Henkilöstökysely - pakollinen paha vai mahdollisuus kehittyä?

Oletko koskaan jättänyt vastaamatta johonkin sinulle lähetettyyn kyselyyn? Minä olen. Entä mikäli henkilöstön hyvinvointi ja työkyky kuuluvat jollain tavalla tontillesi, oletko koskaan jättänyt tekemättä henkilöstökyselyä, koska tulokset olivat viimeksi "ihan hyviä" eikä mitään konkreettista parannettavaa oikein löytynyt? Mikäli vastasit tähänkin kyllä, et ole yksin.

Moni yritys jättää käyttämättä mahdollisuutensa tuntea paremmin henkilöstönsä tilannetta ja tarpeita, ja kehittää toimintaansa sen perusteella. Henkilöstökyselyn suorittaminen kaavamaisesti ei välttämättä palvele ketään - pikemminkin se vahvistaa tunnetta, ettei työntekijöiden mielipiteillä todellisuudessa ole merkitystä.

Joskus ajatellaan, että meidän firmassamme omat vahvuudet kyllä tunnetaan ja kipukohdat uskalletaan tuoda esille ilman kyselyitä. Tämä on todella hieno asia toteutuessaan, ja haluan lämpimästi onnitella kaikkia tällaisia työyhteisöjä. Samalla on hyvä palauttaa mieleen vertauskuva kelluvasta ”tietämättömyyden jäävuoresta”. Vedenpäällinen jäävuoren osa kuvaa ongelmia, jotka ovat yrityksen johdon tiedossa. Tyypillisesti veden pinnan alle jää valtaosa ongelmista, joista vain tiiminvetäjät ja työntekijät ovat tietoisia.

Yhteiset keskustelut täydentävät kyselyjä

Kyselyt ja niiden tulokset ovat pikemminkin keskustelun välineitä kuin lopullinen totuus. Tuloksista kannattaa keskustella niin yrityksen, tiimin kuin yksilönkin tasolla. Vasta keskustelu avaa tarkemmin sitä, mitä eri tiimit ja työntekijät tarvitsevat ja miten he toivovat asiat ratkaistavan. On tärkeää, että kyselyt koetaan aitoina vaikuttamismahdollisuuksina eikä henkilöstöhallinnon kaavamaisina suorituksina, jotka eivät johda mihinkään. Myös kehitystoimenpiteiden onnistumisen todennäköisyys kasvaa, kun jokainen on päässyt osallistumaan johtopäätösten tekemiseen.

Kyselyjen myötä esille saattaa tulla pohjaton toiveiden kaivo: lisää palkkaa, uudet työsuhdesähköpolkupyörät, johtoporras vaihtoon ja muutenkin kerralla kaikki kuntoon. Ennen kyselyn lähettämistä on hyvä viestiä sen tarkoituksesta ja siitä, miten tuloksia aiotaan käsitellä. Yrityksen tasolla voidaan päättää keskittyä esimerkiksi 1-3 merkityksellisimpään asiaan, joihin panostetaan ja joiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Samoin voidaan toimia myös tiimin ja yksittäisen työntekijän tasolla.

Seuraa kyselyillä kokonaiskuvaa ja kehityksen suuntaa

Erilaisia henkilöstökyselyjä on tarjolla runsaasti ja hyvä niin. Toiset niistä pyrkivät tekemään syväanalyysin työyhteisön nykytilanteesta ja tarpeista, toiset keskittyvät pysymään työntekijöiden pulssilla jopa päivittäin. Parhaimmillaan nämä kaksi näkökulmaa tukevat toisiaan: vuosittaisen kyselyn avulla saadaan ymmärrys kokonaiskuvasta ja jatkuva seuranta toimii indikaattorina kehityksen suunnasta.

Yksi tapa tarttua toimeen on hyödyntää Ilmarisen asiakkailleen tarjoamia kysely- ja tutkimustyökaluja. Niiden avulla voit kartoittaa henkilöstösi työkyvyn ja -vireen sekä tunnistaa olennaisimmat kehityskohteet. Kyselytyökalujemme avulla pystyt tarkastelemaan yrityksesi tilannetta sekä syvällisesti vuosittain että myös pulssimaisesti vaikka kuukausittain.

Mikä estää aloittamasta jo tänään?

Pekka Laaksonen
asiakaspäällikkö, Tampere
Ilmarinen