Kun talous on tiukilla, katse kääntyy eläkkeisiin

Kuumana käyvä eläkekeskustelu on seurausta julkisen talouden heikosta tilanteesta, ei niinkään tarpeesta uudistaa eläkejärjestelmää.

Alkuvuoden aikana on keskusteltu eläkkeiden leikkaamisesta, nuorten asemasta ylisukupolvisessa ketjussa sekä eläkkeiden kertymisen perusteista.

Keskustelusta voi saada sen kuvan, että eläkejärjestelmä on remontin tarpeessa. Eläkejärjestelmämme rahoituksellinen tilanne on kuitenkin vakaa ja eläkkeelle jäädään jo nyt aiempaa myöhemmin.

On tärkeää huomata, että keskustelua ei käydä nyt eläkejärjestelmästä johtuvista syistä. Ei siis olla hakemassa ratkaisua eläkejärjestelmän rahoitukselliseen tilanteeseen. Ei ole myöskään kyse siitä, että eläke-etuuksia pidettäisiin liian hyvinä tai että eläkemaksuihin kohdistuisi yhtäkkiä yllättäviä nousupaineita.

Kun ajat ovat kovat ja leikkauslistat pitkiä, kurotellaan usein sinne, missä rahoituksellinen tilanne on hyvä, kuten esimerkiksi juuri eläkejärjestelmän suuntaan.

Eläkkeelle jäädään aiempaa myöhemmin

Saimme vastikään hyviä uutisia, kun Eläketurvakeskus kertoi, että eläkkeellesiirtymisikä on myöhentynyt (etk.fi) odotettua enemmän. Tämä on hyvä osoitus siitä, että eläkejärjestelmässä on tehty pitkäjänteisesti töitä kestävyyden eteen.

Vuonna 2009 hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat, että keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän odotteen tuli nousta vähintään 62,4 vuoteen viimeistään vuonna 2025. Tavoite on toteutunut ennakoitua paremmin, ja odote on nyt lähes vuoden tavoiteltua korkeampi, 63,2. Suunta on oikea, mutta on tärkeää huolehtia siitä, että sama myönteinen kehitys jatkuu myös tästä eteenpäin. Pidempään työskentely vahvistaa työeläketurvan rahoitusta ja lisää samalla valtion ja kuntien verotuloja.

Olemme kansainvälisen vertailun kärkeä

Ei ole sattumaa, että Suomen eläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa. Eläkejärjestelmästämme on pidetty vuosikymmenten mittaan hyvää huolta. Tarvittaessa muutoksia on tehty huolella valmistellen ja pitkäjänteisesti, asiantuntijoita hyödyntäen ja huomioiden muun muassa väestörakenteessa tapahtuvat muutokset. Hyvästä tilanteesta kertovat muun muassa kansainvälisen vertailun tulokset. Suomen eläkejärjestelmä sijoittui kahdeksanneksi kansaivälisessä Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa 2025 (etk.fi), jossa mukana oli kaikkiaan 52 maata. Eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudessa Suomi arvioidaan edelleen maailman parhaimmaksi.

Pian voimaan tuleva eläkeuudistus parantaa edelleen eläkejärjestelmän rahoituksellista asemaa. Sijoitusriskiä kasvattamalla nostetaan pitkän aikavälin tuotto-odotusta ja sitä kautta poistetaan osaltaan painetta nostaa eläkemaksuja. Tuotto-odotuksen nosto yhdistettynä uudistukseen niin ikään liittyvään rahastointiasteen nostoon parantaa myös ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta.

Keskustelu kaipaa faktoja ja lisää luottamusta

On varmaa, ymmärrettävää ja toivottavaakin, että eläkkeistä keskustellaan, ovathan ne niin merkittävä osa sosiaaliturvaamme. Epäluottamusta kylvävä keskustelu ja kriittiset avaukset ovat kuitenkin omiaan nakertamaan jo nykyisellään heikkoa luottamusta eläketurvan riittävyyttä ja kestävyyttä kohtaan. Tämä on hallaa erityisesti nuorempien ja tulevien työikäisten mielikuvalle suomalaisesta eläketurvasta.

Työeläketurvan toimeenpanijoina meidän on tärkeää osallistua keskusteluun ja väsymättä jaksettava oikaista mahdollisia vääriä käsityksiä, puolustaa hyvää, toimivaa systeemiä ja selittää sitä auki. Samalla kuitenkin tiedostaen, että tuoreinkaan eläkeuudistus ei varmasti ollut kaikki ongelmat ratkaiseva lajinsa viimeinen.

Mikko Mursula
toimitusjohtaja, Ilmarinen