Enää ei voi toimia niin kuin ennen – kiertotalouden vauhti kasvaa
”Maailma muuttuu Eskosein”, tätä hokemaa olemme saaneet kuulla aina silloin tällöin. Lausahdusta voisi pitää nykyään myös kiinteistö- ja rakennusalan mottona, kun vastuulliset toimintatavat ovat yleistyneet. Vastuullisesta rakennuttamisesta on tullut meille normaalia toimintaa, eikä vanhaan ole enää paluuta.
Tuntuu siltä, että alallamme mitään muuta ei oikein olekaan kuin muutoksia ja vielä isoja sekä todella vaikuttavia sellaisia. Moni meistä on lukenut tai kuullut energiatehokkuudesta, vastuullisuudesta, kierrätyksestä, taksonomiasta, hiilijalan- ja kädenjäljestä, biodiversiteetistä jne…
Termejä tulee ovista ikkunoista, kun vielä vanhojakin sulatellaan ja mietitään: kuinka ne saataisiin sisäistettyä sekä integroitua eri toimintoihin. On hurjasti uutta opittavaa sekä paljon poisopittavaa. Tämä vaatii jokaiselta meistä halua, tahtoa ja etenkin ajatustavan muutosta.
Uskallan sanoa, että me edelläkävijät olemme myös aika intohimoista porukkaa. Teemme varmasti uraan uurtavaa työtä suuresti rakkaudesta lajiin, vai kuinka?
Vastuullisessa toiminnassa ei ole varaa odotella
Meillä Ilmarisessa on tartuttu toimeen, sillä vastuullisuudessa ei voi jäädä odottamaan sitä, että joku tekisi asiat puolestamme tai että aika hoitaisi velvollisuudet. Meidän on pystyttävä vastaamaan saamiimme pyyntöihin muun muassa raportoinnissa. Olenkin sanonut, että parhaita kirittäjiä ja kehittäjiä ovat meidän vaativat asiakkaamme ja yhteistyötahomme. Olemme kiitollisia teistä.
Julkaisimme 1.10.2024 luonnon monimuotoisuuden suunnitelman kotimaisille kiinteistösijoituksillemme. Suunnitelman johtotähtenä on, että luonnonvaroja ei ole hukattavaksi ja toimeen on ryhdyttävä – nyt heti. Meidän on varmistettava, että seuraavat sukupolvet pääsevät nauttimaan tästä ainutkertaisesta paikasta. Teimme tämän suunnitelman itse, ja varmistimme osaamisen jäämisen talon.
Hyödynsimme Rakennusalan biodiversiteettitiekarttaa (pdf) ja kuuntelimme tarkalla korvalla alan huippuja. Yhdessä näitä hommia tehdään, ja parhaat käytännöt tuodaan sitten oman toiminnan sisälle sekä näköiseksi. On tärkeää luoda sellaiset verkostot, josta saa apuja ja josta sitä myös meiltä pyydetään. Yhdessä olemme enemmän.
Kiertotaloudesta investointien kivijalka
Tällä hetkellä meillä on huikeita esimerkkejä kiertotalouden saralta. On isoja perusparannuksia tai vuokralaismuutoksia, joissa tarinan ytimessä on kierrätys. Tuomme projekteihimme myös kalusteita ja rakennustarvikkeita muista kohteistamme. Kiertotalous on tällä hetkellä usein se tarina, jota vaaditaan. Ja hetken päästä se on investointien kivijalka, jota ei tarvitse edes erikseen mainita.
On taivaan tosi, että meillä on nyt käsillä mieletön mahdollisuus ja tulevaisuus, jota ei kannata olla käyttämättä. Rohkenen sanoa, että omassa tiimissämme on pientä kisaa, kuka saa kierrätettyä innovatiivisemmin ja enemmän. Kierrätystä tehdään kuitenkin harkitusti ja asiakasta kuunnellen.
Miten tässä näin kävi? Arjessamme aika useat meistä kierrättävät niin vaatteita, huonekaluja kuin vaikka kodinkoneita. Olemme mukana useilla eri kierrätysalustoilla. Kun keskustelet nuorisomme kanssa, niin viesti on: ”emme halua tuhlata luonnonvaroja tai ostaa uutta.” Maailma muuttuu. Miksi tätä ajattelumaailmaa ei vietäisi meidän työpaikoillemme ja tilojen rakentamiseen? Emme voi enää toimia kuten ennen, vaan tästä kiertotaloudesta on tullut se uusi normaali.
Pysyykö lainsäädäntö mukana?
Jos saisi lopuksi pyytää jotain lisää, niin pyytäisin, että viranomaiset ja päättäjät pyrkisivät pysymään määräysten ja lainsäädännön kanssa menossa mukana. Euroopassa muun muassa Tanskassa ja Hollannissa olisi nopeita vinkkejä ja apuja. Tai voisinhan meitä edelläkävijöitä haastatella yhdessä niiden viranomaisten kanssa, jotka ovat meitäkin edesauttaneet tässä työssämme.
Toinen toivomukseni olisi, että saisimme tavaratorit/alustat alamme yhteiseen käyttöön. Me Ilmarisessa olemme lanseeranneet ReLocate -alustan, jonne olemme vieneet meidän hukka- ja purkutuotteemme. Osa tuotteistamme eivät edes ennätä alustalle, sillä kun ilmoitamme tuotteista, niin niille on jo löytynyt heti uusi sijoituspaikka. Kuka tai ketkä ottaisivat kopin yhteisestä alustasta?
Ei tämä kaikki ole auvoista, vaan kyllä tässä on joutunut useasti toimimaan matkasaarnaajana ja epätoivokin on vallannut mielen. Elastisen laulun sanoin ”Hanskat ei tipahda, periks ei anneta. Ne sanoo et pysty, et voi, ei kannata. Mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt…”
Nämä haasteet voitetaan yhdessä, vai kuinka?
Niina Nurminen
rakennuttajapäällikkö
Ilmarinen
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.