Uravalmennus edistää työelämässä jatkamista, kun työkyvyttömyys uhkaa
Uravalmentaja auttaa, kun työnteko entisessä ammatissa ei henkilön terveydentilan vuoksi enää onnistu. Valmennuksen tavoitteena on löytää polku takaisin työelämään. Iloa uravalmentajan työssä tuottavat hetket, jolloin asiakas löytää motivaation muutokselle.
Kun alamme Ilmarisessa edistää urasuunnittelua ammatillisen kuntoutuksen asiakkaan kanssa, voimme tarpeen mukaan hankkia uravalmennuspalveluja uusien työtehtävien löytämisen tueksi.
Yhteistyö uravalmentajan kanssa lähtee liikkeelle alkuhaastattelusta. Tapaamisissa käydään läpi asiakkaan elämäntilannetta, toimeentuloa, koulutus- ja työtaustaa sekä senhetkistä terveydentilaa, työuravalmentaja Susanna Saranlinna Barona Työkykypalveluista kertoo.
– Asiakkaat tulevat meille usein ajatuksella, että ammatillinen kuntoutus on yhtä kuin uudelleenkouluttautuminen. Se voi toki olla sitä, mutta se ei automaattisesti ole näin. Tavoite on löytää lyhin mahdollinen reitti takaisin työelämään asiakkaan aikaisempaa osaamista ja kokemusta hyödyntäen, Saranlinna sanoo.
Terveydentila tai muu elämäntilanne voivat pitkittää valmennusta
Valmennus kestää toisinaan useita kuukausia, mikä saattaa tulla yllätyksenä sekä työntekijälle että työnantajalle. Se voi pitkittyä tavanomaisesta, mikäli valmennettavan terveydentila vaatii esimerkiksi leikkauksia tai kuntoutusjaksoja.
Ihmisen jaksamiseen ja toimintakykyyn voivat vaikuttaa myös muu elämäntilanne, kuten vaikea perhetilanne, tai asuinpaikasta johtuvat työllisyysnäkymät.
Myös valmennettavan omalla motivaatiolla on merkitystä.
– Joskus aloitamme tilanteesta, jossa henkilö sanoo, ettei mitään ole tehtävissä. Hänen ammatti-identiteettinsä on niin kiinnittynyt hänen omaan uraansa, joka on voinut kestää jopa vuosikymmeniä. Kun prosessin edetessä tälle ihmiselle löytyy sopiva vaihtoehto työelämässä jatkamiseksi, ne ovat valtavan antoisia hetkiä tässä työssä, Saranlinna sanoo.
Työnantaja voi tukea uravalmennuksessa
Saranlinnan mukaan avoin vuoropuhelu työntekijän ja työnantajan välillä edistää ammatillisen kuntoutuksen suunnittelun etenemistä.
– Työnantaja voi myös tukea prosessissa mahdollistamalla prosessin läpi käymisen rauhassa ja esimerkiksi työkokeilun jossain muualla.
Videolla Ilmarisen kuntoutusasiantuntija Annukka Kettunen haastattelee työuravalmentaja Susanna Saranlinnaa Barona Työkykypalveluista.
Lue lisää
Lisää aiheesta
Hyvä työympäristö alkaa kysymyksestä: Mitä me täällä teemme?
Toimistoa ei kannata suunnitella seinien väri, kahvikone tai näyttävä ensivaikutelma edellä. Ilmarisen työympäristöasiantuntija Heli Romppaisen mukaan hyvä työympäristö rakentuu ihmisistä ja työn tekemisen todellisista tarpeista. Hybridityön aikana toimistolta odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kohtaamiseen, keskittymiseen ja sujuvaan arkeen.
Työmatkapyöräily tuo liikunnan osaksi arkea
Ilmarisen henkilöstö osallistui jälleen Pyöräilykuntien verkosto ry:n järjestämään Kilometrikisaan. Toukokuun alusta syyskuun loppuun kestäneen kampanjan aikana ilmarislaiset pyöräilivät yhteensä yli 71 000 kilometriä ja keräsivät samalla myös potin hyväntekeväisyyteen.
Tekoälyaikana osaamista ja työkykyä rakennetaan yhdessä
Tekoäly muuttaa työtä nopeasti. Samalla se haastaa organisaatiot pohtimaan, miten henkilöstön osaaminen pysyy muutoksessa mukana ja miten työkykyä voidaan tukea uuden teknologian avulla.