Työkykyjohtaminen auttaa työuran kaikissa vaiheissa
Pienenevien ikäluokkien Suomi tarvitsee enemmän, parempia ja pidempiä työuria. Keskustelu työurien pidentämisestä painottuu ymmärrettävästi niiden loppupäähän. Vaikuttamisen paikkoja löytyy kuitenkin myös alusta ja keskeltä.
Tässä kirjoituksessa esittelen periaatteita ja käytännön työkaluja, joilla työkykyä voi vahvistaa työuran eri vaiheissa.
Työkyky on muutakin kuin terveyttä
Työkyky mielletään usein terveydentilasta pääteltäväksi yksilön ominaisuudeksi, joka ihmisellä joko on tai ei. Harva meistä kuitenkaan on täydessä iskussa joka päivä, saati täysikuntoisenakaan samalla tavalla työkykyinen kaikkiin töihin. Esimerkiksi minulla entisen pesäpalloilijan olkapäävaivat häiritsisivät pidemmän päälle sähköasentajana työskentelyä. Psykologin tieto- ja ihmissuhdetyössä niiden tuottamaa haittaa on sen sijaan helpompi hallita.
Kun työkykyä arvioidaan ja vahvistetaan, on hyödyllistä lähteä liikkeelle työn tavoitteista, vaatimuksista ja mielekkyydestä. Näitä vasten kannattaa peilata paitsi yksilön toimintakykyä, myös osaamista ja motivaatiota. Terveyttäkin tarvitaan riittävästi, jotta osaaminen saadaan käyttöön. Täydellisen oireeton ei kuitenkaan tarvitse olla. Merkittävä osa työikäisten kokemista terveysvaivoista ei oikeastaan edes ole ”parannettavissa”. Kyse on ennemminkin erilaisista oireista ja kroonisista tiloista, jotka huomioiden on opeteltava elämään itsensä näköistä elämää. Etenkin näissä tapauksissa on huomattavasti helpompi muokata työtä kuin sen tekijää (Pitäisikö kehittää työtä vai työntekijää?).
Voimavarat ja elämäntilanteet huomioivaa johtamista – mitä se on käytännössä?
Työkyvyn hahmottaminen silkkaa terveyttä laajemmin auttaa vastaamaan paremmin työkykyhaasteisiin, joita työuralla voi tulla vastaan. Myös keinovalikoima laajenee. Terveyteen vaikuttaminen, varhaisen tuen mallit ja työterveysyhteistyö ovat tärkeitä. Niiden rinnalla myös motivaation ja osaamisen vahvistamisella sekä aktiivisella työn muokkauksella on paikkansa.
Mitä tällainen työuran vaiheen huomioiva työkyvyn tuki voi olla käytännössä? Se voi esimerkiksi työelämään kiinnittymisen elintärkeässä vaiheessa tarkoittaa nuoren kattavaa perehdyttämistä paitsi työtehtäviin, myös työelämätaitoihin.
Perheellistynyt ammattilainen saattaa huomata koko työelämäsuhteensa muuttuneen lapsen saannin myötä. Hän voi kaivata mentorin tukea tämän pohtimiseen – työajan ja -tehtävien joustojen rinnalle toki.
Samoista joustoista hyötyy myös vanhempiensa asioita työn rinnalla hoitava, itsekin konkarivaiheeseen edennyt työntekijä. Hän voi kaivata myös coachingia osaamisensa kehittämiseen ja urajumien ehkäisemiseen.
Eläkeikää lähestyvän tuki voi olla sitä, että työtä muokataan terveydentilalle sopivammaksi. Se voi olla yhteistä keskustelua siitä, miten työn voimavaratekijöitä voidaan vahvistaa – tai yhteistä pohdintaa mahdollisuuksista työskennellä vielä eläkeiän täytyttyä.
Yhtenäisten periaatteiden tapauskohtaista soveltamista
Kyse on lopulta varsin yksinkertaisista keinoista. Niiden soveltaminen työpaikan arjessa onnistuu todennäköisemmin, kun muistamme niiden olemassaolon ja tunnistamme käyttötarpeet. On myös tärkeää, että työyhteisön kulttuurissa keskitytään olemassa olevan työkyvyn hyödyntämiseen eikä puutteiden harmitteluun.
Mitä siis tarvitsemme? Ainakin aktiivista viestintää käytössä olevista vaihtoehdoista sekä lähijohtamista, jossa on tilaa ja aikaa työntekijän yksilöllisen tilanteen äärelle pysähtymiseen. Haitaksi ei ole sekään, että johto näyttää esimerkkiä siinä, miten se arvostaa työn ulkopuolista elämää.
Tule webinaariin kuulemaan käytännön kokemuksia
Näin esiteltynä työurajohtamisen kokonaisuus saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta. Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, että teema jää helposti muun arjen jalkoihin. Jos haluat kuulla, millaisilla käytännöillä työurajohtamista on edistetty työpaikkojen arjessa, tule kuulolle webinaariimme.
Juho Mertanen
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Miksi huolehtia omasta eläkkeestä - nostalgiamatka oman työeläkeotteen äärellä
Meidän kaikkien on syytä tarkkailla eläkekertymäämme, ettei eläkkeelle jäädessä tule ikävää yllätystä: tuleva eläke onkin ihan muuta kuin mitä mielikuvissasi odotit. Tartuin toimeen itsekin, ja se mitä luulin tylsäksi tehtäväksi, osoittautui sydäntä lämmittäväksi nostalgiamatkaksi omaan työhistoriaani.
Hyvästit taukohuoneelle - täältä tullaan eläke!
Kollegat ja kaverit kyselevät, miltä tuntuu lähteä eläkkeelle. Olen huomannut vastaavani jokaiselle eri tavalla, koska rehellinen vastaus on: en tiedä.
Meidän jokaisen työkyky on hiuskarvan varassa
Työkykymme on uhattuna, jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa – henkisesti tai fyysisesti. Työkyvyttömyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka voivat saada aikaan lumipalloefektin. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat lisätä kuormitusta. Erityisesti henkistä kuormittavuutta voi olla vaikea havaita. Jos kiskoilta putoaminen voi tapahtua kenelle vain, niin onko mahdollista päästä takaisin raiteille? Työn ja toimintaympäristön muutosten keskellä on hyvä muistaa tärkein eli ihminen. Voimmeko empatialla, positiivisella palautteella ja hyvällä käytöksellä auttaa kavereita työkykyisiksi?