Joko yhtenäistettäisiin yrittäjien ja palkansaajien työeläkevakuutuksia?

Työurat muuttuvat monipuolisemmiksi. Työelämässä tapahtuu esimerkiksi siirtymiä ammattien välillä. Yhä useammat yhdistelevät myös palkkatyötä ja yrittäjyyttä eri muodoissaan. Pysyykö työeläkevakuuttaminen työelämän muutosten tahdissa?

Tuttavapiirissäni erityisesti nuoret liikkuvat erilaisten työsuhteiden ja yrittäjyyden välillä. He suhtautuvat yrittäjyyteen aikaisempaa positiivisemmin. Nuoret ovat valmiimpia vaihtamaan työtä, he hakevat monipuolista työuraa ja toivovat työn joustavuutta. Moni siirtyy työelämään lyhyiden työjaksojen kautta. Töiden ja opiskelupaikkojen perässä liikutaan rohkeammin, myös eri maiden välillä. Toisaalta osa nuorista ei pääse kiinnittymään kunnolla työelämään, eikä työ takaa aina riittävää toimeentuloa.

Kuka huolehtii pienimuotoisen työnteon tuomasta eläketurvasta?

Lakkokevään mediakeskusteluissa huomasi, että täysipäiväisen palkkatyön näkökulma korostuu edelleen työmuotoihin liittyvässä julkisessa keskustelussa. Entä vähemmän töitä tekevien nuorten ja itsensä työllistävien tarpeet? Kuka ajaa heidän etujaan? Eläketurvan kehittämisessä pitää huolehtia, ettei kasvava joukko pienimuotoista työtä tekevistä jää sosiaaliturvan perus- ja vähimmäisturvan varaan. Työtä tekevällä on Suomessa pienempi riski köyhyyteen kuin useimmassa EU-maassa. Pidetään asia jatkossakin niin.

Työn pirstaleisuus ja monimuotoisuus hämärtävät rajanvetoja

Yhä useamman työura tulee koostumaan erilaisista palasista, mikä vaikeuttaa rajanvetojen tulkintaa. Olenko esimerkiksi töissä, työtön, palkansaaja, yrittäjä, työkykyinen vai työkyvytön? Viranomaiset tulkitsevat palkkatyön ja yrittäjyyden välistä rajaa ja tunnusmerkkejä eri tavoin. Julkisuudessa huomiota on saanut digitaalisten alustojen kautta tehdyn työn asemaan liittyvät epäselvyydet. Siihen on valmisteltu sopu alustatyödirektiivillä EU-ministeritasolla, ja odotamme seuraavaksi EU-parlamentin hyväksyntää.

Huomaan välillä asiakkaan kanssa keskustellessani, etteivät palkkatyötä ja yrittäjyyttä rinnakkain tekevät kykene aina itsekään erottelemaan päätyötään.

Yrittäjäksi siirtyminen vaikuttaa elämään monella tasolla

Yrittäjäksi siirtyvän vapaus lisääntyy, mikä tarkoittaa palkkatyötä suurempaa itsenäisyyttä ja riippumattomuutta sekä niiden tuomaa vastuuta. Tyypillistä on alussa tulojen vaihtelut ja alkupääoman tarve. On hallittava laajasti yrittäjyyteen liittyvät eri tehtävät ja säädökset. Yrittäjyydessä tarvitaan aina riskinottokykyä, jota uusi yrittäjä pääsee opettelemaan.

Myös yrittäjäksi siirtyvän sosiaaliturva muuttuu monella tavoin. Yrittäjän on tärkeä selvittää, mikä sosiaaliturva hänen täytyy itse järjestää ja rahoittaa. On hyvä myös suunnitella, miten yrittäjä turvaa toimeentulonsa, jos yrittäjyys ei välttämättä heti elätä. Yrittäjä pystyy järjestämään itselleen pitkälti yhtä hyvän sosiaaliturvan kuin palkansaajalla. Moni kuitenkin edelleen alivakuuttaa itsensä oikeisiin tuloihinsa nähden ja ottaa sosiaaliturvassaan tietämättään tai harkiten riskejä.

Mitkä työeläkevakuutusten erot ovat enää perusteltuja?

Eläketurva alkaa kertyä palkansaajalla 17-vuotiaana ja yrittäjällä 18-vuotiaana. Työeläkettä karttuu työntekijällä ja yrittäjällä sama prosenttimäärä vuodessa (useimmiten 1,5 %). Eläke karttuu ja työeläkemaksut lasketaan kuitenkin yrittäjällä käsitteellisestä YEL-työtulosta ja palkansaajalla ansiotulosta. Työstä kertyy eläkettä, jos palkansaajalle maksetaan palkkaa vähintään noin 69 € kuukaudessa ja yrittäjän YEL-vakuutuksen työtulo on vähintään noin 9 010 € vuodessa.

Yrittäjän YEL-vakuutuksesta ja yritysten työntekijöiden TyEL-vakuutuksesta löytyy siis yhtäläisyyksiä ja eroja, joista yllä on mainittu muutamia. Ovatko kaikki erot enää perusteltuja tämän päivän työelämässä? Erojen yhtenäistämisen mahdollisuudet kannattaisi selvittää tällä tai viimeistään seuraavalla hallituskaudella, jotta työn eri muotoja kohdeltaisiin tasapuolisemmin.

Tukea palkkatyön ja yrittäjyyden välillä siirtymiseen

Työeläkkeen pitäisi kertyä samalla tavalla riippumatta siitä, onko työ tehty palkansaajana, yrittäjänä tai vaikka eläkkeen rinnalla. Yrittäjien ja palkansaajien työeläkevakuuttamisen yhtenäistäminen tukisi osaltaan siirtymistä palkkatyön ja yrittäjyyden välillä. Yrittäjyyteen liittyvät riskit olisivat edelleen osa yrittäjän arkipäivää. Toimeentulon riskit kuitenkin vähenisivät, jos eläketurva kattaisi myös pienimuotoisen yrittämisen. Jos YEL-maksut ovat linjassa yrittäjällä käytettävissä oleviin tuloihin ja niiden vaihteluun, helpottuisi myös yrittäjän kustannusten ennakointi ja kassanhallintaa.

Tiedämme koronapandemian ja heikon taloustilanteen vuosilta, että pien-, mikro- ja yksinyrittäjät tarvitsevat, käyttävät sekä arvostavat hyvää eläke- ja sosiaaliturvaa.