Työkykyjohtaminen auttaa työuran kaikissa vaiheissa
Pienenevien ikäluokkien Suomi tarvitsee enemmän, parempia ja pidempiä työuria. Keskustelu työurien pidentämisestä painottuu ymmärrettävästi niiden loppupäähän. Vaikuttamisen paikkoja löytyy kuitenkin myös alusta ja keskeltä.
Tässä kirjoituksessa esittelen periaatteita ja käytännön työkaluja, joilla työkykyä voi vahvistaa työuran eri vaiheissa.
Työkyky on muutakin kuin terveyttä
Työkyky mielletään usein terveydentilasta pääteltäväksi yksilön ominaisuudeksi, joka ihmisellä joko on tai ei. Harva meistä kuitenkaan on täydessä iskussa joka päivä, saati täysikuntoisenakaan samalla tavalla työkykyinen kaikkiin töihin. Esimerkiksi minulla entisen pesäpalloilijan olkapäävaivat häiritsisivät pidemmän päälle sähköasentajana työskentelyä. Psykologin tieto- ja ihmissuhdetyössä niiden tuottamaa haittaa on sen sijaan helpompi hallita.
Kun työkykyä arvioidaan ja vahvistetaan, on hyödyllistä lähteä liikkeelle työn tavoitteista, vaatimuksista ja mielekkyydestä. Näitä vasten kannattaa peilata paitsi yksilön toimintakykyä, myös osaamista ja motivaatiota. Terveyttäkin tarvitaan riittävästi, jotta osaaminen saadaan käyttöön. Täydellisen oireeton ei kuitenkaan tarvitse olla. Merkittävä osa työikäisten kokemista terveysvaivoista ei oikeastaan edes ole ”parannettavissa”. Kyse on ennemminkin erilaisista oireista ja kroonisista tiloista, jotka huomioiden on opeteltava elämään itsensä näköistä elämää. Etenkin näissä tapauksissa on huomattavasti helpompi muokata työtä kuin sen tekijää (Pitäisikö kehittää työtä vai työntekijää?).
Voimavarat ja elämäntilanteet huomioivaa johtamista – mitä se on käytännössä?
Työkyvyn hahmottaminen silkkaa terveyttä laajemmin auttaa vastaamaan paremmin työkykyhaasteisiin, joita työuralla voi tulla vastaan. Myös keinovalikoima laajenee. Terveyteen vaikuttaminen, varhaisen tuen mallit ja työterveysyhteistyö ovat tärkeitä. Niiden rinnalla myös motivaation ja osaamisen vahvistamisella sekä aktiivisella työn muokkauksella on paikkansa.
Mitä tällainen työuran vaiheen huomioiva työkyvyn tuki voi olla käytännössä? Se voi esimerkiksi työelämään kiinnittymisen elintärkeässä vaiheessa tarkoittaa nuoren kattavaa perehdyttämistä paitsi työtehtäviin, myös työelämätaitoihin.
Perheellistynyt ammattilainen saattaa huomata koko työelämäsuhteensa muuttuneen lapsen saannin myötä. Hän voi kaivata mentorin tukea tämän pohtimiseen – työajan ja -tehtävien joustojen rinnalle toki.
Samoista joustoista hyötyy myös vanhempiensa asioita työn rinnalla hoitava, itsekin konkarivaiheeseen edennyt työntekijä. Hän voi kaivata myös coachingia osaamisensa kehittämiseen ja urajumien ehkäisemiseen.
Eläkeikää lähestyvän tuki voi olla sitä, että työtä muokataan terveydentilalle sopivammaksi. Se voi olla yhteistä keskustelua siitä, miten työn voimavaratekijöitä voidaan vahvistaa – tai yhteistä pohdintaa mahdollisuuksista työskennellä vielä eläkeiän täytyttyä.
Yhtenäisten periaatteiden tapauskohtaista soveltamista
Kyse on lopulta varsin yksinkertaisista keinoista. Niiden soveltaminen työpaikan arjessa onnistuu todennäköisemmin, kun muistamme niiden olemassaolon ja tunnistamme käyttötarpeet. On myös tärkeää, että työyhteisön kulttuurissa keskitytään olemassa olevan työkyvyn hyödyntämiseen eikä puutteiden harmitteluun.
Mitä siis tarvitsemme? Ainakin aktiivista viestintää käytössä olevista vaihtoehdoista sekä lähijohtamista, jossa on tilaa ja aikaa työntekijän yksilöllisen tilanteen äärelle pysähtymiseen. Haitaksi ei ole sekään, että johto näyttää esimerkkiä siinä, miten se arvostaa työn ulkopuolista elämää.
Tule webinaariin kuulemaan käytännön kokemuksia
Näin esiteltynä työurajohtamisen kokonaisuus saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta. Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, että teema jää helposti muun arjen jalkoihin. Jos haluat kuulla, millaisilla käytännöillä työurajohtamista on edistetty työpaikkojen arjessa, tule kuulolle webinaariimme.
Juho Mertanen
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
Lue lisää:
Lisää aiheesta
Tekoäly työkaverina: vahvistuuko osaaminen vai ulkoistuuko ajattelu?
Mikä on tekoälyn rooli työkaverina, ja miten se muuttaa osaamista? Aihe on henkilöstöjohtajien pöydällä monestakin syystä. Kyse ei ole vain teknologiasta, vaan myös toimintatapojen, kulttuurin, asiantuntijuuden ja johtamisen muutoksesta. Samalla tekoäly ja osaaminen ovat olennaisia henkilöstöjohtamisen ja työkykyyn liittyviä kysymyksiä.
Eläketieto kiinnostaa nuoria, kun se tulee vastaan arjessa
Nuoret eivät välttämättä etsi tietoa eläkkeestä aktiivisesti. Silti he ovat valmiita tutustumaan siihen, kun aihe tulee vastaan tutussa paikassa ja liittyy omaan talouteen. Siksi eläkeviestinnän tärkein kysymys ei ehkä ole, miten nuoret saadaan kiinnostumaan eläkkeistä, vaan miten eläketieto tuodaan sinne, missä nuoret jo ovat.
Tekoäly sekä parantaa että haastaa työkykyä
Tekoälyn viimeaikainen vyöry työelämään muistuttaa monin tavoin aiempia teknologisia murroksia. Osa ihmisistä näkee mahdollisuudet lähes rajattomina, toisia huolettaa jääminen kehityksen jalkoihin. Keskustelusta voi myös tehdä tutun havainnon: hyötyjiä vaikuttaisivat usein olevan ne, joilla on jo valmiiksi parhaat lähtökohdat omaksua uusia toimintatapoja.