Blogit

Henkilöstökysely - pakollinen paha vai mahdollisuus kehittyä?

Oletko koskaan jättänyt vastaamatta johonkin sinulle lähetettyyn kyselyyn? Minä olen. Entä mikäli henkilöstön hyvinvointi ja työkyky kuuluvat jollain tavalla tontillesi, oletko koskaan jättänyt tekemättä henkilöstökyselyä, koska tulokset olivat viimeksi "ihan hyviä" eikä mitään konkreettista parannettavaa oikein löytynyt? Mikäli vastasit tähänkin kyllä, et ole yksin.

Moni yritys jättää käyttämättä mahdollisuutensa tuntea paremmin henkilöstönsä tilannetta ja tarpeita, ja kehittää toimintaansa sen perusteella. Henkilöstökyselyn suorittaminen kaavamaisesti ei välttämättä palvele ketään - pikemminkin se vahvistaa tunnetta, ettei työntekijöiden mielipiteillä todellisuudessa ole merkitystä.

Joskus ajatellaan, että meidän firmassamme omat vahvuudet kyllä tunnetaan ja kipukohdat uskalletaan tuoda esille ilman kyselyitä. Tämä on todella hieno asia toteutuessaan, ja haluan lämpimästi onnitella kaikkia tällaisia työyhteisöjä. Samalla on hyvä palauttaa mieleen vertauskuva kelluvasta ”tietämättömyyden jäävuoresta”. Vedenpäällinen jäävuoren osa kuvaa ongelmia, jotka ovat yrityksen johdon tiedossa. Tyypillisesti veden pinnan alle jää valtaosa ongelmista, joista vain tiiminvetäjät ja työntekijät ovat tietoisia.

Yhteiset keskustelut täydentävät kyselyjä

Kyselyt ja niiden tulokset ovat pikemminkin keskustelun välineitä kuin lopullinen totuus. Tuloksista kannattaa keskustella niin yrityksen, tiimin kuin yksilönkin tasolla. Vasta keskustelu avaa tarkemmin sitä, mitä eri tiimit ja työntekijät tarvitsevat ja miten he toivovat asiat ratkaistavan. On tärkeää, että kyselyt koetaan aitoina vaikuttamismahdollisuuksina eikä henkilöstöhallinnon kaavamaisina suorituksina, jotka eivät johda mihinkään. Myös kehitystoimenpiteiden onnistumisen todennäköisyys kasvaa, kun jokainen on päässyt osallistumaan johtopäätösten tekemiseen.

Kyselyjen myötä esille saattaa tulla pohjaton toiveiden kaivo: lisää palkkaa, uudet työsuhdesähköpolkupyörät, johtoporras vaihtoon ja muutenkin kerralla kaikki kuntoon. Ennen kyselyn lähettämistä on hyvä viestiä sen tarkoituksesta ja siitä, miten tuloksia aiotaan käsitellä. Yrityksen tasolla voidaan päättää keskittyä esimerkiksi 1-3 merkityksellisimpään asiaan, joihin panostetaan ja joiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Samoin voidaan toimia myös tiimin ja yksittäisen työntekijän tasolla.

Seuraa kyselyillä kokonaiskuvaa ja kehityksen suuntaa

Erilaisia henkilöstökyselyjä on tarjolla runsaasti ja hyvä niin. Toiset niistä pyrkivät tekemään syväanalyysin työyhteisön nykytilanteesta ja tarpeista, toiset keskittyvät pysymään työntekijöiden pulssilla jopa päivittäin. Parhaimmillaan nämä kaksi näkökulmaa tukevat toisiaan: vuosittaisen kyselyn avulla saadaan ymmärrys kokonaiskuvasta ja jatkuva seuranta toimii indikaattorina kehityksen suunnasta.

Yksi tapa tarttua toimeen on hyödyntää Ilmarisen asiakkailleen tarjoamia kysely- ja tutkimustyökaluja. Niiden avulla voit kartoittaa henkilöstösi työkyvyn ja -vireen sekä tunnistaa olennaisimmat kehityskohteet. Kyselytyökalujemme avulla pystyt tarkastelemaan yrityksesi tilannetta sekä syvällisesti vuosittain että myös pulssimaisesti vaikka kuukausittain.

Mikä estää aloittamasta jo tänään?

Pekka Laaksonen
asiakaspäällikkö, Tampere
Ilmarinen

  • Leo Mirala 25.3.2021 klo 07.36
    Yli 50 vuotta sitten olin ensimmäisessä työpaikassani ja asuin työnantajan asunnossa. Kerran luokseni tuli markkinatutkija joka kyseli yhtiön tuotteista ja mielipiteitäni itse yhtiöstä. Onneksi tunnistin haastattelijan, hän oli yhtiön etsivä. Tämän huomion jälkeen oli helppo vastata, puoluekantanikin muuttui hetkessä kokoomukseksi. Vaikka minä nuorena en tiennyt mistään mitään, silti älysin vastata oikein. Uskon että nykyajan työntekijät ovat vähintään yhtä fiksuja, siksi henkilöstökyselyihin vastataan kehumalla työnantajaa, mikäli ei ole lähdössä.
    Vastaa kommenttiin
    • Pekka Laaksonen 9.4.2021 klo 08.53
      Kiitos paljon kommentistasi, Leo! Tarinaasi 50 vuoden takaa on helppo eläytyä - elanto asuntoa myöten oli sidoksissa työnantajaan ja "lauletut laulut" sen mukaisia. Kuvaamaasi ilmiötä tapahtuu varmasti vielä tänäkin päivänä. Oman kokemukseni mukaan uudenlaistakin kyselykulttuuria on päässyt muotoutumaan. Siinä kriittinen palaute nähdään tapana vaikuttaa yrityksen toimintaan, ja kyselyjen avulla on mahdollisuus tehdä se anonyymisti.
      Vastaa kommenttiin
  • Juha Hämäläinen 27.3.2021 klo 09.31
    Hyvä johtaja tuntee väkensä ilman HRn ketkujakin. Samoin hän osaa rekrytoida ilman konsultteja, joilla ei mitään ymmärrystä yrityksen toiminnasta ja toimialasta. Jos on ison joukon johtaja niin hän valitsee päällikkönsä niin, että nämä osaavat hoitaa asiat. Näihin henkilöstökyselyihin ei vastata rehellisesti. Se tiedetään kaikkialla. Hyvässä organisaatiossa duunari voi ohittaa esimieskerrostumat ja puhua suoraan ylemmälle johdolle. Tämä on ainut tapa hoitaa asia hyvin. Olin itse firmassa, jossa saatoin puhua nokikkain kymmenien tuhansien pomon kanssa pari kolme kertaa vuodessa.
    Vastaa kommenttiin
    • Pekka Laaksonen 9.4.2021 klo 09.02
      Kiitos paljon kommentistasi, Juha! Maailmaan mahtuu onneksi erilaisia mielipiteitä. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kyselyt eivät korvaa kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta. Esimiesten osaamisen ja johtamiskulttuurin merkitystä ei voida myöskään liikaa korostaa. Itse näen, että kaikista puutteistaan huolimatta henkilöstökyselyillä on oma arvonsa, kun ne auttavat esimerkiksi hahmottamaan henkilöstön tuntojen "isoa kuvaa" sekä indikoimaan niiden kehittymistä yli ajan johtajien, esimiesten ja tilanteiden vaihtuessa.
      Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 28.5.2024

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Tarkemmilla ennusteilla parempaa työkykyjohtamista

Blogit 13.5.2024

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä

Blogit 7.5.2024

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.

Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Lisää ajankohtaisia artikkeleita