Työelämä

Oletko huomannut viime aikoina saavasi suhteettoman voimakkaita tunnereaktioita asioihin, joihin yleensä reagoisit maltillisemmin? Palaako pinna herkästi? Vaihtelevatko mielialasi? Keväällä alkaneen pandemian tunnemiinat räjähtelevät nyt.

Pyöräilyn Kilometrikisa sai ilmarislaiset liikkeelle koronasta huolimatta. Polkemalla paransimme työkykyä, vähensimme liikenteestä aiheutuvia päästöjä sekä tuimme Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanjaa.

Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, ei työntekijän työkyky ole osittainen, vaan täysi – kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Me työeläkevakuuttajat elämme ja hengitämme työeläkettä. Puhumme sen merkityksestä omaan toimeentuloon ja tiedämme, kuinka tärkeästä turvasta on kyse. Mutta entäpä suurin osa suomalaisista. Tuntevatko he työeläketurvansa tai pitäisikö edes tuntea? Onko sillä nyt niin väliä?

Valtiovarainministeriön tuore ehdotus varhennetun osittaisen vanhuuseläkkeen lopettamisesta sai minut pohtimaan historiaa. Tulin työeläkealalle 80-luvun puolivälissä yhtä aikaa yksilöllisen varhaiseläkkeen kanssa. Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) oli työkyvyttömyyseläkkeen muoto, jolle pääsi 55-vuotiaana varsin vähäisellä työkyvyn alenemalla ja parinkymmenen vuoden työhistorialla.

Koronapandemia on vaikuttanut eri tavoin eri yrityksiin ja ihmisiin. Työnantajan turvatoimet ja panostus henkilöstön hyvinvointiin ovat voineet kääntää paineisen tilanteen jopa voimavaraksi. Toisaalta viestinnän ja turvaverkkojen puute voi johtaa pinnan alla kytevien ongelmien eskaloitumiseen. Ennakoiva mielen hyvinvoinnin tuki voi ehkäistä ahdistuksen kehkeytymistä työkykyongelmiksi ja mielenterveyden haasteiksi. WHO:n mukaan investointi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottaa nelinkertaiset säästöt ja parantaa elämänlaatua. Siitä hyötyvät sekä työnantaja että ihminen itse.

Toimistotyöympäristön merkittävimmät muutokset ovat olleet seurausta tekniikan kehityksestä. Tekniikka on sanellut työpöytien koon ja muun tilatarpeen. Digitalisoitumisen ja koronapandemian myötä työn paikkasidonnaisuus ja toimintatavat muuttuvat, joten tilan merkitys tulee ajatella uudelleen.

Opinnot ja työelämä ahdistavat, ihmissuhteet tuottavat tuskaa ja ilmastonmuutos luo epätoivoa. Nuorella ei ole aina helppoa, ja tuntuu ettei kukaan kuuntele. Sekasin-chat tarjoaa nuorille tukea matalalla kynnyksellä. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää, etteivät nuoret syrjäydy ja katoa työelämästä.

Toimistotyöntekijät palaavat työpaikoille koronakevään ja -kesän jälkeen monia huolia mielessä. Pitkä ja hyvin erikoinen koronakevät vaati veronsa ja kesä tuli tarpeeseen. Samalla alkoi pohdinta, mikä on uusi normaali, jossa tulemme työskentelemään. Vähemmälle jäi se, miten ihmeessä sopeudumme takaisin normaalimpiin ympyröihin.