Työeläkemaksut vuonna 2017
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2017 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Vuonna 2017 perittävä maksu on keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta.
Vuoden 2017 työeläkemaksu perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen aiemmin tekemiin sopimuksiin vuosien 2016-2019 työeläkemaksuista sekä kilpailukykysopimukseen. Vuonna 2017 ns. tilapäisen maksunalennuksen poistuminen ja kilpailukykysopimuksen mukainen 0,2 prosenttiyksikön siirto työnantajan maksusta työntekijän maksuun kasvattavat vuoden 2017 työntekijän maksua 0,45 prosenttiyksikköä.
Työntekijän maksu vuonna 2017 on alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 6,15 prosenttia palkasta ja 53-62-vuotiailla 7,65 prosenttia palkasta. Eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti 53-62-vuotiaiden maksu on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin muilla työntekijöillä.
Työnantajan maksu on ensi vuonna keskimäärin 17,95 prosenttia palkoista.
YEL-maksu vuonna 2017 on alle 53-vuotiaille ja yli 62-vuotiaille 24,10 prosenttia (23,60 prosenttia vuonna 2016) ja 53-62-vuotiaille 25,60 prosenttia (25,10 prosenttia vuonna 2016).
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.
Ajankohtaista
Työeläkemaksut vuonna 2027
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat käsitelleet ehdotuksen vuoden 2027 yksityisalojen työeläkevakuutusmaksuksi. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.
Ilmarinen mukana Kansallisissa dialogeissa: Arvostammeko rohkeutta riittävästi?
Suomeen muuttaneet ovat tehneet ison ratkaisun, kun he ovat lähteneet tutusta ympäristöstä kauas kotoaan mahdollisesti aivan vieraaseen yhteiskuntaan. Se vaatii rohkeutta. Tätä rohkeutta kannattaisi käyttää koko Suomen menestyksen hyväksi.
Vetävätkö datakeskusinvestoinnit rakennusalan työllisyyden nousuun? Ilmarisen suhdanneindeksi ei vielä näytä käännettä
Työntekijämäärä väheni elokuussa Ilmarisen suhdanneindeksin yrityksissä 0,6 prosenttia vuodentakaisesta. Rakennusalan työntekijämäärä väheni peräti 1,8 prosenttia. Rakennusalan työllisyys supistui erityisesti Etelä-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa nähtiin hienoista kasvua.