Työelämä

Tämän vuoden Mielenterveysviikon teemana on "Mistä tietää?". Teemalla pyritään herättelemään oman voinnin ja jaksamisen pohtimista. Työpaikkojen näkökulmasta kysymys kuuluu myös: Mistä tietää, että työkaveri ei voi hyvin? Mitä työpaikalla voidaan tehdä työntekijän tukemiseksi, kun mieli oireilee? Milloin voi ja kannattaa hakea ammattiapua?

Jos työeläkemaksujen taso huolestuttaa, kannattaa kiinnittää katse syntyvyyteen. Eläkemaksun tulevaan tasoon vaikuttavat monet tekijät, mutta syntyvyys ja työllisyys ovat selvästi suurimmat.

Jungle Juice Bar on vuonna 2010 perustettu, smoothieita ja mehuja tarjoava baariketju. Yritys on kasvanut kovaa vauhtia ja nyt baareja on Suomessa jo yli 50. Mitkä tekijät ovat laajenemisen takana ja mitä haasteita kasvuyritys kohtaa?

Oletko huomannut viime aikoina saavasi suhteettoman voimakkaita tunnereaktioita asioihin, joihin yleensä reagoisit maltillisemmin? Palaako pinna herkästi? Vaihtelevatko mielialasi? Keväällä alkaneen pandemian tunnemiinat räjähtelevät nyt.

Pyöräilyn Kilometrikisa sai ilmarislaiset liikkeelle koronasta huolimatta. Polkemalla paransimme työkykyä, vähensimme liikenteestä aiheutuvia päästöjä sekä tuimme Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanjaa.

Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön. Kun työn vaatimukset ovat sopivalla tasolla, ei työntekijän työkyky ole osittainen, vaan täysi – kroonisesta sairaudesta tai vammasta huolimatta.

Me työeläkevakuuttajat elämme ja hengitämme työeläkettä. Puhumme sen merkityksestä omaan toimeentuloon ja tiedämme, kuinka tärkeästä turvasta on kyse. Mutta entäpä suurin osa suomalaisista. Tuntevatko he työeläketurvansa tai pitäisikö edes tuntea? Onko sillä nyt niin väliä?

Valtiovarainministeriön tuore ehdotus varhennetun osittaisen vanhuuseläkkeen lopettamisesta sai minut pohtimaan historiaa. Tulin työeläkealalle 80-luvun puolivälissä yhtä aikaa yksilöllisen varhaiseläkkeen kanssa. Yksilöllinen varhaiseläke (YVE) oli työkyvyttömyyseläkkeen muoto, jolle pääsi 55-vuotiaana varsin vähäisellä työkyvyn alenemalla ja parinkymmenen vuoden työhistorialla.

Koronapandemia on vaikuttanut eri tavoin eri yrityksiin ja ihmisiin. Työnantajan turvatoimet ja panostus henkilöstön hyvinvointiin ovat voineet kääntää paineisen tilanteen jopa voimavaraksi. Toisaalta viestinnän ja turvaverkkojen puute voi johtaa pinnan alla kytevien ongelmien eskaloitumiseen. Ennakoiva mielen hyvinvoinnin tuki voi ehkäistä ahdistuksen kehkeytymistä työkykyongelmiksi ja mielenterveyden haasteiksi. WHO:n mukaan investointi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tuottaa nelinkertaiset säästöt ja parantaa elämänlaatua. Siitä hyötyvät sekä työnantaja että ihminen itse.