Artikkelit

Aleksanterinkatu 13 uudistui historiaa kunnioittaen ja kiertotaloutta hyödyntäen

Ilmarisen omistama, tunnetulla paikalla Helsingin keskustassa sijaitseva Aleksanterinkatu 13 -kiinteistö on uudistettu täysin. Yli 120-vuotiaan rakennuksen sisätilat remontoitiin historiaa vaalien ja kiertotaloutta kattavasti hyödyntäen.

Aikanaan Lundqvistin liiketalona tunnettu Aleksanterinkatu 13 -kiinteistö on valmistunut vuonna 1900. Selim A. Lindqvistin suunnittelema rakennus on kiinnostava paitsi keskeisen sijaintinsa myös arkkitehtuurinsa puolesta. Kuusikerroksinen kivirakennus suunniteltiin tavarataloksi suurine ikkunoineen. Vuonna 2022 alkaneessa peruskorjauksessa yli 120-vuotiaan rakennuksen sisätilat on nyt remontoitu ja muutettu liike-, toimisto-, ja kokoustiloiksi.

– Olemme merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa, ja omistamme monia perinteikkäitä arvokiinteistöjä Helsingin keskustassa. Haluamme pitää keskustan elinvoimaisena ja remontoimme kiinteistöjämme vastuullisesti vastamaan kiinteistömarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin, sanoo Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila

Kierrätystä ja elinkaariajattelua

Ilmarinen suosii kiinteistöissään elinkaariajattelua ja kiertotaloutta rakennuttamisessa, kiinteistöremonteissa ja myös kunnossapitotöissä. Ilmarinen sitoutuikin vuonna 2020 rakennusalan Green Deal -sopimukseen, jonka päätavoitteena on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä.

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä. Kiertotaloutta voidaan edistää rakennuksen koko elinkaaren aikana. Ilmarisella ja koko kiinteistöalalla on suuri mahdollisuus ja vastuu lisätä purkumateriaalin käyttöä osana kiertotaloutta.

–  Pyrimme hyödyntämään purettavia rakenteita sekä hukkamateriaaleja joko itse kohteessa tai muissa kiinteistöissämme. Aleksanterinkatu 13:sta remontissa kiertotaloutta hyödynnettiin laajemmin kuin missään Ilmarisen projektissa aiemmin, kertoo rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen.

Nurmisen mukaan Ilmarinen velvoitti ilmastotiekarttansa sekä EU:n kiinteistötaksonomian mukaisesti, että tässä kohteessa vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään. Ulkopuolinen asiantuntija yhdessä työmaavastaavien kanssa valvoi ja mittasi kierrätettävän materiaalin määrään säännöllisesti. Lopulta saavutettiin yli 80 prosentin taso kierrätyksessä. Valtaosa materiaalista uusiokäytettiin ja reilut kymmenen prosenttia päätyi energiantuotantoon.

Rakennuksen teräspalkkeja, valaisimia, savitiiliä, katto- ja kuparilevyjä sekä vanhan maisemahissin marmorilaattoja uusiokäytettiin korjaustöissä. Osan materiaaleista myytiin eteenpäin, ja esimerkiksi liukuportaan osia varastoitiin varaosiksi kadun toisella puolella sijaitsevan Kämp Gallerian liukuportaisiin.

– Teimme ilmastotiekarttaamme noudattaen kohteessa laajan purkukartoituksen. Kartoituksen yhteydessä laadimme selvityksen myytävistä materiaaleista ja siitä, mitä tuotteita voimme käyttää juuri Aleksanterinkatu 13:ssa ja mitä viedään muualle. Tahtotilana oli kierrättää niin paljon kuin suinkin mahdollista, sillä miksi viedä erinomaisia ja kohteessa uuden elämän saavaa tuotteita kaatopaikalle? Ennen purkutöiden aloitusta kohteen myytävistä tuotteista pidettiin kierrätyshuutokauppa. Hankimme myös itse pintamateriaaleja sekä kalusteita kierrätettyinä, kertoo Niina Nurminen.

Muutos historiaa kunnioittaen

Tärkeä osa remonttia oli kunnioittaa ja palauttaa arvorakennuksen alkuperäistä historiaa, joka oli aiemmissa remonteissa jäänyt piiloon. Isoimman muutoksen koki rakennuksen atriumpiha. Sisäpihan kattoa nostettiin ylemmäksi ja lasitettiin. Myös sisäpihan vanhat rakenteet, kuten liukuportaat, poistettiin. Seinille valittiin alkuperäistä värimaailmaa kunnioittava maali.

Rakennuksen Aleksanterisali-juhlatilaan saatiin hankittua arvostetun muotoilijan Yrjö Kukkapuron design-tuoleja Ilmarisen muista toimitiloista. Myös esimerkiksi vanhan hissikuilun marmoria uudelleenkäytetiin saunatiloissa.

Remontissa tehtiin yhteistyötä Kaupunginmuseon ja konservaattorien kanssa.

– Talo on rakennushistoriallisesti arvokas kohde, ja tämä projekti on ollut varsin mittava ja haastava.  Erilaisten yhteistyötahojen merkitys ollut suuri. Halusimme tehdä tästä meille perusparannuksen pilottikohteen, jossa painotettaisiin kattavasti kiertotaloutta, hiilijalanjälkeä ja elinkaariajattelua. Halusimme noudattaa tarkasti ilmastotiekarttamme toimenpiteitä ja tuoda mukaan oppeja, joita olemme saaneet maailmalta. Kohteissamme huomioimme myös mm. EU:n kiinteistöjä koskevan taksonomian, esteettömyyden ja erilaiset ympäristösertifioinnin vaatimukset. Vastuullisesta rakennuttamisesta on tullut meille normaalia toimintaa, eikä vanhaan ole enää paluuta, sanoo Niina Nurminen.

–  Emme syyllistä ketään ”vastuuttomuudesta”, mutta tarjoamme asiakkaillemme mahdollisimman vastuullisia, huolella mietittyjä ja samalla toimivia tilaratkaisuja. Tavoitteena oli saada aikaan houkutteleva ja monipuolinen kohde asiakkaillemme, mikä näyttäisi onnistuneen todella hyvin. Nyt kannattaa olla nopea, jos haluaa toimitilaa vielä Aleksilta löytää, vinkkaa vuokrauspäällikkö Ville Laurila

Lue lisää

Lisää aiheesta

Artikkelit 10.12.2024

Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä

Canon on Japanissa vuonna 1937 perustettu globaali teknologiayritys. Suomessa Canon on toiminut 1980-luvun alusta lähtien. Lähes yhtä kauan yhtiössä työskennellyt Harry Heinonen on pysynyt mukana alan kehityksessä jatkuvan koulutuksen avulla. Canonilla suunnitelmallinen työkykyjohtaminen tukeekin työssä jatkamista. Hyvä työ näkyy myös yrityksen maksuluokassa.

Canonilla arvostetaan konkareita – jatkuva oppiminen pitää työkykyä yllä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita