Työelämä

Yritysten tuotannosta, logistiikasta ja markkinoinnista tutut tiedolla johtamisen keinot otetaan tulevaisuudessa yhä useammin käyttöön myös työkykyjohtamisessa. Digitalisaatiossa on kuitenkin edelleen sokeita pisteitä, ja vastuulliselle työkyvyn tiedolla johtamiselle on tilausta.

Vuonna 1974 presidenttinä oli Kekkonen ja televisiossa kaksi kanavaa. Silloin aloitti myös työnsä Arja "Ansu" Pärnänen. Työvuosia on nyt kertynyt Ilmarisessa kunniakkaat 48 vuotta. Tämä on Ansun tarina työelämän muuttumisesta.

Koronapandemia, nousevat raaka-ainekustannukset ja työvoimapula – ei ole leipomoyrittäjällä helppoa. Silti Hakafood Oy:n toimitusjohtaja Marko Lehojärvi jaksaa yrittää yhdessä työntekijöidensä kanssa. Kiireisessä arjessa leipomoyrittäjä arvostaa myös vaivatonta ja ennustettavaa työeläkevakuuttajaa.

Suhteellisen nuoresta iästään huolimatta Sebastian Sorsa (38 v) on jo eläkeläinen - siis futiseläkeläinen. HJK:n ex-kapteeni ei ole jäänyt paikoilleen ihmettelemään, vaan on jalkapallouransa jälkeen hyppinyt toimialasta toiseen. Kuinka vaikeata ammattiurheilijan on aktiiviuran jälkeen etsiä uusi suunta työelämässä?

Työn tekemisen pitäisi olla yksinkertaisesti ihmiselle hyväksi eikä pahaksi. Mutta näinhän ei liian usein ole. Millä arkisilla keinoilla voimme vahvistaa mielenterveyttä työpaikoilla?

Miten rakentaa työelämää, jossa ihmiset jaksavat ja voivat hyvin – ei työstä huolimatta, vaan osaltaan sen ansiosta? Tähän kysymykseen haemme vastausta Tulevaisuuden laboratoriossa.

Taannoisten tutkimustulostemme mukaan yli kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Virallisissa tilastoissa eläkeläisten työnteko näyttäytyy kuitenkin vähäisenä, ja esimerkiksi eläkeläisten piilotyöttömyys on vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Mikä on totuus – ovatko eläkeläiset valmiita töihin vai eivät?

Törmään työssäni usein keskusteluun osaamisesta, asiantuntijuudesta ja näiden molempien kehittämisestä. Välillä innostumme myös puhumaan ”strategisista ydinosaamisista” sekä ”tulevaisuuden metataidoista”. Eikä ihme – osaaminen linkittyy mitä suuremmissa määrin yritysten kilpailukykyyn. Ja ihmisten työkykyyn, koska ilman hyvää työkykyä ei tehdä hyvää tulosta.

Eurojen lisääminen henkilöstön liikuntaseteleille on vaivaton valinta. Näiden eurojen kuluttaminen vapaa-ajan liikkumiseen onnistuu myös varsin helposti – ainakin heiltä, jotka ovat muutenkin motivoituneita liikkumaan. Tuoreimman Henkilöstöliikunnan barometrin mukaan kuitenkin useampi kuin joka kolmas jättää liikuntaedun käyttämättä.