Eläkkeet

Käymme Ilmarisessa päivittäin keskusteluja yli sadan yrittäjän kanssa. Useimmiten YEL-vakuuttaminen sujuu mutkattomasti. Kuitenkin kaksi merkittävää haastetta nousee esiin: YEL-työtulon määrittelyn tulkinnanvaraisuus sekä rahastoinnin puute. Nämä ovat nousseet myös julkisessa keskustelussa esiin syksyn mittaan.

Lokakuun 20. päivänä vietetään vuosittain Euroopan tilastopäivää. Se on EU:n tilastoviranomaisten vuonna 2016 aloittama perinne, jonka tavoitteena on korostaa hyvän datan ja luotettavien tilastojen roolia päätöksenteossa. Päivän kunniaksi nostimme esiin Ilmarisen laajasta datasta hyviä uutisia.

Julkisuudessa esitetty ajatus eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen jakaa mielipiteitä. Samalla tilastot kertovat, että suomalaiset jatkavat jo nyt työelämässä entistä pidempään. Ennen kuin puhumme uusista korotuksista, meidän pitäisi varmistaa, että työelämä tukee työkykyä ja antaa mahdollisuuden tehdä töitä pidempään.

Eläkekeskusteluun voi olla hankala osallistua, jos Suomen eläkejärjestelmän perusteet eivät ole hallussa. Siksi olemme tiivistäneet tähän blogiin faktat, jotka jokaisen nuoren olisi mielestämme hyvä tietää. Kun ymmärtää, miten eläkejärjestelmä toimii, siihen on myös helpompi luottaa.

Syksyn tulon huomaa paitsi viileistä aamuista ja pimenevistä illoista myös siitä, että eläkeikää lähestyvät asiakkaamme pohtivat, kannattaako eläkkeelle jäädä ennen vai jälkeen vuodenvaihteen. Ensimmäisiin vuodenvaihdetta koskeviin eläkekyselyihin vastasimme jo elokuun alkupäivinä – ja mieluustihan me näissä asioissa neuvomme.

Yrittäjyys on vapauden ja intohimon lähde monelle. Harva kuitenkaan pysähtyy miettimään, mitä tapahtuu, jos sairastuu, jää vanhempainvapaalle tai eläkkeelle.

Asutko ulkomailla ja olet työskennellyt joskus Suomessa? Tiesitkö, että kun aikanaan jäät eläkkeelle, ansaitsemasi eläke voidaan maksaa myös asuinmaahasi. Voit saada eläkkeesi ulkomaiselle pankkitilille ja muussakin valuutassa kuin euroina.

Suomi on käännekohdassa. Syntyvyys on laskenut pysyvästi alhaiselle tasolle, väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan aiemmin ja työikäisten osuus kutistuu vuosi vuodelta. Tämä kehitys ei ole vain tilastollinen kuriositeetti – se on yhteiskuntamme kestävyyden kannalta perustavanlaatuinen haaste. Jos emme reagoi ajoissa, vaarana on, että hyvinvointivaltion rahoituspohja horjuu ja elintaso laskee.

Eläkkeelle siirtyminen on yksi työuran ja elämän merkittävistä siirroskohdista. Monella työpaikalla se tapahtuu kuitenkin ilman keskustelua, ilman vaihtoehtojen puntarointia, joskus jopa ilman hyvästejä. Miksi näin käy, ja mitä työnantajat voisivat tehdä toisin?