Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Useat tutkimukset ja haastattelut kertovat samaa: Moni nuori luottaa heikosti työeläkejärjestelmään ja epäilee, tarjoaako se riittävää turvaa tulevaisuudessa. Tämä on ymmärrettävää. Miten järjestelmään voisi luottaa, jos se tuntuu vieraalta eikä kosketa omaa elämää juuri nyt?
Eläke tuntuu nuorelle kaukaiselta
Monelle työikäiselle oma eläketurva tarkoitti pitkään lähinnä paperista eläkeotetta, joka joskus tuli postilla kotiin. Vuoden 2024 Eläkebarometrissä (etk.fi) yli puolet vastaajista on arvioinut tuntevansa eläkejärjestelmää heikosti tai melko heikosti. Eläke nähdään helposti tulevaisuuden asiana, jota ei tarvitse miettiä vielä pitkään aikaan.
Nuoren aikuisen arjessa huomio on ymmärrettävästi muualla: työpaikassa, opinnoissa, asumisessa, perheessä, toimeentulossa ja oman talouden hallinnassa. Eläketurvaa ei tarvitsekaan pohtia joka päivä. Silti sen perusta rakentuu jo ensimmäisissä kesätöissä, osa-aikatöissä ja uravalinnoissa.
Olemmeko tarjonneet eläketietoa väärästä suunnasta?
Siksi on aiheellista kysyä: olemmeko yrittäneet tuoda eläketietoa nuorille väärästä suunnasta?
Perinteisesti eläkeasioihin havahdutaan vasta, kun elämässä tapahtuu jokin muutos. Ihminen ikääntyy, sairastuu tai alkaa muuten pohtia tulevaa toimeentuloaan. Silloin hän hakeutuu työeläkeyhtiönsä verkkopalveluun ja saattaa yllättyä eläketurvansa tasosta. Nuorilla olisi vielä aikaa vaikuttaa tulevaan eläketurvaansa.
Nuorten elämässä tieto tarttuu parhaiten sieltä, missä muutkin arjen asiat hoidetaan. Siksi eläketurvankaan kanssa ei kannata jäädä odottamaan hetkeä, jolloin nuori itse osaa etsiä tietoa eläkkeestään erillisestä palvelusta. Olemme hiljattain todenneet jälleen, että asia on näin.
Pankkipalvelu toi eläketurvan lähemmäs nuoria
Asiakkaamme pääsevät nykyisin tarkastelemaan omaa eläkekertymäänsä helposti muun muassa S-Pankin S-mobiilin ja OP-mobiilin kautta. Eri ikäryhmät ovat löytäneet pankkikanavien kautta työeläkeotteelleen hyvin. Kävijäliikenteestä keräämämme tieto osoittaa, että jopa puolet alle 22-vuotiaista löytää eläkekertymänsä äärelle mobiilipankkipalvelun kautta. Alle 35-vuotiaista noin kolmannes saapuu mobiilipankkien kautta.
Nuoret kohtaavat aiheen siis luontevimmin osana omaa arkista raha-asiointiaan. Mitä lähemmäs eläkeikää tullaan, sitä todennäköisemmin eläketietoa puolestaan haetaan suoraan työeläkevakuuttajalta.
Luottamus rakentuu ymmärryksestä
Suomalainen työeläkejärjestelmä perustuu luottamukseen. Luottamus ei synny ilman ymmärrystä. On vaikea luottaa järjestelmään, jonka toimintaa ei tunne tai jonka merkitystä ei hahmota omassa elämässään.
Siksi eläketiedon tulisi näkyä nykyistä vahvemmin osana talousosaamista, työelämäopetusta ja nuorten arjen digitaalisia palveluja. Mitä aikaisemmin nuori ymmärtää työn, ansioiden ja eläketurvan yhteyden, sitä vahvempi pohja syntyy myös luottamukselle työeläkejärjestelmää kohtaan.
Hyvä uutinen on, että kehitys näyttää mahdolliselta. Kun eläketurva tuodaan lähemmäs nuoren arkea, kiinnostus herää. Kun tieto on helposti saatavilla, sitä myös hyödynnetään.
Ja kun ensimmäinen kosketus eläketurvaan syntyy jo nuorena, syntyy samalla jotakin paljon arvokkaampaa: ymmärrys omasta hyvästä huomisesta.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Mielenterveyspuhe on karannut käsistä
Mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeäleiman eli stigman purkaminen on ollut kiistaton menestystarina. Samalla psykiatrinen sanasto on kuitenkin levinnyt arkikieleen tavalla, joka uhkaa tehdä tavanomaisista elämän vastoinkäymisistä psykologisia kriisejä ja lääketieteellisiä ongelmia.
Tekoälymurroksessa tarvittava ihmiskeskeisyys ei tarkoita yksilökeskeisyyttä
Työelämän tekoälykeskustelu pyörii tällä hetkellä paljon yksittäisten työntekijöiden lyhytjänteisen tehokkuuden parantamisen ympärillä. Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia työkaluja, askartelemaan agentteja ja löytämään omaan työhön sopivia käyttötapoja. Tämä auttaa suoriutumaan yksittäisistä työtehtävistä aiempaa nopeammin, mutta voi tehdä työnteosta uusilla tavoilla kuormittavaa. Jos organisaatiotason suunta ja pelisäännöt eivät ole selkeitä, vaarana on työyhteisöjen hajautuminen löyhäksi verkoksi eri suuntiin ajelehtivia väsähtäneitä yksinpuurtajia.
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.