Korot laskevat – onko siitä talouden ihmelääkkeeksi?

Rahapolitiikan tekijöiden ja pääomamarkkinoiden asettamat korot ohjaavat taloutta monella tavalla. Rahan hinta on maailman tärkein hinta. Sen avulla hinnoitellaan yritysten kannattavuus, kotitalouksien kulutusvara – ja myös tulevaisuuden arvo.

Korot tuovat tulevaisuuden nykyhetkeen. Mitä korkeammat korot, sitä vähemmän tulevaisuudella on arvoa. Ja toisin päin: jos korkotaso on nolla, nykyhetki ja kaikki tulevat hetket ovat saman arvoisia. Tämä siis pätee pääomamarkkinoiden näkökulmasta, ei inhimillisestä tai yleisestä riskiarvionäkökulmasta.

Useimmiten ajatellaan, että epävarmuus lisääntyy, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen kurkotetaan. Saatavilla voi olla tarkka ennuste huomisen säästä, mutta tammikuun säätilasta tai seuraavan kesän helteistä ei tiedetä paljoakaan. Epävarmuuden lisääntyminen pätee moniin asioihin. Jos pääomamarkkinat hinnoittelevat tulevaisuuden eri tavalla kuin arkijärki, jokin saattaa olla pielessä.

Onko olemassa oikeaa korkotasoa?

Lähestytään korkoja toista kautta. Olisiko olemassa yleinen reaalinen tai nimellinen korkotaso, joka olisi oikea? Oikea siten, että tällainen korko tasapainottaisi markkinat ja hinnoittelisi tulevaisuuden ja sen tuottopotentiaalin oikein. Tämän koron vallitessa inflaatio olisi vakaa ja inflaatio-odotukset olisivat sopusoinnussa rahapolitiikan tekijöiden asettaman inflaatiotavoitteen kanssa. Lisäksi tuotannon määrä vastaisi sitä, mitä yhteiskunnan rattaat jaksaisivat jauhaa kitkatta.

Tällainen korko on olemassa, ja sitä kutsutaan usein neutraaliksi koroksi (reaalikoroksi). Ongelma on, että tätä korkoa ei voi suoraan havaita markkinoilla. Hyvä uutinen on puolestaan se, että neutraalia korkoa voidaan arvioida erilaisin menetelmin. Yhdysvalloissa neutraali korko, kun siihen lisätään markkinaodotukset inflaatiosta ja tarkastellaan nimellistä korkoa, on noin kolme prosenttia.

Kun katsotaan markkinoiden hinnoittelemaa pitkää valtion lainan nimelliskorkoa, se on noin 3,7 prosenttia. Tämän pika-analyysin perusteella voisi siis päätellä, että korot ovat Yhdysvalloissa liian korkealla tasolla. Samansuuntainen päättely soveltuu myös euroalueeseen, sillä meilläkin neutraalikorko on alhaisempi kuin markkinoilla noteerattu korko.

Keskuspankit ja pääomamarkkinat määrittelevät korkotasoa

Lyhyen juoksuajan (eli takaisinmaksuajan) ohjauskorot määrätään keskuspankeissa. Tämän päälle pääomamarkkinoiden näkymätön käsi tekee omat arvionsa pitkän juoksuajan koroista ja esimerkiksi yritysten toimintaedellystysten riskipitoisuudesta. Pääomamarkkinat ovat jo olleet pitkään sitä mieltä, että yleinen taloudellinen tilanne edellyttäisi korkotason laskua. Tämän voi todentaa katsomalla markkinoiden odotuksia lyhyiden korkojen kehityksestä lähitulevaisuudessa.

Tällä hetkellä markkinat odottavat, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed laskee korkoja noin 2,5 prosenttiyksiköllä vuoden aikajänteellä. Vastaava odotus Euroopan keskuspankille 1,5 prosenttiyksikköä. Euroalueen Yhdysvaltoja maltillisempaa odotusta selittää euroalueen ohjauskorkojen Yhdysvaltoja matalampi taso ja se, että Euroopan keskuspankki on kesän ja syksyn kuluessa jo ehtinyt laskea korkoja pariin otteeseen yhteensä puolella prosenttiyksiköllä.

Markkinat odottavat nopeampaa korkojen laskua

Markkinat siis odottavat korkojen laskua, mutta keskuspankit hidastelevat. Inflaatio on selvästi asettunut parin vuoden takaisista huippulukemista, ja markkinoiden hermostuneisuus Yhdysvaltain suhdannesyklin taittumisesta on selvästi lisääntynyt. Toisaalta pohjainflaatio, josta on poistettu erityisen vaihtelevia komponentteja kuten energian hinta, on edelleen koholla suhteessa keskuspankkien inflaatiotavoitteisiin euroalueella ja Yhdysvalloissa.

Näyttää siltä, että keskuspankit ajattelevat kuin lääkärit, jotka kannustavat antibioottikuurin syömiseen loppuun saakka, vaikka oireet olisivatkin jo kadonneet. Keskuspankkiiri halua kitkeä tavoitteen ylittävän inflaation huolella, vaikka siitä seuraisikin taantuma. Taantuma onkin yksi parhaita lääkkeitä inflaatiopaineiden kukistamiseksi. Mitä enemmän merkkejä taantumasta, sitä nopeammin korot laskevat. On epätodennäköistä, että korot kääntyisivät nousuun.

Suomen talous on pysyväisluonteisessa rakenteellisessa taantumassa, joten kotimaan osalta voisi jo todeta, että korkeiden korkojen kuuri on ollut riittävä. Elokuussa 2024 Suomen inflaatiovauhti oli 1,2 prosenttia, eli selvästi alle keskuspankkitavoitteen. Hyllyltä tulisi poimia uusia rohtoja, koska korkeat korot eivät meitä nyt auta.

Esko Torsti
pääomasijoitusjohtaja
Ilmarinen

Lue lisää

• Ilmarisen suhdanneindeksi: Työntekijämäärän lasku jatkui edelleen
• Lue lisää Ilmarisen sijoituksista