Osittain vai riittävän työkykyinen?

Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, ei työntekijän työkyky ole osittainen, vaan täysi – kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Osatyökykyisten työllistymisestä on kannettu huolta – syystäkin. Vaikka erilaisin työllistämistä helpottavin ratkaisuin on yritetty tukea sekä työnantajaa että osatyökykyistä työntekijää, on Suomessa edelleen noin 65 000 työkykyistä ja -haluista ihmistä osatyökykyisyyden ansassa. Näiden ihmisten potentiaalinen työpanoksen arvo on 1,3 miljardia euroa vuodessa. Kuin sattumalta hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite edellyttää juuri noin 65 000 uuden työntekijän työllistymistä.

Sanat luovat ja ylläpitävät asenteita

Myös asenteisiin on pyritty vaikuttamaan jopa termejä vaihtamalla. Nykyisin halutaan kiinnittää huomio jäljellä olevaan osatyökykyyn sen sijaan, että aikaisemmin puheella vajaakuntoisista korostettiin työkyvyn puutetta. Onko kuitenkin jouduttu ojasta allikkoon? Mitä ”osatyökykyisyys” kertoo työnantajalle työnhakijasta? Osa työkyvystä on jäljellä, mutta osa ei. Mitä työn tekemisen kannalta oleellista puuttuu, ja onko puute tilapäistä vai pysyvää? Kun työnantaja pohtii uuden työntekijän rekrytointia, ei osittainen suoriutuminen työssä houkuttele valitsemaan osatyökykyistä henkilöä.

Siksi tarvitsemme osatyökykyisen tilalle uuden käsitteen, joka kuvaa paremmin, mihin työntekijä toimintakyvyn rajoitteestaan huolimatta työssä pystyy. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta työkyky ei ole osittainen, vaan täysi. Kyse on siitä, että täsmäytetään työntekijän työkyky ja työtehtävän vaatimukset ja mahdollisuudet. Siksi parempi käsite on täsmätyökykyinen. Se muistuttaa, että kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. 

Työnantajan näkökulmasta työkyky on työntekijän mahdollisuutta selviytyä hänelle annetusta työstä. Täsmätyökykyinen kuvaa osuvammin ja kunnioittavammin työhaluista ihmistä, hänen osaamistaan ja mahdollisuuksiaan työntekijänä. Korvaamalla hatara osatyökykyinen-ilmaisu positiivisemmalla täsmätyökykyinen-ilmaisulla saadaan huomio kiinnitettyä oikeisiin asioihin ja löydettyä sopivaa työtä kaikille.

Täsmätyökyvyn merkitys korostuu tulevaisuudessa

Kiipulasäätiö on erikoistunut tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutukseen ja helpottamaan työelämään siirtymistään. Pohdin taannoin Kiipulasäätiössä kehitysjohtajana toimivan Petteri Oran kanssa työmarkkinoilla käynnissä olevaa murrosta. Uusia ammatteja ja työtehtäviä syntyy ja vanhoja katoaa. Myös työsuhteet muuttuvat jatkuvasti joustavammiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Tekoälyajan työ -raportissa (2018) esitetään, että tulevien 10 vuoden aikana jopa miljoona suomalaista tarvitsee täydennys- ja lisäkoulutusta muuttuvien työtehtäviensä hallintaan.

Miten täsmätyökyky liittyy tähän? Kyse on ihmisen ja työn suhteesta. Oikeassa tehtävässä ihminen on täysin työkykyinen omine puutteineen ja vahvuuksineen. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus on lähes joka kolmannella työssäkäyvistä, mutta heistä vain kolmanneksella sairaus haittaa työstä suoriutumista. Selkäkipuinen on muuttomiehenä väärässä paikassa, mutta toimistossa sähköpöydän äärellä täysin työkykyinen, jos osaaminen on kohdallaan. Salaisuus piilee työntekijöiden vahvuuksien huomioimisessa, tehtävien räätälöinnissä, täsmätyökyvyn esille saamisessa ja osaamisen hyödyntämisessä.

Täsmätyökyky ei riipu vain yksilöstä

Työkyvyn ongelmat ja sairauspoissaolot pysyvät poissa, kun tehtävät sopivat. Toisaalta muuttuvat tehtävät voivat laukaista työkyvyttömyyden. Petteri Ora kertoo, että työelämän jatkuvaan muutokseen reagoidaan muun muassa siten, että ammatillisessa koulutuksessa ammatti-identiteetin sijaan puhutaan jo osaamisidentiteetistä. Opiskelijat keräävät osaamista henkilökohtaisten kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaisesti. Työmarkkinoilla he työllistyvät täsmätöihin, mahdollisesti vielä lisäkouluttautumalla. Ammattiala on yksilön kohdalla käsitteenä jo liian laaja.

Täsmätyökyvyn käsitettä tarvitaan erityisesti kuntoutuksessa. Siinä missä ”osatyökykyisyys” antaa ymmärtää, että heistä on vain osittaista hyötyä työmarkkinoilla, täsmätyökyky-ajattelun mukaisesti jokaiselle voidaan löytää täysin hallittavissa oleva työtehtävä. Pelkkä yksilöiden kuntouttaminen ei enää riitä. Samaan aikaan tarvitaan myös työpaikoille käytäntöjä, kuntoutusta ja koulutusta, jotka sisältävät työtehtävien ja kykyjen täsmäyttämisen konkreettisen ajatuksen. Tähän haasteeseen vastaamisessa haluamme Ilmarisessa olla mukana.

Kari-Pekka Martimo
työterveyshuollon dosentti 
johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
Ilmarinen
@kp_martimo

Tutustu myös

• Työkykyä työtä muokkaamalla -webinaari 30.9. 
• Työkykyjohtaminen
• Ammatillinen kuntoutus