Parantaako tekoäly tuottavuutta ja työkykyä – vai lisääkö se työkuormitusta?

Tekoälyn on luvattu mullistavan työn, tuottavuuden ja jopa koko yhteiskunnan, mutta millä hinnalla? Mitä vaikutuksia tekoälyllä on jo tällä hetkellä arjen tekemiseen ja työkykyyn?

ChatGPT julkaistiin juuri samoihin aikoihin, kun aloitin data-analyytikon työt. Ajoitus ei olisi voinut olla parempi. Minulla oli kokemusta juuri sen verran, että minut uskallettiin päästää pienen firman sisällä kokeilemaan uutta tehtävää. Vain vuoden kuluttua tuottavuuteni oli tasolla, johon aiemmin olisi vaadittu vuosien työkokemus – kiitos moderneille tekoälytyökaluille kuten ChatGPT:lle, Claudelle ja Cursorille.

Pitkään ajattelin, että samanlainen tuottavuusloikka on alalla kuin alalla vain ajan kysymys. Vasta nyt Ilmarisella psykologiharjoittelijana perehdyin aiheeseen syvemmin ja muodostin monipuolisemman kuvan.

Tekoäly ei ole vielä nostanut tuottavuutta jyrkkään kasvuun

Vaikka tekoälystä on puhuttu paljon, sen vaikutukset eivät ole vielä lunastaneet odotuksia yhteiskunnan tasolla. Tutkimuksissa on löydetty hyötyjä, mutta esimerkiksi laajassa tanskalaisessa kyselyssä (nber.org) vaikutukset työmarkkinoilla ovat jääneet vaatimattomiksi.

Ristiriidan taustalla vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät:

• Kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuvat ovat usein innokkaita tekoälyn käyttäjiä.
• Hyödyt näkyvät aloilla, joilla tekoälyä on helppo soveltaa (esim. ohjelmistokehitys, asiakaspalvelu).
• Tekoäly tuo myös uusia tehtäviä, eikä sen käyttö ole vielä täysin integroitunut arkeen.

Taloustieteilijä Robert Solow totesi jo 80-luvulla, että tietokoneiden aikakausi näkyy kaikkialla paitsi tuottavuustilastoissa. Sama pätee nyt tekoälyyn. Kukaan tuskin kiistää, etteikö tekoälyllä voisi olla merkittäviäkin tuottavuusvaikutuksia pidemmällä aikavälillä, mutta ne eivät vain tapahdu yhdessä yössä.

Kuka työelämässä hyötyy tekoälystä eniten?

On pelätty, että tekoäly lisää eroja työntekijöiden välillä: huippuosaajat tekevät useiden työt, ja muut jäävät sivuun. Tutkimus ei kuitenkaan tue tätä.

Empiiristen tutkimusten perusteella vähemmän kokeneet työntekijät hyötyivät itseasiassa eniten tekoälystä, kun taas kokeneempien työntekijöiden työn laatu saattoi jopa heiketä tietyissä tapauksissa (nber.org). Tekoäly voi siis tasoittaa pelikenttää työmarkkinoilla.

Helpottaako tekoäly työn kuormittavuutta?

Moni ajattelee, että tekoäly vähentää kuormitusta automatisoimalla rutiineja. Tutkimus tukee tätä osittain: esimerkiksi tekoälykirjurin käyttö vähensi lääkäreiden työuupumusta, kun he saivat keskittyä potilastyöhön.

Toisaalta tylsät tehtävät voivat tarjota hengähdystauon kognitiivisesta kuormasta. Jos tämä pitää paikkansa, tekoäly voi jopa lisätä kuormitusta. Upworkin kyselyssä (upwork.com) 77 prosenttia vastaajista koki tekoälyn lisänneen heidän työkuormaansa - usein siksi, että johdon odotukset olivat samanaikaisesti kasvaneet, kun työntekijöillä oli tekoäly käytössään.

Monet työntekijät kertoivat, ettei heillä ollut käsitystä, kuinka saavuttaa nämä uudet tavoitteet – edes tekoälyn avustuksella. Näyttäisi siis siltä, että tekoäly voi lisätä tai vähentää työn kuormitusta riippuen siitä, miten organisaatiot ja yksilöt päätyvät sitä käyttämään.

Mitä teemme tekoälyn vapauttamalla ajalla?

Uusien teknologioiden vaikutukset yliarvioidaan usein lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä. Sama pätee tekoälyyn. Esimerkiksi internet on muuttanut maailmaa radikaalisti muutaman vuosikymmenen aikana, vaikka it-kupla puhkesikin jo vuosituhannen vaihteessa.

Yritysten ei kannata nostaa tuottavuusvaatimuksia vain siksi, että tekoäly on otettu käyttöön. Sen sijaan kannattaa miettiä, miten tekoäly integroidaan järkevästi niille osa-alueille, joihin se sopii parhaiten.

Ja sitten mielestäni se olennaisin kysymys: mitä tehdä sillä ajalla, jonka tekoäly meille vapauttaa? Johtaako tekoälyn käyttö entistä intensiivisempiin työtehtäviin vai voisiko se mahdollistaa paremman tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä – parantaen samalla työkykyä?

Konsta Kallio-Mannila
psykologiharjoittelija, Ilmarinen