Blogit ja artikkelit

Printterin laulu. Klemmarit ja nitojat. Oma huone. Ei kännykkää, ei somea, ei pikaviestisovelluksia. Sellaista oli työelämä ennen, ja se kuulostaa ihanalta. Mielenterveyden häiriöt ovat vallanneet tilaa työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolotilastoista. Onko vika työelämässä? Ja olisiko meillä työntekijöillä opittavaa yrittäjiltä?

Työeläkkeitä tarkistetaan työeläkeindeksillä vuosittain. Viime vuodenvaihteessa maksussa olevia eläkkeitä korotettiin ennätyksellisellä 6,8 prosentin indeksikorotuksella. Suuren korotuksen innoittamana moni hakeutui eläkkeelle jo edellisen vuoden puolella, jotta sai korotuksen eläkkeeseen vuoden vaihtuessa. Mediassakin aiheesta kovasti kirjoiteltiin ja saattoi välittyä kuva, että lähes kannustettiin hakemaan eläkettä. Erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke nousi hittituotteeksi.

Mitä jos työturvallisuuteen suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin psyykkiseen kuormitukseen ja työkykyyn? Entä jos asenne olisi samanlainen?

Päätin pitkän harkinnan jälkeen vaihtaa alaa aikuisiällä. Hyppy uuteen jännitti, mutta en ole katunut päätöstäni kertaakaan. Uskon, että työkykyä voidaan edistää vaihtoehtoja luomalla, ei niitä karsimalla.

Suurimmassa osassa yrityksistä varhainen tuki ei toimi. Kyse ei ole siitä, ettemme jakaisi yhteisesti asian tärkeyttä: varhaisella tuella voimme ehkäistä työssä uupumista, töiden sujumattomuutta, sairauslomia, urajumeja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Näiden asioiden käsittely ei vain kuulu kovin kivoihin työtehtäviin, joten niitä vältellään. Lisäksi meille suomalaisille on ollut tyypillistä välittää muista ihmisistä siten, että olemme kohteliaasti katsoneet poispäin ja antaneet tilaa, kun toisella on ollut hankaluuksia tai ongelmia.

Ilmastokriisi, talouskriisi, politiikan kriisi, mielenterveyskriisi. Tuntuu, että tänä päivänä asian kuin asian täytyy muodostaa kriisi saadakseen huomiota ja näkyvyyttä. Keskustelun panokset kovenevat. Elämme monien kriittisten muutosten aikaa ja siksi on tärkeää valmistautua mahdollisiin haasteisiin ajoissa.

Tekoälyn sanotaan vievän työpaikat ja tekevän ihmiset tarpeettomiksi, mutta entä jos käykin päin vastoin? Tekoäly tarkoittaa hyviä uutisia Suomen kaltaiselle ikääntyvän väestön palveluyhteiskunnalle, jossa teollisuus on jo automatisoitu. Tekoäly auttaa työnantajia räätälöimään sopivan työn jokaiselle tekijälle.

Näinä viikkona sankat suomalaisjoukot kömpivät mökeiltään, veneistään ja muista lomapaikoistaan ihmisten ilmoille ja palaavat arkeen. Tuhansissa työpaikkojen kahvihuoneissa jaetaan lomakokemuksia ja seuraavaksi huokaistaan, että tuntuu kun ei olisi lomalla ollutkaan. Työpaikalla iskee päälle sama hyörinä ja stressi kuin ennen lomaa. Mikä pahinta, itsekin on taas ihan sama tyyppi. Olisiko meillä jotain opittavaa lomaminältämme?

Osakeyhtiö oli aikoinaan nerokas keksintö, joka mahdollisti pääoman keräämiseen laajalta pohjalta. Mutta jos osakeyhtiössä on paljon osakkaita, omistajien etujen valvonta mutkistuu. Omistajien valta näkyy selvimmin yhtiökokouksissa, joita järjestetään vuosittain. Yhtiökokous valitsee hallituksen, joka valvoo yrityksen toimintaa ja toimivaa johtoa sekä osallistuu yhtiön strategisten valintojen täsmentämiseen. Hallitus onkin parhaimmillaan hyvä tiimi, joka kannustaa yhtiön toimivaa johtoa vastuulliseen menestymiseen.