Onko vastuullisuudella enää väliä?
Vastuullisuustyötä haastetaan nyt monesta suunnasta, mutta sen tärkeys ei ole kadonnut mihinkään. Nyt onkin hyvä hetki erottautua muista ja osoittaa että vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta verkkosivuilla. Tutkimuksemme mukaan yritykset ovat yhä onneksi valmiita panostamaan työntekijöidensä työkykyyn osana sosiaalista vastuutaan.
Maailmanjärjestys ympärillä rakoilee, ja vastuullisuutta haastetaan monesta suunnasta. Keskustelut niin kahvipöydissä kuin tiedotusvälineissäkin pyörivät lähinnä kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Yhdysvaltojen presidentti kyseenalaistaa puheillaan ja teoillaan ihmisoikeuksia, ja yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ajavasta DEI-politiikastakin tuli melkeinpä yhdessä yössä kirosana. Euroopan unionissa ilmastoon ja ihmisiin liittyvää raportointivelvoitetta kevennettiin, kun vasta käyttöön otettu kestävyysraportointidirektiivi laimeni koskemaan vain suuryrityksiä.
On pakko kysyä: onko vastuullisuudella kaiken tämän keskellä enää mitään väliä?
Jos suomalaisilta yrityksiltä kysyy, vastaus on selvä. Ainakin jos ilmiötä katselee työkykyjohtamisen näkökulmasta. Yritykset ovat yhä valmiita panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin ja työkykyyn osana omaa sosiaalista vastuullisuuttaan. Tuoreessa Työkykyjohtamisen tila 2026 -tutkimuksessamme sosiaalinen vastuullisuus nousi jopa tärkeimmäksi yksittäiseksi syyksi johtaa työkykyä. 48 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä koki, että maailmantalouden epävarmuus korostaa työkykyjohtamisen merkitystä entisestään.
Arvojen merkitys punnitaan epävarmuuden ajassa
Kyselyymme vastanneista yrityksistä 44 prosenttia näki sosiaalisen vastuullisuuden olevan osa yrityksen strategiaa. Luku voi tietysti olla hieman yläkanttiin, sillä omaa tekemistä katsoo helposti todellisuutta positiivisemmassa valossa. Mutta uskallan väittää, että vastuullisuus tunnistetaan jo paremmin liiketoiminnalle relevantiksi näkökulmaksi, eikä irralliseksi tempaukseksi.
Sinisilmäinen ei kuitenkaan kannata olla. Yrityksissä käydään varmasti tiukkojakin keskusteluja siitä, mihin resurssit tiukassa taloudellisessa tilanteessa kohdennetaan. Mutta juuri siinä piilee myös tämänhetkisen tilanteen mahdollisuus.
Vastuullisuutta on helppo kannattaa niin kauan kuin se on helppoa. Nyt eletään aikaa, jolloin todelliset teot erottuvat tyhjistä sloganeista. Yritys, joka pitää kiinni arvoistaan myös epävarmuuden hetkellä, rakentaa työnantajamainetta, jota ei voi ostaa. Ammattitaitoisten ja työhönsä sitoutuneiden työntekijöiden merkitys monelle liiketoiminnalle on kiistaton. Panostamalla ihmisiin yritys panostaa myös omaan tulevaisuuteensa.
Tulevaisuuden osaajat odottavat tekoja
Nuorten osaajien odotukset kirittävät yrityksiä yhä kohti vastuullisempaa tekemistä. Uransa alkuvaiheessa olevien korkeakoulutettujen odotuksista kertova YPAI 2025 -tutkimus (academicwork.fi) paljastaa, että yrityksen kulttuuri ja arvot sekä sukupuolten tasa-arvo, monimuotoisuus ja vastuullisuus ovat työnantajavalintaan vaikuttavien asioiden kymmenen kärjessä.
Monissa työyhteisöissä nuoret kysyvät varmasti välillä tuskastuttavankin tiukkoja kysymyksiä liittyen yrityksen toimintatapoihin ja hyvä niin! Eivätkä nuoret varmasti ole ainoita, jotka vaativat vastuullisuutta: ikään katsomatta ihmiset lähtökohtaisesti arvostavat työnantajansa suoraselkäisyyttä.
Sosiaalista vastuuta kannattaa johtaa
Nuorten osaajien houkuttelun lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan käyttöön myös kaikki muu mahdollinen osaava työvoima. Sitran alkuvuodesta julkaistussa megatrendiraportissa (sitra.fi) todetaan, että ilman maahanmuuttoa Suomessa olisi 450 000 työikäistä vähemmän. Samassa tilanteessa on kaikki muutkin EU-maat, joten kilpailu ulkomaisesta työvoimasta kiristyy.
Samalla olisi hullua heittää hukkaan sitä osaamista, mitä esimerkiksi täsmätyökykyisillä on tarjota. Täsmätyökyvyllä viittaan siihen, että kaikki ihmiset ovat kykeneväisiä johonkin työhön, kunhan työtehtävän vaatimukset ja työntekijän olemassa oleva työkyky sovitetaan yhteen. Työyhteisöjen moninaisuus ei siis yrityksissä ole vähenemässä, vaan tulevaisuudessa esimerkiksi ikäjohtamisen ja monimuotoisuuden johtamisen merkitys kasvaa.
Kaikesta hälystä huolimatta sosiaalista vastuuta kannattaa siis edelleen johtaa. Ja jos suomalaisia yrityksiä on uskominen, niin työkykyjohtaminen on siihen yksi hyvä keino muiden joukossa.
Lue lisää
-
Riku Koivusalo 28.5.2026 klo 18.44
Vastuullisuus ja ihmisoikeudet ovat kannatettavia asioita itsessään, mutta ongelmia syntyy, kun niitä edistetään yhdistettynä vasemmistolaiseen politiikkaan tai woke-ideologiaan (joista yleensä on kyse, kun edistetään DEI:tä). Mutta jos lakisääteistä tehtävää hoitava työeläkeyhtiö saa edistää jotain tiettyä ideologiaa, asian kommentointi sallittaneen myös sellaiselta yrittäjältä, joka tuo kyseiseen yhtiöön rahaa. Tällaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa pyytäisin huomioimaan kolme asiaa. Ensinnäkin, eikö Ilmarisen pitäisi edustaa vakuutettujaan? Rohkenen arvioida, että merkittävä osa Ilmarisen Yel-vakuutetuista edustaa jotain muuta maailmankatsomusta tai ideologiaa kuin vasemmistolaista wokea. Mutta koska erilaisuus on rikkaus, varmasti DEI:n (“diversity, equity, inclusion”) kannattajatkin iloitsevat siitä, että osa yrittäjistä on muslimeja, kristittyjä, juutalaisia, tai muuten vaan arvokonservatiiveja, ja jotka ajattelevat eri tavalla kuin liberaalit mm. siitä, montako sukupuolta on olemassa? Toiseksi, woken viitekehys on todellisuuden vastainen. Esimerkiksi sukupuolen käsitteen irrottaminen biologisesta todellisuudesta ja muuttaminen ajatusmalliksi on johtanut siihen, että sukupuoli ei muka enää ole mielenulkoinen fakta. Tämä sotii vahvasti arkijärkeä ja biologisia tosiasioita vastaan. Biologian maailma on binäärinen — sukupuolia on kaksi. Ideologia, joka ei vastaa havaittua todellisuutta ei ole hyvä ideologia. Kolmanneksi, nykyinen DEI perustuu wokeen ja intersektionaalisuuteen, ja nämä teoriat lopulta pohjautuvat marxilaiseen, ateistiseen ja materialistiseen maailmankuvaan. Ironista kyllä, tällainen maailmankuva ei kykene antamaan kenellekään ihmisoikeuksia. Oikeus on aineetonta. Jos kaikki on vain materiaa, mistä tulevat ihmisoikeudet? Ihmisoikeusliike on alun perin rakentunut kristillisen maailmankuvan perustalle, koska siinä Jumala on luonut ihmisen arvokkaaksi ja antaa samalla oikeudenmukaisuuden standardin ja vaatimukset. Kun tästä perustasta on luovuttu, ei ihmisoikeuksia voida perustella enää millään. Oikeuksia saa toki edelleen vaatia, mutta ateistin maailmassa ihmisillä on objektiivisesti yhtä vähän oikeuksia kuin kastemadoilla.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kesätyöntekijän ensimmäinen työpäivä – oletko vastassa turvallisena aikuisena?
Muistatko ensimmäisen kesätyösi ensimmäisen päivän? Saatoit olla innokas, mutta myös pelokas ja ihmeissäsi. Todennäköisesti sinua jännitti mahdottomasti. Se, miten asiat lähtivät lutviutumaan, riippui varmasti paljon siitä, miten sinut otettiin vastaan.
Oletko jäämässä eläkkeelle? Lue työterveyslääkärin vinkit
Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutosmuutos – paljon suurempi, kuin moni etukäteen osaa ajatella. Lue työterveyslääkärin käytännönläheiset vinkit, miten voit ennalta varautua uuteen elämänvaiheeseen.
Ajatustyössä tulokset tehdään yhdessä – ei yksin ongelmia ratkomalla
Ajatustyöhön on tarjolla paljon vinkkejä, joilla jokainen voi viilata omaa arkea: sulje ilmoitukset, priorisoi tehtäviä, lyhennä palavereita ja karsi viestintäkanavia. Entä jos parhaat ajatustyön parannukset eivät synnykään yksilön päätöksistä vaan yhteisestä kehittämisestä?