Blogit ja artikkelit

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Yritykset reagoivat toimintaympäristön muutoksiin kehittämällä toimintaansa. Haastavinakin aikoina ne haluavat houkutella hyviä työntekijöitä ja pitää heistä myös kiinni. Miten voi kehittää työtä vastuullisesti samalla työntekijät huomioiden? Olisiko ergonomiasta ratkaisuksi?

Kielteiset uutiset herättävät huomiomme, päätyvät mediaan herkemmin ja saavat enemmän klikkejä. Tämänkin uhalla kirjoitan blogipostauksen, jossa käännän viimeaikojen uutisoituja tutkimustuloksia toisinpäin positiivisiksi. Katsotaan, ropiseeko lukukertoja.

Ennen kesätyötäni Ilmarisella käsitykseni suomalaisesta eläkejärjestelmästä oli aika klassinen. Silloin harvoin, kun olin miettinyt eläkettä, ajatukseni olivat suunnilleen tällaisia: eläkkeelle en pääse ikinä ja eläkettä minulle ei riitäkään. Jo nyt nykyisille suurien ikäluokkien eläkeläisille maksetaan eläkkeet tämän päivän työntekijöiden palkoista.

Globaali työvoiman liikkuvuus yli kansainvälisten rajojen on lisääntynyt. Pääasiallinen syy tähän on hybridi- ja etätyön räjähdysmäinen kasvu. Muutokset työnteon luonteessa haastavat perinteitä ja vaativat organisaatioilta uudenlaista osaamista muun muassa teknologiassa, lainsäädännössä, verotuksessa ja perheasioissa. Digitalisaation myötä monia työtehtäviä voi nykyisin hoitaa olinpaikasta riippumatta. Vielä vuosituhannen alussa ulkomaantyöllä tarkoitettiin lähinnä parin vuoden työkomennuksia ulkomailla.

Omakohtainen kokemukseni on, että kavereitten kanssa jutustelu eli henkilökohtainen suositus on varmin keino saada ihmiset pohtimaan hetkeksi omaa eläkekertymäänsä, eläkevuosiaan ja tutustumaan työeläkeotteeseensa.

”Maailma muuttuu Eskosein”, tätä hokemaa olemme saaneet kuulla aina silloin tällöin. Lausahdusta voisi pitää nykyään myös kiinteistö- ja rakennusalan mottona, kun vastuulliset toimintatavat ovat yleistyneet. Vastuullisesta rakennuttamisesta on tullut meille normaalia toimintaa, eikä vanhaan ole enää paluuta.

Ilmarinen on merkittävä omistaja. Kun julkisuuteen nousee eri yhtiöitä koskevia epäkohtia, keskustellaan usein myös omistajien vastuusta. Miksi omistaja ei tee mitään? Kyllä me teemme, ja vastuullisuus on olennainen tekijä sijoituspäätöksiä tehdessämme ja omistajana toimiessamme.

Suomalainen kiinteistömarkkina on elänyt turbulenssissa viimeiset vuodet. Pandemia karkotti työntekijät toimistoista, inflaation sekä korkojen kasvu hyydyttivät asuntomarkkinan ja rakentaminen väheni kysynnän hiipuessa. Suomessa rakentamisen alamäki on ollut euroalueen synkimpiä. Vihdoin kuitenkin näkyy valoa tunnelissa.