Työelämä

Syksyn tulon huomaa paitsi viileistä aamuista ja pimenevistä illoista myös siitä, että eläkeikää lähestyvät asiakkaamme pohtivat, kannattaako eläkkeelle jäädä ennen vai jälkeen vuodenvaihteen. Ensimmäisiin vuodenvaihdetta koskeviin eläkekyselyihin vastasimme jo elokuun alkupäivinä – ja mieluustihan me näissä asioissa neuvomme.

Lupasin kirjoittaa blogin, siitä mitä ammatillinen kuntoutus on pähkinänkuoressa. Helppoa, ajattelin, sillä olenhan tehnyt tätä työtä vuosia. Mutta kun istuin koneen ääreen, sanat eivät löytäneet paikkaansa. Miten voisin tiivistää monipuolisen kuntoutuksen yhdeksi blogiksi?

Yrittäjyys on vapauden ja intohimon lähde monelle. Harva kuitenkaan pysähtyy miettimään, mitä tapahtuu, jos sairastuu, jää vanhempainvapaalle tai eläkkeelle.

Asutko ulkomailla ja olet työskennellyt joskus Suomessa? Tiesitkö, että kun aikanaan jäät eläkkeelle, ansaitsemasi eläke voidaan maksaa myös asuinmaahasi. Voit saada eläkkeesi ulkomaiselle pankkitilille ja muussakin valuutassa kuin euroina.

Tunnustan kaipaavani loman loppupuolella jo työkavereitani ja innostavaa työtäni. Työhön palaaminen voikin olla raikas tuulahdus, mutta arkeen törmääminen tuntuu kuitenkin haastavalta. On tärkeää löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, jotta arki sujuu jouhevasti.

Suomi on käännekohdassa. Syntyvyys on laskenut pysyvästi alhaiselle tasolle, väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan aiemmin ja työikäisten osuus kutistuu vuosi vuodelta. Tämä kehitys ei ole vain tilastollinen kuriositeetti – se on yhteiskuntamme kestävyyden kannalta perustavanlaatuinen haaste. Jos emme reagoi ajoissa, vaarana on, että hyvinvointivaltion rahoituspohja horjuu ja elintaso laskee.

Uusi työntekijä, kuten esimerkiksi ensimmäistä kesäänsä työssä viettävä nuori, pääsee parhaiten sisään työelämään, kun perehdytät hänet huolellisesti työtehtäviinsä. Yhtä lailla häntä kannattaa opastaa myös työelämää koskevissa perusasioissa.

Työelämässä koetuilla häpeällä voi olla vahingollisia seurauksia sekä työntekijälle itselleen että koko työyhteisölle. Toistuvat häpeän kokemukset voivat kaventaa työntekijöiden ammatillista toimijuutta eli kykyä osallistua, vaikuttaa ja kehittää itseään. Työhäpeän ja työkykyriskien välillä onkin olemassa yhteys.

Eläkkeelle siirtyminen on yksi työuran ja elämän merkittävistä siirroskohdista. Monella työpaikalla se tapahtuu kuitenkin ilman keskustelua, ilman vaihtoehtojen puntarointia, joskus jopa ilman hyvästejä. Miksi näin käy, ja mitä työnantajat voisivat tehdä toisin?