös omaan tulevaisuuteensa.
Tulevaisuuden osaajat odottavat tekoja
Nuorten osaajien odotukset kirittävät yrityksiä yhä kohti vastuullisempaa tekemistä. Uransa alkuvaiheessa olevien korkeakoulutettujen odotuksista kertova YPAI 2025 -tutkimus (academicwork.fi) paljastaa, että yrityksen kulttuuri ja arvot sekä sukupuolten tasa-arvo, monimuotoisuus ja vastuullisuus ovat työnantajavalintaan vaikuttavien asioiden kymmenen kärjessä.
Monissa työyhteisöissä nuoret kysyvät varmasti välillä tuskastuttavankin tiukkoja kysymyksiä liittyen yrityksen toimintatapoihin ja hyvä niin! Eivätkä nuoret varmasti ole ainoita, jotka vaativat vastuullisuutta: ikään katsomatta ihmiset lähtökohtaisesti arvostavat työnantajansa suoraselkäisyyttä.
Sosiaalista vastuuta kannattaa johtaa
Nuorten osaajien houkuttelun lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan käyttöön myös kaikki muu mahdollinen osaava työvoima. Sitran alkuvuodesta julkaistussa megatrendiraportissa (sitra.fi) todetaan, että ilman maahanmuuttoa Suomessa olisi 450 000 työikäistä vähemmän. Samassa tilanteessa on kaikki muutkin EU-maat, joten kilpailu ulkomaisesta työvoimasta kiristyy.
Samalla olisi hullua heittää hukkaan sitä osaamista, mitä esimerkiksi täsmätyökykyisillä on tarjota. Täsmätyökyvyllä viittaan siihen, että kaikki ihmiset ovat kykeneväisiä johonkin työhön, kunhan työtehtävän vaatimukset ja työntekijän olemassa oleva työkyky sovitetaan yhteen. Työyhteisöjen moninaisuus ei siis yrityksissä ole vähenemässä, vaan tulevaisuudessa esimerkiksi ikäjohtamisen ja monimuotoisuuden johtamisen merkitys kasvaa.
Kaikesta hälystä huolimatta sosiaalista vastuuta kannattaa siis edelleen johtaa. Ja jos suomalaisia yrityksiä on uskominen, niin työkykyjohtaminen on siihen yksi hyvä keino muiden joukossa.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Ruostuuko kultainen nuoruus?
Nuorten voinnista kannetaan juuri nyt paljon huolta, eikä syyttä. Nuorisobarometri on jo usean vuoden ajan kertonut nuorten tulevaisuudenuskon heikentymisestä, ja kouluterveyskyselyissä ja eri hoitorekistereissä on nähty masennus- ja ahdistuneisuusoireiden yleistymistä. Keskustelussa esiin nousevat usein maailmantilanteen epävarmuus, ilmastohuoli ja sosiaalisen median paineet. Ne ovat kaikki todellisia ilmiöitä, jotka koskettavat monia nuoria.
Miksi työkykydata kuuluu johtoryhmän pöydälle?
Olen työurani aikana ollut mukana kehittämässä toimintamalleja useissa tilanteissa, joissa muutostarve on ollut suuri. Tavoitteena on ollut tehokkuuden, tuloksellisuuden ja asiakaskokemuksen parantaminen. Yhteinen nimittäjä näille uudistuksille on ollut digitalisaatio – eli tapa yhdistää liiketoiminta, prosessit ja teknologia uudella tavalla.
Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.