Blogit ja artikkelit

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?

Meiltä on viime aikoina kyselty, mitä hallituksen leikkauspuheet tarkoittavat. Lisäksi moni pohtii omalta kohdaltaan, pieneneekö oma eläke, pääseekö vielä osittaiselle vanhuuseläkkeelle tai tuleeko ensi vuonna indeksikorotusta. Kaikesta voi päätellä, että julkinen keskustelu on herättänyt huolta niin työelämässä yhä olevissa kuin eläkeläisissä.

Työuraa ei voi ainakaan koko matkalta painella maaliin asti täydellä vauhdilla ja itseään jatkuvasti ylittäen. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää, että sovitamme ja muokkaamme työtä elämäntilanteeseen sopivaksi. Sekä työssä olevasta että työelämään tulevasta työvoimasta täytyy pitää hyvää huolta. Miten voisimme entistä paremmin huomioida työn vaatimusten lisäksi työntekijöiden perustarpeet, elämäntilanteen ja terveydentilan?

Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.

Eläkkeelle siirtyminen on luonnollinen osa työuraa ja elämää. Silti eläkkeelle siirtymisen suunnitelmista ei jostain syystä juurikaan puhuta ennakkoon. Vallalla on myös käsitys, ettei esihenkilö saisi edes kysyä henkilön eläköitymissuunnitelmista, koska kyse on henkilökohtaisesta päätöksestä. Tämä ei pidä paikkaansa.

Suomen talous sakkaa pahasti ja pysyvästi, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö avatessaan valtiopäivät helmikuun alussa. Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua 16 vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut, Niinistö totesi. Ongelma on merkittävä. Tuottavuusloikka on välttämätöntä, ja se on mahdollista toteuttaa.

Modernien teknologioiden hyödyntäminen on myös vastuullista työeläketurvan hoitoa, jotta eläkevarojen käyttö ja niiden turvaaminen on tulevaisuudessakin kustannustehokasta ja läpinäkyvää.

Aiemmin suurten työnantajien maksuluokkaan ja sitä kautta työeläkemaksuun vaikuttivat vain pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet. Maksuluokkamallin uudistus toi mukaan yhtälöön myös pitkittyneet kuntoutustuet. Ennakoivan ja suunnitelmallisen työkykyjohtamisen merkitys korostuu entisestään. Muutos haastaa myös työterveysyhteistyötä.

Viime vuosi oli pääomamarkkinoilla monitahoinen. Keskeiset osakeindeksit nousivat hulppeasti esimerkiksi Yhdysvalloissa, kun taas Suomessa jäätiin loppuvuoden kiitolaukasta huolimatta hiukan pakkasen puolelle. Suomen pörssilistalla on monia hyviä yhtiöitä, mutta vaimeaa menoa selitti osaksi suomalaisten listayhtiöiden toimialajakauma. Sykliset yhtiöt eivät olleet muodissa. Myös tulosrintamalla suomalaisten yhtiöiden kyyti oli kylmää.