Raportti: Suomen eläkejärjestelmä toimii hyvin, tulevaan rahoitushaasteeseen tulisi silti varautua
Tanskalainen professori Torben M. Andersen arvioi, että Suomen eläkejärjestelmä torjuu tehokkaasti köyhyyttä ja tuottaa eläkeläisille kohtuullista toimeentuloa. Eläketurvakeskuksen tilaaman raportin mukaan eläketurvaan on kuitenkin kehittymässä rahoitusongelma, johon on valmistauduttava joko eläkemaksuja korottamalla tai sopeutusmekanismeja vahvistamalla.
Suomen eläkejärjestelmä on vankka ja toimii hyvin, ja sen tulokset sijoittuvat hienosti kansainvälisessä vertailussa. Näin luonnehtii Suomen eläkejärjestelmää arvioinut tanskalainen professori Torben M. Andersen, jonka raportti Suomen eläkkeiden riittävyydestä ja kestävyydestä julkistettiin tänään.
Eläketurvakeskuksen tilaamassa raportissa Andersen nostaa Suomen järjestelmän vahvuuksiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna yhden luukun periaatteen, yksinkertaisen rakenteen, eläkeoikeuksien säilymisen sekä eläkkeiden riittävyyden.
Eläkejärjestelmiä arvioitaessa yksi tärkeimpiä perusteita on eläkeläisköyhyys. Professori Torben M. Andersenin mukaan Suomi on sekä eläkeläisköyhyydessä että korvaustasoissa samanvertainen tai jopa parempi kuin useimmat muut maat.
Miten vastata jatkossa rahoitushaasteisiin?
Torben Andersen arvioi raportissaan, että Suomen on jatkettava uudistuksiaan eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Uusimmat automaattiset sopeutusmekanismit, kuten elinaikakerroin ja lakisääteisten eläkeikärajojen tarkistukset, ovat jatkossakin keskeisessä roolissa eläkkeiden rahoituksen kestävyydelle. Nykymuodossaan ne eivät kuitenkaan riitä.
– Suomen eläkejärjestelmä pärjäsi katsastuksessa kokonaisuutena hyvin. Suomessa emme välttämättä osaa arvostaa, kuinka eläketurva järjestyy vakuutetulle yksinkertaisesti eikä muodosta työmarkkinoille liikkuvuusesteitä. Rahoitushaasteisiin vastaamisen tapa nousee arviosta keskeiseksi keskusteltavaksi kysymykseksi, sanoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.
Lue koko raportti Eläketurvakeskuksen sivuilta. (etk.fi)
Ajankohtaista
Vuoden vanhusteko 2026 on Orimattilan ikääntyneiden ohjaamo
Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto ovat palkinneet vuoden vanhusteon, joka tänä vuonna on Orimattilan kaupungin senioripalveluiden ikääntyneiden ohjaamo. Seniorikahvilan yhteyteen perustettu ohjaamo tuo matalan kynnyksen neuvonnan, asiantuntijat ja yhteisöllisyyden sinne, missä ikääntyvät ihmiset jo ovat.
Yhä useammalla alalla työskennellään yli alimman eläkeiän – ilmiö ei rajoitu asiantuntijatyöhön
Yhä useammalla alalla työskennellään yli alimman eläkeiän. Asiantuntijatehtävissä tämä on yleisintä, mutta työssä pidempään jatkavia löytyy myös fyysisesti kuormittavista ammateista, kuten siivous- ja sairaanhoitotyöstä. Tiedot selviävät Ilmarisen työuraindeksistä.
Kysely: Toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä kolmen vuoden ero
Lähes kuusi kymmenestä uskoo jäävänsä eläkkeelle myöhemmin kuin haluaisi. Toivotun ja arvioidun eläkeiän välillä on keskimäärin noin kolmen vuoden kuilu. Noin joka toinen epäilee työkykynsä kestämistä eläkeikään asti. Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon vastasi hieman yli 1 000 henkilöä.