Vastuullisuus

Maailmanlaajuinen koronapandemia iski maaliskuussa osakemarkkinoihin voimalla. Ajaako kriisi vastuullisuuden yritysten liiketoiminnassa ja sijoittamisessa sivuraiteelle vai kaiken sijoittamisen keskiöön?

Koronan muututtua pandemiaksi useat ihmiset ovat lamaantuneet ja monet ovat selviytymismoodissa. Kaikki eivät toimi kriisissä näin ja oma työyhteisöni on tästä hyvä esimerkki. Eristäytyessämme omiin kotitoimistoihimme alkoi porukkamme heti suunnitella, miten voisimme olla yhteisöllisiä ja oppia toisiltamme. Nyt on aikaa, kun asiakastyöhön liittyvät päivittäiset tehtävät on siirretty syksyyn tai peruutettu kokonaan.

Koronavirusepidemian laajeneminen pandemiaksi on yllättänyt myös sijoitusmarkkinat ja talouden toimijat monella tavalla. Poikkeuksellinen tilanne pakottaa tarkastelemaan myös yhtiökokoussesongin käytäntöjä uudelleen.

Työstimme Ilmarisessa viime vuonna uusia sijoittamisen ilmastotavoitteita, vaikka vanhat tavoitteet olisivat olleet voimassa vuoden 2020 loppuun. Maailma on muuttunut 2015 määriteltyjen tavoitteiden jälkeen niin paljon, että päivitystarve oli ilmeinen: nyt tähtäimessä on hiilineutraali sijoitussalkku vuonna 2035.

Kiinteistöt ja rakentaminen tuottavat merkittävän osan Suomen kokonaispäästöistä ja jätteistä vuosittain. Kiinteistösijoittajilla suuri mahdollisuus ja vastuu kehittää kiertotaloutta ja pienentää hiilijalanjälkeä kansallisella tasolla.

Vuoden edetessä kohti loppua tulee miettineeksi, mitä kaikkea on tapahtunut kuluneen vuoden aikana ja mitä jäi tehtäväksi seuraavalle vuodelle. Näin teen myös Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen osalta. Vuosi 2019 oli ammatillisesti yksi antoisimmista ja yksi vaikeimmista vuosista koskaan.

Madridin ilmastokokous päättyi viikonloppuna laihoin tuloksin, vaikka ilmastotoimilla on kiire. Ilmastoriskit eivät kuitenkaan ole kadonneet sijoittajan horisontista, sanovat Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske ja vastuullisen sijoittamisen analyytikko Niina Arkko.

Suomalaisten pitäisi kiinnostua enemmän työeläkejärjestelmästään, koska järjestelmä ei ole itsestäänselvyys, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Maailman parhaisiin kuuluvan järjestelmän jatkuvuus voidaan turvata parhaiten, jos sen toiminta ymmärretään riittävän hyvin.