Eläkkeet

Kertynyt työeläke on monen suomalaisen suurin varallisuuserä. Siihen nähden se tunnetaan yllättävän huonosti. Me tiedämme kyllä aika tarkkaan, paljonko euroja meillä on pankkitilillä tai kuinka paljon osakesijoituksemme ovat tuottaneet, mutta moniko tietää, kuinka paljon eläkettä on karttunut?

Taannoisten tutkimustulostemme mukaan yli kaksi kolmesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä. Virallisissa tilastoissa eläkeläisten työnteko näyttäytyy kuitenkin vähäisenä, ja esimerkiksi eläkeläisten piilotyöttömyys on vain muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Mikä on totuus – ovatko eläkeläiset valmiita töihin vai eivät?

Saat eläkepäätöksen nopeammin, kun teet eläkehakemuksen sähköisesti. Voit siirtyä sähköiseen asiointiin helposti antamalla siihen suostumuksen verkossa. Kun hoidat kaikki eläkeasiasi OmaEläke-palvelussa, löydät niihin liittyvät päätökset sekä asiakirjat helposti ja turvallisesti aina ajantasaisina yhdestä paikasta. Verkkoasiointi säästää myös ympäristöä.

Lähestyvä vuodenvaihde on poikkeuksellinen eläkettä harkitseville ja eläkkeestään jo nauttiville. Korkean inflaation vuoksi ollaan tilanteessa, jossa työeläkkeiden indeksikorotukset ovat ennätyksellisen korkealla tasolla. Tämä vaikuttaa vuodenvaihteessa 2022–2023 siihen, onko kannattavampaa jäädä eläkkeelle joulu- vai tammikuussa.

Vuodenvaihde lähestyy ja työeläkkeensaajat jännittävät ensi vuoden eläkkeen määrän korotusta. Bruttoeläkkeet nousevat vuosittain, mutta aikaisempien vuosien korotuksista on saattanut jäädä niin sanotusti ‘tyhjä arpa’ -fiilis, sillä pienehköt korotukset eivät ole juurikaan eläkeläisen arkea mullistaneet. Varsinkaan silloin, jos oma veroprosentti on samalla noussut ja haukannut korotuksesta hillosilmän. Tänä vuonna asiat ovat inflaation laukatessa toisin, mikä vaikuttaa myös eläkkeelle jäämisen ajankohdan arviointiin.

Oletko huomannut, että Ilmarisen OmaEläke-palvelussa voit hoitaa ja tarkistaa eläkeasioitasi kätevästi koska tahansa sinulle sopii?

Hyvinvoiva ikääntyvä väestö on kaikkien etu. Nykyisessä vauraassa yhteiskunnassamme hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät suinkaan ole kadonneet, vaan muuttaneet muotoaan. Elämän merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemukset – tai niiden puute – ovat nousseet suurimmiksi ikääntyneen väestön hyvinvointia määrittäviksi tekijöiksi. Hyvinvointia kuitenkin edelleen tarkastellaan enimmäkseen terveyden ja taloudellisen toimeentulon näkökulmista, jolloin itse koettu elämänlaatu jää ulkoapäin määriteltyjen tavoitteiden (syö terveellisesti, liiku riittävästi!) varjoon. Hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yksilön kokemukselle elämästä elämisen arvoisena – merkityksellistä elämää ei saavuteta pelkästään terveyssuosituksia noudattaen.

Pitkän työuran jäädessä taakse ihminen kohtaa useita muutoksia. Vanhuuseläkkeelle jääminen on monelle tapahtuma, jota on odotettu hartaasti. Osalle tilanne voi kuitenkin aiheuttaa myös kielteisiä tunteita, jopa pelkoa. Olipa tunnereaktio mikä tahansa, eläkeaikaan kannattaa valmistautua.

Eläkeläisten työelämään osallistumisen teemasta keskustellaan heinäkuussa SuomiAreenalla Porissa. Tervetuloa kuulolle paneelikeskusteluun Etelärannan Rantalavalle 14.7. paikan päälle tai etänä.