Pidä huolta varallisuudestasi – Omasta eläketurvasta kannattaa nyt kiinnostua!
Kertynyt työeläke on monen suomalaisen suurin varallisuuserä. Siihen nähden se tunnetaan yllättävän huonosti. Me tiedämme kyllä aika tarkkaan, paljonko euroja meillä on pankkitilillä tai kuinka paljon osakesijoituksemme ovat tuottaneet, mutta moniko tietää, kuinka paljon eläkettä on karttunut?
Telan julkaiseman tuoreen tutkimuksen (tela.fi) mukaan nykyisen työeläkejärjestelmän perusperiaatteilla on vahva kansan tuki: noin 80 prosenttia suomalaisista kannattaa ansioihin perustuvaa työeläkettä ja pakollista työeläkevakuutusta. Saman tutkimuksen mukaan eläketurvan tuntemuksessa on kuitenkin puutteita: vain puolet suomalaisista tiesi, että eläkevakuutus kattaa myös työkyvyttömyyseläkkeen, ja vieläkin harvempi oli tietoinen perhe-eläkkeistä tai ammatillisesta kuntoutuksesta. Tässä meillä työeläkeyhtiöillä ja muilla alan toimijoilla on peiliin katsomisen paikka: olemmeko osanneet eläketurvasta riittävän hyvin kertoa?
Tyypillisesti omasta eläkkeestä kiinnostutaan vasta, kun vanhuuseläkeikä lähenee. Työeläkettä kuitenkin kertyy jokaisesta ansaitusta eurosta, ja siihen vaikuttavat koko työuran aikana tehdyt valinnat. Työeläke voi tulla ajankohtaiseksi jo paljon ennen omaa eläkeikää, se kun antaa turvaa myös työkyvyttömyyden ja perheen huoltajan kuoleman varalta.
Ilmarisen asiakkaana näet tiedot tähän asti kertyneestä eläkkeestä helposti OmaEläke-palvelustamme. Samassa palvelussa voit tehdä ennusteita ja laskelmia siitä, miltä tuleva eläkkeesi näyttää, kun jatkat työtä eläkeikään saakka tai sen yli.
Eläkkeisiin tulossa iso korotus vuodenvaihteessa
Toisin kuin pankkitalletukset tai sijoitukset, tuleva eläke on Suomessa automaattisesti suojattu inflaatiolta. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että eläkkeelle siirtymishetkellä työuran aikana kertynyt eläke tarkistetaan sen hetkiseen hintatasoon palkkakertoimella, jossa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia. Maksussa olevia eläkkeitä taas korotetaan vuosittain eläkeindeksillä, jossa hintojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia.
Jos oma eläkeikä on jo lähellä, kannattaa eläketurvasta olla nyt erityisen kiinnostunut. Korkean inflaation johdosta eläkkeet nousevat vuoden 2023 alusta ennätyksellisen paljon, tämänhetkisen arvion mukaan noin 6,5 prosenttia. Indeksikorotuksesta hyötyy, jos eläke on alkanut tämän vuoden puolella, viimeistään joulukuun alussa. Mikäli suunnittelee eläkkeelle jäämistä vuodenvaihteen tienoilla, tämä kannattaa ottaa huomioon. Lue lisää artikkelistamme Eläkkeelle ennen vai jälkeen vuodenvaihteen?
Indeksikorotuksen saa myös osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen, jonka hakeminen tuli mahdolliseksi vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Osittaista vanhuuseläkettä voi nostaa 61 vuotta täyttänyt, joko 50 tai 25 prosenttia kertyneen eläkkeen määrästä. Jos nostaa osittaista vanhuuseläkettä ennen alinta eläkeikää, tehdään eläkkeeseen varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia varhennettua kuukautta kohti. Varhennusvähennys pienentää lopullisen eläkkeen määrää. Jos taas jatkaa työntekoa, vaikka kevennettynä, tavoite-eläkeiän yli, ansaitsee samalla lykkäyskorotusta, joka on vastaavasti 0,4 prosenttia kuukautta kohti. Näin varhennusvähennyksen voi halutessaan kompensoida jatkamalla työuraa. Myös osittaisen vanhuuseläkkeen määrää kannattaa arvioida OmaEläke-palvelusta löytyvällä laskurilla.
Eläke on verotettavaa tuloa ja jos palkan lisäksi saa eläkettä, kannattaa etukäteen arvioida verotuksen vaikutusta käteen jäävään osuuteen. Veron määrää voi arvioida ennakkoon veroprosenttilaskurissa (vero.fi).
Osittaista vanhuuseläkettä voi nostaa työskentelyn rinnalla
Joillekin osittainen varhennettu vanhuuseläke voi tuoda mahdollisuuden keventää työntekoa työuran loppupuolella, mutta halutessaan työtä voi myös jatkaa täysipäiväisesti samalla kun nostaa eläkettä. Jos työskentely jatkuu normaalisti, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen hakemisesta ei edes tarvitse ilmoittaa työnantajalle, riittää kun tekee hakemuksen omaan eläkeyhtiöön.
Tapaan asiakkaitamme runsaasti ja samalla tulee keskusteltua myös eläkeasioista. Yllättävän moni eläkeikää lähestyvä ja 61 vuotta täyttänyt ei ole edes tietoinen mahdollisuudestaan nostaa osittaista vanhuuseläkettä ja jatkaa töissä samaan aikaan.
Usealle asiakkaalle olen todennut, että mikäli itse olisin jo täyttänyt 61 vuotta, niin todennäköisesti alkaisin joulukuussa nostamaan osittaista varhennettua vanhuuseläkettä ja jatkaisin työelämässä täysillä vanhuuseläkeikään ja kenties sen ylikin, sikäli kun terveyttä riittää. Kukaan meistä ei tiedä paljonko elinpäiviä on jäljellä ja kuinka pitkään ansaittua eläkettä ehtii nauttia. Toisaalta kannattaa myös miettiä, onko rahalle enemmän tarvetta nyt vai tulevaisuudessa ja millaista taloudellista turvaa vanhuuteen tarvitsee. Jokaisen kannattaa tutustua omaan eläketurvaan ja eri vaihtoehtoihin OmaEläke-palvelun laskureita hyödyntäen ja tehdä ratkaisut omaa taloutta ja vanhuudenturvaa ajatellen.
Suomalaisten keskimääräinen eläke oli viime vuonna 1784 euroa. Kun eläkkeellä ollaan keskimäärin reilut 20 vuotta, on eläkkeen arvo keskimäärin lähes puoli miljoonaa euroa. Oman eläketurvan tunteminen on osa oman talouden hallintaa, ja siitä kannattaa kiinnostua!
Jouko Pölönen
toimitusjohtaja, Ilmarinen
@JoukoPolonen (twitter.com)
Lisätietoja
- Ilmarisen asiakkaana näet tiedot tähän asti kertyneestä eläkkeestä OmaEläke-palvelusta.
-
Tapio Miettinen 11.10.2022 klo 12.35
Toivottavasti työeläkeyhtiöt yhdistyvät ja loppuu kilpailu lakisääteisistä maksuista. Ilmarisenkin Fivaa kiinnostava puuhastelu saadaan kuriin ja johdon bonuksille jokin katto.Vastaa kommenttiin
-
21:st century Man 11.10.2022 klo 13.55
Täällä on seurattu koko työura (42v) eläkekertymän kasvua ja tehty budjetit eläkevuosille jo ajat sitten. Mitä on kertynyt vuosien varrella ympärille on myös myyty kaikki turha pois hyvissä ajoin ennen täyttä työeläkettä. Ei tähän alkavaan loppusuoraan enää tarvi muuta kuin oman mamman ja sopivan kohtuu hintasen kämpän ni mielikuvitus tai oikeastaan sen puute on vain enää esteenä ylvääseen loppuelämään.Vastaa kommenttiin
-
Kalle Paloheimo/KP-Brokers 11.10.2022 klo 15.25
Toisaalta jos pitää korkona 1% on vuotuinen eläketulo korko noin 2 000 000,00 €:lle. Eläke on kuitenkin se mitä silloin tuotetaan kun on eläkkeellä ja mitä eläkerahalla saa. Eläkkeen nimen voi halutessaan mieltää vapaatyönpalkaksi, jolla saa ominpäin tehdä hyvää.Vastaa kommenttiin
-
teppo nieminen 11.10.2022 klo 17.38
Tärkeä huomio näissä ikäryhmissä on mielen ja kehon terveys = elämän laatu. Ajan kulku näkyy ja tuntuu... Elä hetkessä nyt.Vastaa kommenttiin
-
Leo Palola 13.10.2022 klo 16.31
Onko tuo indeksikorotus todella tulossa tuon suuruisena? Aiemminhan sitä on aina leikattu kun se olisi ollut isompi kuin palkankorotukset. Viimeksi 2015 kun korotus olisi ollut ruhtinaalliset 1,1% se leikattiin 0,4%:iin koska valtion ja kuntien talous ei olisi kestänyt niin isoa korotusta. No nythän se olisi 6-kertainen, valtion ja kuntien talous velkakierteessä sekä korot huimassa nousussa...Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.