Työkyky

Oletko huolissasi nuorten työelämätaidoista ja vastoinkäymisten sietokyvystä? Tuntuuko siltä, että työelämässä tarvittavia taitoja ja sinnikkyyttä ei opeteta kotona tai koulussa? Jokaisen sukupolven mielestä nuoriso on ollut pilalla, ja tämä vanha totuus tuntuu tälläkin hetkellä värittävän keskustelua nuorten työelämätaidoista.

Otsikon kaltainen reaktio syntyy harmillisen usein, kun esihenkilö sanoo ”Tavataan varhaisen tuen keskustelussa ja jutellaan tilanteestasi.”. Varhaisen tuen keskustelut eivät välttämättä ole entuudestaan tuttuja ja esihenkilön kutsu keskusteluun voi jännittää tai jopa pelottaa. Älä huoli: keskustelun tavoitteena on tukea sinua.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta ikään perustuva syrjintä on yhä merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä. Syrjintä ei koske ainoastaan pitkän työuran tehneitä yli 55-vuotiaita, vaan myös nuoria, jotka kamppailevat työmarkkinoille pääsyssä. Suomella ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle.

Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista tai työhön paluuta silloin, kun työkyky on heikentynyt eivätkä muut keinot riitä. Miten kuntoutushakemuksia arvioidaan? Mitkä asiat vaikuttavat päätökseen? Miksi osa hakemuksista hylätään? Kysyimme asiaa Ilmarisen kuntoutuspalvelupäälliköltä Mari Kyyhkyseltä.

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Tilastot ovat tärkeä tietolähde, mutta niiden tulkitseminen voi olla yllättävän haastavaa. Olemme luonnostamme tarinankertojia, ja tilastot haastavat meidän intuitiivisen ajattelumme. Tarjoan blogissani ohjeita tilastojen kriittiseen tarkasteluun ja esittelen esimerkkejä siitä, miten tarinankerronta voi hämärtää tilastojen objektiivista tarkastelua.

Viime vuonna julkaisimme lähes 50 blogia, jotka käsittelivät muun muassa eläkkeitä, eläkevakuuttamista, yrittämistä, työkykyjohtamista, kuntoutusta ja taloutta. Kokosimme oheen vuoden 2024 mielenkiintoisimpia julkaisuja kuukausittain

Suomi tarvitsee pidempiä työuria. Tässä on jo osittain onnistuttukin, kun vanhuuseläkkeen alaikärajaa on nostettu. Tällä hetkellä puolet konkareista jää eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Itse kuulun siihen toiseen puoleen eläkeiän ylittäneistä, jotka jatkavat työssä. Pakottavien tekijöiden rinnalle tarvitaan myös kannustimia jatkaa työssä mahdollisimman pitkään.

Puhelin soi. Ruudulla näkyy, että pomo soittaa. Mikä on ensimmäinen ajatuksesi – ilahdutko vai ahdistutko?