Blogit

Työkykyjohtaminen auttaa työuran kaikissa vaiheissa

Pienenevien ikäluokkien Suomi tarvitsee enemmän, parempia ja pidempiä työuria. Keskustelu työurien pidentämisestä painottuu ymmärrettävästi niiden loppupäähän. Vaikuttamisen paikkoja löytyy kuitenkin myös alusta ja keskeltä.

Tässä kirjoituksessa esittelen periaatteita ja käytännön työkaluja, joilla työkykyä voi vahvistaa työuran eri vaiheissa. 

Työkyky on muutakin kuin terveyttä

Työkyky mielletään usein terveydentilasta pääteltäväksi yksilön ominaisuudeksi, joka ihmisellä joko on tai ei. Harva meistä kuitenkaan on täydessä iskussa joka päivä, saati täysikuntoisenakaan samalla tavalla työkykyinen kaikkiin töihin. Esimerkiksi minulla entisen pesäpalloilijan olkapäävaivat häiritsisivät pidemmän päälle sähköasentajana työskentelyä. Psykologin tieto- ja ihmissuhdetyössä niiden tuottamaa haittaa on sen sijaan helpompi hallita.

Kun työkykyä arvioidaan ja vahvistetaan, on hyödyllistä lähteä liikkeelle työn tavoitteista, vaatimuksista ja mielekkyydestä. Näitä vasten kannattaa peilata paitsi yksilön toimintakykyä, myös osaamista ja motivaatiota. Terveyttäkin tarvitaan riittävästi, jotta osaaminen saadaan käyttöön. Täydellisen oireeton ei kuitenkaan tarvitse olla. Merkittävä osa työikäisten kokemista terveysvaivoista ei oikeastaan edes ole ”parannettavissa”. Kyse on ennemminkin erilaisista oireista ja kroonisista tiloista, jotka huomioiden on opeteltava elämään itsensä näköistä elämää. Etenkin näissä tapauksissa on huomattavasti helpompi muokata työtä kuin sen tekijää (Pitäisikö kehittää työtä vai työntekijää?).

Voimavarat ja elämäntilanteet huomioivaa johtamista – mitä se on käytännössä?

Työkyvyn hahmottaminen silkkaa terveyttä laajemmin auttaa vastaamaan paremmin työkykyhaasteisiin, joita työuralla voi tulla vastaan. Myös keinovalikoima laajenee. Terveyteen vaikuttaminen, varhaisen tuen mallit ja työterveysyhteistyö ovat tärkeitä. Niiden rinnalla myös motivaation ja osaamisen vahvistamisella sekä aktiivisella työn muokkauksella on paikkansa.

Mitä tällainen työuran vaiheen huomioiva työkyvyn tuki voi olla käytännössä? Se voi esimerkiksi työelämään kiinnittymisen elintärkeässä vaiheessa tarkoittaa nuoren kattavaa perehdyttämistä paitsi työtehtäviin, myös työelämätaitoihin.

Perheellistynyt ammattilainen saattaa huomata koko työelämäsuhteensa muuttuneen lapsen saannin myötä. Hän voi kaivata mentorin tukea tämän pohtimiseen – työajan ja -tehtävien joustojen rinnalle toki.

Samoista joustoista hyötyy myös vanhempiensa asioita työn rinnalla hoitava, itsekin konkarivaiheeseen edennyt työntekijä. Hän voi kaivata myös coachingia osaamisensa kehittämiseen ja urajumien ehkäisemiseen.

Eläkeikää lähestyvän tuki voi olla sitä, että työtä muokataan terveydentilalle sopivammaksi. Se voi olla yhteistä keskustelua siitä, miten työn voimavaratekijöitä voidaan vahvistaa – tai yhteistä pohdintaa mahdollisuuksista työskennellä vielä eläkeiän täytyttyä.

Yhtenäisten periaatteiden tapauskohtaista soveltamista

Kyse on lopulta varsin yksinkertaisista keinoista. Niiden soveltaminen työpaikan arjessa onnistuu todennäköisemmin, kun muistamme niiden olemassaolon ja tunnistamme käyttötarpeet. On myös tärkeää, että työyhteisön kulttuurissa keskitytään olemassa olevan työkyvyn hyödyntämiseen eikä puutteiden harmitteluun.

Mitä siis tarvitsemme? Ainakin aktiivista viestintää käytössä olevista vaihtoehdoista sekä lähijohtamista, jossa on tilaa ja aikaa työntekijän yksilöllisen tilanteen äärelle pysähtymiseen. Haitaksi ei ole sekään, että johto näyttää esimerkkiä siinä, miten se arvostaa työn ulkopuolista elämää.

Tule webinaariin kuulemaan käytännön kokemuksia

Näin esiteltynä työurajohtamisen kokonaisuus saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta. Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, että teema jää helposti muun arjen jalkoihin. Jos haluat kuulla, millaisilla käytännöillä työurajohtamista on edistetty työpaikkojen arjessa, tule kuulolle webinaariimme.

Juho Mertanen
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen

Lue lisää:

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 6.11.2026

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Tapaan työssäni Ilmarisen asiakkuusjohtajana suuren määrän yrityspäättäjiä, yrittäjiä ja työntekijöitä lukuisilta eri aloilta ja tehtävistä. Heidän kanssaan käymistäni keskusteluista löytyy lopulta yksi punainen lanka ja vastaus siihen, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy.

Mikä on Ilmarisen palkitun asiakaskokemuksen salaisuus?

Blogit 2.11.2026

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Työtahdin kiihtyminen ja työn vaatimusten kasvu herättää suurta huolta, varsinkin tietotyössä. Jos tuntuu siltä, että tilanne on karkaamassa käsistä, neuvon pysähtymään ja pohtimaan seuraavia askeleita. Voimme pyrkiä vähentämään työkuormitusta, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että suuntaamme huomiomme kuormitusta tasapainottaviin voimavaroihin.

Jäämmekö yksin vaatimaan itseltämme enemmän?

Blogit 29.10.2026

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä

Tekoäly muuttaa jo nyt sitä, miten työtä tehdään, mitä työssä tehdään, ja millaista osaamista tarvitaan. Olennaista ei ole se, kuinka nopeasti uusia työkaluja otetaan käyttöön, vaan se, miten ihmiset oppivat hyödyntämään niitä omassa työssään. Samalla tarvitaan rohkeutta miettiä johtamista uudella tavalla ja tarkempaa huomiota siihen, miten muutos vaikuttaa työn hallintaan, kuormitukseen ja työkykyyn.

Miten organisaatio voi tukea osaamisen kehittymistä tekoälyn muuttaessa työtä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita
Sivu päivitetty viimeksi